Esperanton verbit (osa 2)

esperanton partisiipit

Partisiipit

Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infini­tiivejä vastaavat ilmaisut muodos­tetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substan­tiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o).

Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton parti­siipeilla on kolme ”ulottuvuutta” (kun en keksinyt muutakaan sanaa):

  • sanaluokka
  • pääluokka
  • aikamuoto

Esperanton partisiipit voivat olla adjektiiveja (laatu­sanoja), substan­tiiveja (nimi­sanoja) tai adverbeja (seikka­sanoja).

Aktiivi ja passiivi tarkoittavat esperanton partisiippien yhteydessä subjektia vast. objektia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa edellisessä osassa mainitsemani seikka, etteivät suomen ja esperanton passiivit ole samanlaisia.

Aikamuoto ilmaisee partisiipin osoittaman tapahtuman tai tekemisen ajan­kohtaa suhteessa lauseen predikaattiin, esperantoksi ĉefverbo.

Lasketaanpa. Kolme sanaluokkaa kertaa kaksi pääluokkaa kertaa kolme aikamuotoa, 3 x 2 x 3 = 18. Höh, eihän tuosta ole suomelle vastus­tusta, mutta otetaanpa huomioon, että adjektiivisia parti­­siippeja käytetään usein esti-verbin kanssa liitto­muodossa ja esti-verbillä on neljä moodia, joista reala modolla kolme aika­­muotoa, yhteensä esti-verbillä on kuusi muotoa. Lasketaanpa uusiksi:

Esperantossa on siis yhteensä 48 erilaista partisiippirakennetta.

Adjektiiviset partisiipit

Adjektiiviset partisiipit muodostavat partisiippien suurimman ryhmän, koska lähes aina ne muodostavat esti-verbin kanssa liitto­muodon.

Aktiivi

Aktiivin adjektiiviset partisiipit kuvaavat aktiivissa (= esti-verbi ei ole passiivissa), minkälainen lauseen subjekti on. Esim. reala modon preesenssissä olevan esti-verbin (estas) kanssa saadaan seuraavat partisiippi­muodot:

pääte aikamuoto merkitys esimerkki
-inta preterito tekeminen on päättynyt Homo, kiu antaŭe legis, estas leginta homo.
-anta prezenco tekemisen aikana Homo, kiu ankoraŭ legas, estas leganta homo.
-onta  futuro tekeminen ei ole vielä alkanut Homo, kiu poste legos, estas legonta homo.

Kaikki mahdolliset liitto­muodot sisältävä taulukko on liian iso tässä esitettäväksi, mutta alku menee näin:

suomennos gramatika nomo suomen kielioppi­muoto
esti leginta olla ollut lukenut, olla ollut lukemassa aktiva perfekta infinitivo NUT- tai MA-partisiippi
esti leganta olla lukeva, olla lukemassa aktiva prezenca infinitivo aktiivin VA- tai MA-partisiippi
esti legonta  olla (myöhemmin) lukeva aktiva futura infinitivo aktiivin VA-partisiippi
estis leginta olin/olit… lukenut aktiva pluskvam- perfekto aktiivin pluskvam- perfekti
estis leganta olin/olit… lukemassa aktiva imperfekto MA-partisiippi
estis legonta  olin/olit… (myöhemmin) lukeva aktiva preterita ĉirkaŭfraza futuro aktiivin VA-partisiippi (liittoimperfekti)
estas leginta olen/olet… lukenut aktiva perfekto aktiivin perfekti
… 

Periaatteessa esti-verbin kaikista muodoista (esti, estis, estas, estos, estu ja estus) voidaan muodostaa liitto­­muoto kaikkien kolmen aktiivin adjektiivisen partisiippi­muodon (leginta, leganta ja legonta) kanssa. Käytän­nössä käyttö onneksi rajoittuu vain muutamaan, lähinnä perfektiin ja pluskvam­­perfektiin.

Passiivi

Passiivin adjektiiviset partisiipit kuvaavat aktiivissa (= esti-verbi ei ole passiivissa) minkälainen lauseen objekti on. Esim. reala modon preesenssissä olevan esti-verbin (estas) kanssa saadaan seuraavat partisiippi­­muodot:

pääte aikamuoto merkitys esimerkki
-ita preterito tekeminen on päättynyt Libro, kiun oni antaŭe legis, estas legita libro.
-ata prezenco tekemisen aikana Libro, kiun oni ankoraŭ legas, estas legata libro.
-ota  futuro tekeminen ei ole vielä alkanut Libro, kiun oni poste legos, estas legota libro.

Aktiivin tapaan peri­aatteessa esti-verbin kaikista muodoista (esti, estis, estas, estos, estu ja estus) voidaan muodostaa liitt­o­muoto kaikkien kolmen passiivin adjektiivisen partisiippi­­muodon (legita, legata ja legota) kanssa. Käytännössä käyttö rajoittuu taaskin vain muutamaan, lähinnä perfektiin ja pluskvamperfektiin. Osa yhdistelmistä on lisäksi suoma­­laisesta vinkkelistä katsoen järjettömiä.

suomennos gramatika nomo suomen kielioppi­muoto
esti legita olla ollut luettu, luvussa pasiva perfekta infinitivo TU-partisiippi
esti legata olla luettava(na), luvussa pasiva prezenca infinitivo passiivin VA-partisiippi
esti legota  tulla luettavaksi, tulla lukuun pasiva futura infinitivo
estis legita oli ollut luettu pasiva pluskvam- perfekto passiivin pluskvam- perfekti
estis legata oli luettu pasiva imperfekto passiivin imperfekti
estis legota  oli (kohta) luettu pasiva preterita ĉirkaŭfraza futuro
estas legita on ollut luettava(na), luvussa pasiva perfekto passiivin perfekti
… 

Substantiiviset partisiipit

Substantiiviset partisiipit ovat verbien partisiippi­muodoista muodos­tettuja substan­tiiveja, pääte on siis -o. Ne määrittävät, mikä aktiivin subjekti tai passiivin objekti tekee. Koska kyseessä on substan­tiivi, subjektiksi tai objek­tiksi ajatellaan yleensä ihminen tai jokin olio.

Suomeksi näitä ei usein voi kääntää yhdellä sanalla, vaan NUT- tai (sekä aktiivin että passiivin) VA-partisiipilla ynnä pääsanalla, subjektilla vast. objektilla. Tai sitten sivu­lauseen avulla, jolloin loppu­tulos on helposti ”intiaani­kieltä”: hän, joka tanssii susien kanssa 🕺🐺🐺

substantiva participo suomeksi gramatika nomo
leginto lukija; lukenut ihminen/olio; hän/se, joka luki aktiva preterita substantiva participo
leganto lukija; lukeva ihminen/olio; hän/se joka lukee nyt aktiva prezenca substantiva participo
legonto lukija; lukeva ihminen/olio; hän/se joka lukee myöhemmin aktiva futura substantiva participo
legito luettu ihminen/olio; hän/se, jota luettiin pasiva preterita substantiva participo
legato luettava ihminen/olio; hän/se jota luetaan nyt pasiva prezenca substantiva participo
legoto luettava ihminen/olio; hän/se jota luetaan myöhemmin pasiva futura substantiva participo

Adverbiset partisiipit

Adverbiset partisiipit ovat kenties vaikeimmin selitettävissä. Ne kuvaavat parti­siippisen verbin toimintaa suhteessa predikaattiin [kaikki kuorossa: mitä??]. Suomeksi ne yleensä kääntyvät lauseen­­vastikkeiksi.

Aktiivin adverbiset partisiipit kuvaavat subjektin muutosta, mistä seuraa, ettei esperantoksi voi ilmaista adverbista parti­siippia käyttäen suomen lauseen­vastiketta, jossa predikaatilla ja lauseen­vastikkeen verbillä on eri tekijä (Tiedän hänen osaavan esperantoa).

  • inte
    Aktiivin preteritin adverbinen partisiippi (aktiva preterita adverba participo) kuvaa subjektin muutosta, joka tapahtui ennen predikaatti­­verbin kuvaamaa toimintaa.

    • Ri faris sian taskon. Poste ri iris hejmen. →
      Farinte sian taskon ri iris hejmen.
      :
      Hän teki tehtävänsä, minkä jälkeen hän meni kotiinsa. →
      Tehtyään tehtävänsä hän meni kotiinsa.
      Tehtävän tekeminen tapahtui ennen kotiin menoa.
  • ante
    Aktiivin preesenssin adverbinen partisiippi (aktiva prezenca adverba participo) kuvaa subjektin muutosta, joka tapahtuu samaan aikaan kuin predikaatti­­verbin kuvaama toiminta.

    • Ri legis sian libron kaj manĝis samtempe pomon. →
      Manĝante pomon ri legis sian libron.
      :
      Hän luki kirjaansa ja samalla söi omenaa. →
      Syödessään omenaa hän luki kirjaansa.
      Syöminen ja lukeminen tapahtuvat samanaikaisesti.
  • onte
    Aktiivin futuurin adverbinen partisiippi (aktiva futura adverba participo) kuvaa subjektin muutosta, joka tapahtuu myöhemmin  kuin predikaatti­­verbin kuvaama toiminta.

    • Ri intencis skribi leteron. Tial ri kolektis siajn skribilojn. →
      Skribonte leteron ri kolektis siajn skribilojn.
      :
      Hän aikoi kirjoittaa kirjeen, mitä varten hän keräsi kynänsä. →
      Kirjoittaakseen kirjeen hän keräsi kynänsä.
      Kynien kerääminen tapahtuu ennen kirjoittamista.

Passiivin adverbisten partisiippien kohdalla kenties selkeiten näkyy esperanton passiivin ero suomeen. Esperanton passiivihan ei kuvaa tekemistä vaan olo­tilan muutosta. Kun esperanton passiivi voi saada tekijän agentti­rakenteen kautta, esperanton passiivin adverbinen partisiippi kääntyykin suomen aktiiviksi 😲

  • ite
    Passiivin preteritin adverbinen partisiippi (pasiva preterita adverba participo) kuvaa objektin muutosta, joka tapahtui ennen predikaatti­­verbin kuvaamaa toimintaa.

    • Mi tute ne atendis lin, sed li tamen venis al mi. →
      Li venis al mi tute ne atendite.
      :
      En odottanut häntä lainkaan, mutta hän kuitenkin tuli luokseni. →
      Hän saapui luokseni odottamatta.
      Ei-odottaminen tapahtui ennen tulemista. Suomeksi ilmaisun ”odottamatta” mieltää kiinteäksi ilmaisuksi eikä tule ajatelleeksi, että se on MA-infinitiivi.
  • ate
    Passiivin preesenssin adverbinen partisiippi (pasiva prezenca adverba participo) kuvaa objektin muutosta, joka tapahtuu samaan aikaan kuin predikaatti­­verbin kuvaama toiminta.

    • Ili laboris. Samtempe la mastro rigardis ilin. →
      Ili laboris rigardate de la mastro.
       :
      He työskentelivät. Samalla mestari katseli heitä. →
      He työskentelivät mestarin katsellessa heitä. /
      Heidän työskentellessään mestari katseli heitä.
      Työskenteleminen ja katsominen tapahtuvat samanaikaisesti. Koska kummassakin lauseessa on tekijä mainittu (he vast. mestari), suomeksi kumpaakaan verbiä ei voi laittaa passiiviin. Lisäksi suomeksi kumman tahansa verbin voi laittaa helposti lauseen­­vastikkeeseeksi, sana­järjestyskin voi olla sama, ks. yllä. Esperantoksi vaihtaminen ei käy yhtä helposti. Virke *La maestro rigardis laborita de ili* on kaikkea muuta kuin luonteva eikä taida edes olla oikein.
  • ote
    Passiivin futuurin adverbinen partisiippi (pasiva futura adverba participo) kuvaa objektin muutosta, joka tapahtuu myöhemmin  kuin predikaatti­­verbin kuvaama toiminta.

    • Oni preskaŭ kaptis lin, sed li forkuris. →
      Kaptote li forkuris.
      :
      Hänet melkein otettiin kiinni, mutta hän pakeni. →
      Melkein kiinni­otettuna hän pakeni.
      Esimerkki suomennok­sineen on suoraan Lernun kielioppiosiosta, missä siellä on kaiken huipuksi pilkku­­virhe puhumattakaan, että käännös on epäonnistunut. Mielestäni parempi olisi ”Olleessaan jäämäisillään kiinni hän pakeni”. Esperanton virkkeen idea nimittäin on, että pakenemisen hetkellä (joka siis oli menneisyydessä) kiinni­­otto oli tulevai­suudessa, vasta tapahtumassa.
      Kaiken kaikkiaan virke on ainakin minulle erittäin vaikea­­selkoinen, koska futuuri ei olekaan absoluuttisessa tulevai­suudessa (esim. huomenna), vaan esperanton parti­siippi, kapote, osoittaa tapahtuman ajan­kohtaa suhteessa predikaattiin, forkuris, eli on pakenemisen tulevai­suudessa. Koska pakeneminen tapahtui mennei­syydessä, voi ”melkein kiinni­jääminenkin” olla tapahtunut mennei­syydessä!

Itse soisin kovasti, että nämä adverbiset parti­siipit eivät juuri näkisi päivän­valoa. Kenties ne atendite, odottamatta, jonka miellän kiinteäksi ilmaisuiksi, ja pari muuta saisivat jäädä, mutta muut, varsinkin passiivin adverbiset partisiipit voisi tunkea…

0
0