Esperanton verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä.

Esperanton verbijärjestelmä

Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei.

Pääluokat

Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista subjektia ei siis tarvita kuten ei suomessakaan (vrt. Det regnar/It rains/Es regnet/Il pleut/…).

Passiivi sitä vastoin on indo­eurooppalaisten kielten kaltainen. Toisaalta on suomen passiivia vastaava epä­määräinen pronomini:

  • Sanotaan, että…
  • Oni diras, ke…

Toisaalta varsinainen passiivi on aina liitto­muotoa käyttävä rakenne:

  • The house was sold by a broker.
  • La domo estis vendita de peristo.

Esperanton passiivi kuvaakin pikemmin objektin olotilan muutosta (ei myyty → myyty), joten muuttuvaa osaa (la domo) nimitetään esperan­tossa subjektiksi ja muutoksen aiheuttajaa (peristo) agentiksi.

Koska esperantossa passiivilauseen tekijä voidana ilmaista agentti­rakenteen avulla, tekijäksi ei automaattisesti oleteta ihmistä tai elollista olentoa.

  • Arpakone arpoi numerot.
  • La nombroj estis lotitaj de la lotomaŝino.

Agenttirakennetta ei voi käyttää itseensä kohdistuvasta tekemisestä. Tällöin käytetään usein refleksiivistä verbiä suomen tapaan, joka ilmaistaan suomen tapaan päätteen avulla. Suomen -tua/-tyä -päätettä vastaa esperantossa -iĝi.

Vertailun vuoksi englannissahan regleksiivisyyttä ei juuri ilmaista mitenkään (They open the door ja The door opens) ja joissakin kielissä on käytössä refleksiivi­pronomini (Hen öppnar dörren vast. Dörren öppnar sig).

  • Ovi avautuu.
  • La pordo malfermiĝas.
  • The door opens.
  • Dörren öppnar sig.

Huomattakoon myös, ettei esperantonkaan refleksiivi­verbeistä voi muodostaa passiivia.

Aikamuodot

Esperantossa on kolme aikamuotoa (verbotempo):

  • mennyt, preteriti: legis
  • nykyinen, preesens: legas
  • tuleva, futuuri: legos

Koska menneen ajan muotoja on vain yksi, sillä ei ole samanlaisia vivah­­teita kuin suomessa tai germaanisissa kielissä (vaikuttaako nyky­hetkeen vai ei, onko asia uusi tms.). Tästä syystä esperanton preteritiä voidaan käyttää aina menneestä ajasta puhuttaessa.

  • Matti juoksi maratonin : Matti kuris maratonon.
  • Matti on juossut maratonin : Matti kuris maratonon.
  • Matti oli juossut maratonin : Matti kuris maratonon.

Jos esperanton preteritin kanssa haluaa jonkin suomen aikamuotojen vivahteen mukaan, täytyy käyttää lisäsanoja: ĵus, pasintjare,…

Preesenssiä käytetään suomen tapaan sekä kuvaamaan juuri meneillään olevaa toimintaa että yleistä tekemistä:

  • Vi legas : Luet (parhaillaan)
  • Infanoj kreskas : Lapset kasvavat (yleisesti)

Futuuri kuvaa tulevaa tapahtumaa, mutta ainakin itselleni on epä­selvää, milloin tämä tulevaisuus tapahtuu: ensi vuonna, huomenna vai milli­sekunnin päästä. Lahden kesä­kurssilla tänä vuonna opettajamme ilmoitti kahvi­tauosta jotenkin sanoin Ni iros drinki kafon tarkoittaen, että nyt heti lähdetään. Minusta oli hämäävää, että tulevaisuus koitti virkkeen lopussa, parin milli­sekunnin kuluttua. Jos tälle linjalle lähdetään, nyky­hetkeä ei oikeastaan ole, koska ihminen ei analogisena järjestelmänä toimi tuossa millisekuntti­skaalassa.

Aspekti

Esperantossa aspektiksi voidaan laskea tapahtuman alkamista, äkki­näisyyttä osoittava etuliite ek-: Vi kuris: Juoksit / Vi ekkuris: Aloit juosta, lähdit juoksemaan.

Toinen aspektiksi laskettava on pitkä­kestoisuutta osoittava jälki­liite -ad: Vi kuris: Juoksit / Vi kuradis: Juoksentelit, juoksit pitkään.

Aikamuodon ja aspektin suhteen esperanto noudattaa slaavilaisten kielten linjaa eli pitää nämä kaksi käsitettä erillään. Nämä näkyy siinä, että molemmat em. liitteet voidaan ainakin teoriassa lisätä kaikkiin aika­muotoihin. Vi ekkuradis: Lähdit juoksentelemaan. Eri asia on, kuinka mielekästä tuollainen käyttö on  –­ minusta ainakin on selvempää käyttää erillistä verbiä komenci tms. osoittamaan alkamista.

Modus

Moduksia vastaavat esperantossa moodit, modoj, joita on neljä:

  • neŭtrala modo: legi
  • reala modo: legis, legas, legos
  • u-modolegu
  • us-modo: legus

Nämä moodit eivät kuitenkaan vastaa suomen moduksia. Neŭtrala modo vastaa suomen A-infinitiiviä ja reala modo indikatiivia, mutta u-modo sekä imperatiivia että subjunktiivia – muttei osoita aikaa. U-modoa kutsutaan toisinaan esperantossa volatiiviksi. US-modo vastaa suomen konditionaalia, mutta sekään ei osoita aikaa. Tätä ”ajatto­muutta” voi olla vaikea käsittää, ja se aiheuttaakin toisinaan ongelmia (tästä aiheesta toiste).

0
0