Mi farbis la muron blanka vai
mi farbis la muron blanke



Translatiivi­artikkelini yhteydessä käytin esimerkki­lausetta

Mi farbis la muron blanka.

Esperanton adjektiivit ovat joko subjektin (mi) tai objektin (la muro) kuvauksia, priskriboj. Yleensä lähempänä olevan, kuten tässäkin tapauksessa: valkoinen liittyy jotenkin seinään. Koska blanka on nominatiivissa eikä akkusatiivissa, se ei ole seinän adjektiivi­­attribuutti (eli ”Maalasin valkoista seinää”), koska esperan­tossa adjektiivi­attribuutin täytyy kongruoida, olla samassa sija­muodossa, pääsanansa kanssa. Mikä se sitten on?

Blanka-sanan rooli lauseessa selviää verbiä tarkastelemalla. Verbi farbi sisältää muutoksen joksikin toiseksi, kuten PIV:n määritel­mästä ŝmiri per farbo(j) voi päätellä. Jokin siis peittyy maalilla, tulee maalatuksi. Suomen kieli käyttää tällaiseen joksikin muuttu­misen ilmaisemiseen juuri translatiivia eli

Mi farbis la muron blanka : Maalasin seinän valkoiseksi.

Joku voisi ihmetellä, että hetkinen, eikö esperantossa käytetä adverbeja verbien yhteydessä, kun kerran blanka-sanan merkitys riippuu verbistä, kuten juuri kirjoitin. Totta, kyllä voi sanoa

Mi farbis la muron blanke.

Mutta tuopa tarkoittaa eri asiaa. Adverbinä blanke liittyy suoraan verbiin, kuvaa jotenkin maalaamista itseään, eikä maalaamisen kohdetta, seinää. Adverbeillä on vahva taipumus kuvata tapaa, manieron, miten verbi käyttäytyy. Suomessa substan­tiivista muodostettu adverbi ilmaistaa usein ns. tavan adessiivilla. Näin ollen

Mi farbis la muron blanke : Maalasin seinän valkoisella.

korostaa tekoa, maalaa­mista, eikä loppu­tulosta, valkoiseksi muuttu­mista. Nyt on kuitenkin huomattava, että esperanton virke sisältää mahdollisuuden, että maali oli niin huono­­laatuista, ettei se täysin peittänyt seinää, vaan vanha väri jäi kuultamaan läpi. Tällöin on hyvä muistaa, että esperanton akkusatiivia käytetään myös silloin, kun suomessa tulee partitiivi

Bonan tagon : Hyvää päivää! (eikä akkusatiivin ”Hyvän päivän”)
Mi legas libron : Luen kirjaa (eikä akkusatiivin ”Luen kirjan”)

Näin ollen sujuvin käännös lienee

Mi farbis la muron blanke : Maalasin seinää valkoisella.

joka tekee suomen­­kieliselle selväksi, että seinä ei syystä tai toisesta tullut täysin valkoi­seksi.

Otsikon esperantonkieliset virkkeet kääntyvät siis seuraavasti

Mi farbis la muron blanka : Maalasin seinän valkoiseksi. (akkusatiivi + translatiivi)
Mi farbis la muron blanke : Maalasin seinää valkoisella. (partitiivi + adessiivi)

Suomenkielinen kysyy tietysti tässä vaiheessa, miten sitten esperantoksi ilmaistaa

Maalasin seinän valkoisella. (akkusatiivi + adessiivi)
Maalasin seinää valkoiseksi. (partitiivi + translatiivi)

Hyvä kysymys, sillä esperantoksi näitä ei voi enää ilmaista pelkän blank/-juuren päätettä vaihtamalla, vaan tarvitaan lisää sanoja. Näistä virkkeistä ensimmäinen, ”Maalasin seinän valkoi­sella”, korostaa, että koko seinä tuli maalattua ja maalaa­miseen käytettiin valkoista maalia. Tällainen jonkin välineen, tässä tapauksella maalin, käyttö ilmaistaa esperantoksi usein per-prepositiolla

Mi farbis la tutan muron per blanka (farbo) : Maalasin seinän valkoisella.

Jälkimmäinen, ”Maalasin seinää valkoiseksi”, onkin sitten visainen, sillä se on edellisen vasta­kohta. Joko maalaamiseen meni tovi tai työ jäi kesken – tai molempia.

Mi farbadis la muron blanka : Maalaamiseen meni tovi, mutta sain seinän maalattua valkoiseksi.
Mi farbis parton de la muro blanka : Maalasin osan seinää valkoiseksi.
Mi farbadis parton de la muro blanka: Kah, mie maalasin koko päevän sitä seinää, mutta kyllä ei tullunna valamista, kun tuo mualj ol niin kehnoo 😀

This page as PDF
0
0