Translatiivi eli tulento



Vietän aivan liian paljon aikaa Lernun foorumeilla, joissa sitten tulen kirjoitta­neeksi yhtä sun toista. Usein toistuva teema siellä on, onko jotain, jota esperantossa pitäisi muuttaa. Määräisestä artikkelista ja sössöistä olen jo kirjoittanut, mutta huomasin, että viime aikoina olen toistuvasti kirjoittanut partitiivista ja translatiivista. Tässä artikkelissa käsittelen jälkimmäistä.

Translatiivi, tulento eli yleinen tulo­­sija on kätevä sija­muoto. Yleensä sillä ilmaistaa jonkin muuttumista joksikin. Sen parina esiintyy usein essiivi eli yleinen olo­sija, joka ilmaisee jonkin­­laisena olemista. Suomessa translatiivin pääte on -ksi tai omistus­­liitteen edellä -kse-. Essiiviä osoittava pääte on -na tai -nä vokaali­­­soinnun mukaan.

Lasi meni säpäleiksi, joten se on nyt säpälei.
Saat tämän tuohisormuksen lahjaksi. Onhan se lahjana
Miriam haluaa poliisiksi. Poliisina hän voi joutua…

Translatiivia käytetään suomessa ilmaisemaan myös

  • paikkaa, jonka suuntaan liikutaan, usein paikkaa ei saavuteta tai se on epämääräinen
    Tule luokseni!
    Melu kuului kauaksi.
  • aikaa, joka muodostaa jonkinlaisen rajan
    Jätetään asia toistaiseksi. (asiaan palataan jonain toisena ajankohtana)
    Tämän on oltava valmiina perjantaiksi. (valmis viimeistään perjantaina)
    Tuletko jouluksi kotiin? (Olethan jouluna kotona)
  • tapaa
    Ole ihmisiksi!
    En osaa sanoa tätä ruotsiksi.
  • suhdetta
    Hän on pieni ikäisekseen. (ottaen huomioon hänen ikänsä)
    Näin varhaiseksi tällä on paljon porukkaa. (ottaen huomioon kuinka varhainen hetki on)

Koska suomen infinitiivit ja partisiipit taipuvat sija­­muodoissa, translatiivi voidaan muodostaa myös näissä ­muodoissa olevista verbeistä. Tällöin on usein kyseessä lauseen­­­vastike.

– Tulee, jos on tullakseen.
– Tulin tavatakseni sinut.
– Tietääkseni…
– Luullaksemme…
– Odotan häntä tulevaksi.
– Taisit tulla puhuneeksi sivu suusi.
– Siinä tuli tehdyksi melkoinen moka.

Rajoitun kuitenkin tässä tuohon yleiseen merkitykseen, joksikin tulemiseen.

Esperantossa essiivi eli jonakin oleminen ilmaistaa sanan ”kiel” avulla.

Presidenttinä Niinistöllä oli oikeus nimittää…
Kiel prezidento Niinistö rajtis nonumi…

Ketä nimitetiin on tietysti nimittää-verbin objekti, joka sekä suomeksi että esperantoksi ilmaistaa akku­satiivin avulla. Tosin suomen akku­satiivi ei tässä tapauksessa eroa nominatiivista, mutta tällä ei ole merkitystä.

Presidenttinä Niinistöllä oli oikeus nimittää prikaatin­kenraali Pasi Jokinen…
Kiel prezidento Niinistö rajtis nonumi brigadan generalon Pasi Jokinen…

Jos kerran jonakin oleminen ilmaistaa esperantoksi ”kiel + nominativo” ja akkusatiivia käytetään yleisesti ilmaisemaan liikettä (vrt. hejme, hejmen), loogisesti™ olettaen ”kiel + akuzativo” ilmaisee joksikin tulemista eli translatiivia.

Presidenttinä Niinistöllä oli oikeus nimittää prikaatin­kenraali Pasi Jokinen ilma­voimien uudeksi komentajaksi.
Kiel prezidento Niinistö rajtis nonumi brigadan generalon Pasi Jokinen kiel novan komandanton de la aerarmeo.

Hyvä, ”kiel + akuzativo” ilmaisee siis translatiivin… paitsi asia ei tietenkään voi olla näin helppoa tai loogista. Otetaan nimittäin toinen esimerkki.

Mi farbis la muron blanka.
Maalasin seinän valkoiseksi.

Hetkinen! Mihin jäi ”kiel + akuzativo”? Virke täytyy ymmärtää seuraavasti. Adjektiivina blanka on seinän kuvaus, priskribo. Koska verbi farbi sisältää muutoksen, kuvauksen täytyy tarkoittaa muutoksen loppu­tilaa eli valkoi­seksi muuttumista ?

Entäs tämä?

Ri varmigis la metalon ĝis fandiĝo.

Katsotaanpa. PIV:n mukaan sananjuuri fand/ on verbi­luonteinen, ts. perus­merkitys on fandi : sulattaa (lunta, metallia). Pääte -iĝi vaihtaa merkityksen kohdistumaan itseensä (”tulla joksikin”), fandiĝi : tulla sulaneeksi, sulaa (La metalo fandiĝis : Metalli suli). Vaikka tuosta muodostetaan substantiivi -iĝo (”joksikin tuleminen”), verbi­­luonne pysyy sanassa. Joko arvaatte? Vielä yksi vihje. Koska virke sisältää tekijän (ri, hän), kyseessä on aktiivi, joten <rummun pärinää>… suomeksi kyseessä on tietysti aktiivin VA-partisiipin yksikön translatiivi­muoto verbistä sulaa!

Hän kuumensi metallin sulavaksi.

Näin ollen vaikka jätetään pois translatiivin paikkaa, aikaa, tapaa tai suhdetta kuvaavat poikkeavat käyttö­tavat ja pidäydytään tiukasti perus­merkityksessä, tulla tai muuttua joksikin, translatiivi ilmaistaan esperantoksi kaikki muuta kuin kätevästi yhdellä tavalla.

  • kiel + akuzativo, jos lopputulos on substantiivi (komentajaksi)
  • nominativo, jos lopputulos on adjektiivi (valkoiseksi)
  • ĝis + nominativo, jos lopputulos on suomeksi infiniitti­­muotoinen verbi (sulavaksi)

Loogistako? Ehdottomasti!

This page as PDF
0
0