Kaikki artikkelit, joiden kirjoittaja on

Juha Metsäkallas

Eikä tässä vielä kaikki!

Kirjoitin aiemmin neli­osaiseksi paisuneen artikkeli­sarjan suomen ja esperanton verbeistä, mitä samoja ja mitä eri piirteitä niissä on. Artikkeleiden aluksi totesin, että aikamuoto ja aspekti kuvaavat verbien erilaisia ominaisuuksia. Mainitsin, että aspektilla tarkoitetaan eri kielissä hyvinkin erilaisia asioita ja että slaavilaisissa kielissä aika­muoto ja aspekti ovat selkeästi eri asioita. Kun Lernusta luin mielenkiintoisen näkö­kulman juuri tuosta aiheesta,…

De aŭ el?

Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoit­tavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan. Preposition de kymmenen merkitystä todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä) vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro…

Randevuu ja muita tapaamisia

Lernussa esitettiin mielestäni hyvä kysymys: milloin käytetään verbiä renkonti ja milloin renkontiĝi. Molemmathan tarkoittavat tapaamista. Aluksi todettakoon, ettei verbejä ole muodostettu mukamas jälleeen-merkityksellisen etu­liitteen akkusatiivi­muodosta ren ja tiliä tarkoittavasta konto-sanasta. Ei, moinen selitys on humpuukia. Sanan juuri on renkont/, joka on <rummun­­­pärinää> verbi­luonteinen ts. verbi renkonti on juuren oletus­­johdannainen. WSOY:n valkovihreän, Vilkin sanakirjan mukaan renkonti…

Kiel aliĝi al la UK

En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salut­­nomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…

Esperanton verbit (osa 2)

Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infini­tiivejä vastaavat ilmaisut muodos­tetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substan­tiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton parti­siipeilla on…

Esperanton verbit (osa 1)

Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aika­muoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…