Milloin esperantossa tulee iso alku­kirjain?



Jostain syystä Z ei katsonut aiheelliseksi määritellä tiukkoja sääntöjä, milloin tulee iso alkukirjain, vaan jätti asian enemmän tai vähemmän oman onnensa nojaan. Vastoin yleistä uskomusta edes Fundamento ei tarjoa tarkkoja vastauksia, vaan sisältää jopa keskenään risti­riitaisia esi­merkkejä. Lähtö­kohtana nykyisin kuitenkin voi pitää, että kaikki kirjoitetaan pienellä paitsi:

  • virkkeen alku
  • sana Esperanto
  • ihmisten ja paikkojen nimet, esim. Adamo, Sofia, Lahtio, la Orienta Strato (kadun nimi), la Ruĝa Maro (meren nimi), la Alpoj (vuoriston nimi)
  • maiden nimet, esim. Finnlando, Svedio, Dominika Respubliko
  • eräitä uskontoihin liittyviä nimiä
    • yksilöivät jumalnimet, esim. Dio, Patro (viittaavat kristittyjen jumalaan)
    • pyhät kirjoitukset, esim. Biblio, Korano
    • juhlapyhät, esim. Kristnasko, Pasko, Aŝuro (toisaalta Universala Vortarossa kirjoitetaan la kristnasko, mikä johtunee siitä, että Z piti sanaa Kristo pikemmin tittelinä kuin nimenä [tähän on varmaan jokin teologinen syy, jota en viitsinyt kaivaa] )
  • toisinaan tietyt taivaankappaleet erottamaan ne muista vastaavista, esim. la Suno ja la Luno (lähin aurinko ja kuu erotuksena muista auringoista vast. kuista), normaalisti la suno ja la luno riittävät
  • kirjainlyhenteet: PIV, UN, EU

Toisinaan Z kirjoitti pronominin Vi isolla kirjaimella teititellessään vastaanottajaa. Tätä vanhahtavaksi koettua tapaa ei nykyään käytetä.

Plena Manlibro de Esperanta Gramatiko (PMEG) on Bertil Wennergrenin kirjoittama esperanton kielioppikirja. Muuten hyvässä kirjassa on muutamia sekoiluja, joista isot kirjaimet ovat yksi. Wennergren kirjoittaa – tai ainakin sallii – nimittäin isolla

  • kaikki sanan Esperanto johdannaiset, esim. Esperantisto, kontraŭ-Esperanta
  • kaikkien muidenkin kielten nimet
    • o-päätteiset kielten nimet Latino, Sanskrito, Volapuko ja niiden johdannaiset
    • muut, esim. la Finna, la Islanda, paroli Arabe
  • paikkojen nimistä luodut johdannaiset, esim. la Lahtia haveno
  • kansat, esim. Nederlandanoj, Usonanoj, Norvegoj, Araboj
  • erisnimestä johdettujen ajatussuuntien kannattajat, esim. Luteranoj, Kalvinanoj
  • kuukausien nimet, Januaro, Februaro, koska ne mukamas ovat erisnimiä; kuitenkaan päivien nimiä (lundo, mardo…) Wennergren ei pidä erisniminä??!!

Itse olen modernin typografian kannalla, joten näistä jälkim­mäi­sistä kirjoitan isolla esperantoksi vain sanan Esperanto ja adjektiivin Esperanta, koska nämä voisivat sekaantua verbin esperi johdannaisiin. Sitä paitsi ketä kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Suomeksi tietenkin kaikki kirjoitetaan pienellä.

This page as PDF
0
0