Minä itte



Esperantossa on parikin sanaa, jotka voidaan kääntää ainakin toisinaan sanaksi ”itse” – mem ja si. Suomen­­kieliselle nämä eivät yleensä tuota vaikeuksia, mutta jostain syystä esim. englannin­­kielisille kyllä.

Mem

Esperantossa vahvistava sana – esimerkiksi verbiä vahvistava adverbi – tulee yleensä pääsanansa edelle

Kelkfoje neĝas en marto en nia lando.

Tällainen vahvistava sana on myös mem – tosin sillä poikkeuk­sella, että se tuleekin pääsanansa jälkeen.

Kvazaŭ la ĉambro mem : Aivan kuin huone itse
Hieraŭ mem vi diris, ke… : Vastahan eilen sanoit, että…
Mi mem ne havas biciklon, sed mia frato havas : Minulla itselläni ei ole polkupyörää, mutta veljelläni on.

Huomattavaa on, että mem-sanan pois jättäminen ei muuta lauseen merkitystä. Painotus, korostus muuttuu, muttei itse merkitys.

Si

Si on vuorostaan refleksiivipronomi, jota käytetään silloin, kun lauseen subjekti ja objekti ovat sama kolmannessa persoonassa mainittu tekijä – toisin sanoen muu kuin mi, vi tai ni. Si on siis sama kuin ruotsin sig tai saksan sich.

Si ei itse voi olla subjekti, vaan ainoastaan viittaus siihen, joten se useimmiten esiintyy akkusatiivi­muodossaan sin.

Mi vidas min : Näen itseni.

Ri vidas sin : Hän näkee itsensä.

Ili vidas sin : He näkevät itsensä.

Eihän suomeksikaan sanota ”Hän näkee hänet”, kun kyse on itsensä näkemisestä (paitsi turun murteessa).

Tästä refleksiivi­pronominista on tietysti olemassa myös omistus­muoto samaan tapaan kuin muistakin pronomineista.

Ri venis kun sia frato : Hän tuli veljensä kanssa.
Ri venis kun ria frato : Hän tuli hänen veljensä kanssa [jonkun muun veljen].

Toisinaan sanan kanssa täytyy olla tarkkana.

Ŝi ploras, ĉar li malamas ŝin.
vai
Ŝi ploras, ĉar li malamas sin.

Nyt täytyy muistaa, että si viittaa aina lauseen subjektiin, olkoon lause sitten pää- tai sivulause. Käännetäänpä pelkkä sivu­lause.

Li malamas ŝin : Hän (mies) vihaa häntä (naista).
Li malamas sin : Hän (mies) vihaa itseään.

Entäs sitten koko virke.

Ŝi ploras, ĉar li malamas ŝin : Nainen itkee, koska mies…

Niin, esperantoksi kai ilman muuta oletetaan, että vihan kohde on itkevä nainen. Suomeksi tämä on vähän hämäävämpi riippuen siitä, miten esperanton (typerän) suku­puolittuneen persoona­pronominin kääntää.

Nainen itkee, koska mies vihaa tätä.
Nainen itkee, koska mies vihaa häntä.
Nainen itkee, koska mies vihaa naista.

Kaksi ensimmäistä ovat yksi­selitteisiä. Ensimmäisessä mies vihaa itkevää naista. Toisessa mies vihaa jotakuta muuta kuin itkevää naista. Kolmas on sitten epä­selvä. Toden­näköisesti mies vihaa itkevää naista, mutta vihan kohde voi myös olla joku muu.

Si ja mem yhdessä

Si ja mem voivat tietysi esiintyä yhdessä. Yhdessä esiintyminen on jaettavissa kolmeen tapaukseen:

  • nominatiivissa (si mem)
  • akkusatiivissa (sin mem)
  • preposition kanssa (esim. per si mem).

Si ja mem nominatiivissa

Nominatiivi on subjektin sija. Koska si esiintyy vain kolmannen persoonan yhteydessä, subjektin täytyy tällöin olla kolmannessa persoonassa. Kun mem korostaa, loppu­tulos kolmannessa persoonaassa olevan subjektin korostamista. Tällöin kuitenkin usein si riittää. Si mem on tårta på tårttaa.

Esimerkki, ööh, ääh…

Ri ne estas si mem : Hän ei ole oma itsensä.

missä si mem on käypä ilmaisu.

Si ja mem akkusatiivissa

Kuten edellä mainitsin, refleksiivi­pronomini si esiintyy useimmiten akkusatiivissa, joten yhdistelmä on sin mem.

La instruisto instruis sin mem : Opettaja opetti itseään.
La krimulo elperfidis sin mem en interparolado : Rikollinen paljasti itsensä risti­kuulustelussa.

Kun kerran sekä si että mem kohdistuvat subjektiin itseensä, akkusatiivin sin mem käyttö on toisinaan liiallista ja saattaa aiheuttaa koomisen mieli­kuvan.

Ri sin mem demandis, kiel… : Hän kysyin itseltään, kuinka…

Kysyä itseltään on jo demandi sin, joten epäselväksi jää, miten mem on ymmärrettävä. Halutaanko tässä luoda hamletmainen mieli­kuva, jossa päähenkilö etsii jotakuta kysyäkseen tältä jotakin, mutta kun sopivaa ei löydy, hän päätyykin kysymään juuri itseltään eikä keltään muulta? Ei, vaan kaiken kaikkiaan sanaa mem on tässä kohdin pidettävä tarpeettomana.

Yhdistelmää sin mem voi siis käyttää vain, jos lauseen verbi + sin ei itsessään sisällä ideaa subjektiin itseeensä kohdistuvasta tekemisestä. Suomen­kielistä helpottaa tässä muisti­sääntö: jos jo pelkästä sanasta sin lauseeseen tulee suomeksi sana itseään, itseltään tms., mem on tällöin tarpeeton.

Prepositio ynnä si mem

Yhdistelmää si mem käytetään ennen kaikkea prepositioiden al ja per kanssa.

al si mem

Joissakin kielissä esiintyy sijamuoto nimeltä datiivi, joka ilmaisee mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin. Suomessa tällaista ei ole, vaan tämä vastaan­ottamisen rooli ilmaistaan usein allatiivia tai genetiiviä käyttäen. Koska kyse on enemmän tai vähemmän kuvaannollisesta liikkeestä, esperanto käyttää datiivin ilmaisemiseen prepositiota al.

Ŝi kombas al si la harojn : Nainen harjasi hiuksiaan.

Tätä itseensä kohdistuvaaa kuulumista tai toiminnan kohteena olemista voidaan tehostaa sanalla mem.

Poste ŝi gratis al si mem : Myöhemmin hän onnitteli itseään.
Ha, li diris al si mem : Hah, hän sanoi itselleen.
…murmuris li al si mem : …mumisi hän itsekseen.

Samalla tapaa kuin akkusatiivi­yhdistelmän sin mem käyttö voi aiheuttaa koomisen mielikuvan, tällainen datiivin kaltainen al si mem voi myös mennä pieleen.

Ri promesis al si mem : Hän lupasi itselleen.

Promesi al si tarkoittaa jo itselleen lupaamista, joten mem samaan tapaan luo mielikuvan henkilöstä etsimässä toista, jolle luvata, mutta joutuukin tyytymään itseensä. Tässä pätee mainittu muisti­sääntö.

per si mem

Prepositiota per käytetään ilmaisemaan välinettä, menetelmää tai tapaa, joka voi olla lauseen subjekti itse.

Se vorto per si mem estas internacia… : Jos sana itsestään on kansain­välinen…
Esperanto per si mem ne povas… : Esperanto ei sinällään

Piilotettu subjekti

Suomeksi voi aivan mainiosti sanoa

Nainen pyysi Kaarlea ajamaan partansa.

Huomaa, että virkkeessä on kaksi objektia (”Kaarlea” ja ”partansa”). Esperantoksi tämän voi kääntää pää- ja sivu­lauseesta koostuvaksi virkkeeksi

Ŝi petis, ke Karlo razas sin.

Mutta miten tämän voisi ilmaista suomen tapaan yhdellä lauseella? Ongelma on nimittäin tuo Kaarle: toisaalta hän on verbin peti objekti, toisaalta verbin razi subjekti. Esperantossa suorien objektien ketjuttaminen ei ole sallittua.

Avuksi tulee mainittu datiivi, jonka avulla voidaan ilmaista, kenelle pyyntö osoitetaan

Ŝi petis al Karlo…

Vaikka esperanton kielioppisääntöhin kuuluu, ettei esim. epä­suorassa esityksessä aikamuota vaihdeta, vaan verbi pysyy sellaisenaan, tämä sääntö ei päde tässä kohtaa. Päinvastoin verbi razi ei voi olla nun-tempa reala modossa (razas), koska se vaatisi nominatiivissa olevan subjektin.

Sen sijaan voi sanoa

Ŝi petis al Karlo razi sin.

Vaikka virkkeen subjekti on kolmannessa persoonassa (ŝi), ei sana sin viittaakaan tähän, vaan infinitiivissä olevan verbin razi subjektiin Kaarle, joka on samalla finiitti­verbin (petis) objekti. Virke täytyy ymmärtää esperanton lauseen­vastikkeeksi, jossa alisteisen lauseen (ke Karlo razas sin) subjekti on piilotettu datiivi­rakenteeseen.

Piilotettu verbi

Toisinaan jopa verbi voi puuttua, jolloin se täytyy ymmärtää asia­yhteydestä.

Eduardo agis tre ĝentile kaj afable dum nia vizito al [lia/sia] hejmo : Eduardo oli erittäin ystävällinen vieraillessamme hänen kotonaan.

Jos tarkoitus on ilmaista, että vierailu tapahtui Eduardon kotiin, äkkiseltään voisi päätellä, että Eduardo on virkkeen subjekti ja koska si viittaa subjektiin, niin oikea valinta olisi sia hejmo. Mutta kun kääntää virkkeen suomeksi, huomaa, että kyseessä on taas oikeastaan lauseenvastike (”vieraillessamme”), jonka subjekti on ”me”. Tällöin on ilman muuta selvää, että sia hejmo ei voi olla oikein.

Käsittelen varmaan jossain vaiheessa esperanton lauseen­vastikkeita enemmän, mutta tässä kohtaa tyydyn toteamaan, että kyseessä on ns. verbeca substantivo eli substantivoitu verbi. Vizito on nimittäin johdettu verbistä viziti eli sanan juuri vizit/ on verbi­luonteinen.

Etuliitteet mem- ja si-

Luonnollisesti sanoja mem ja si voi käyttää etu­liitteinä.

mem-

Etuliitteenä mem tarkoittaa itse, ilman ulkopuolista apua.

  • memvole : omasta tahdosta
  • meminstruito : itseoppinut (opettanut itseään)
  • memlerninto : itseoppinut (oppinut ilman ulkopuolista apua)
  • memdisciplino : itsekuri
  • memstara : itsenäinen
  • memevidenta : itsestäänselvä
  • memfido : itseluottamus

sin-

Etuliitteenä sin tarkoittaa itseen kohdistuvaa tekemistä tai omaa toimintaansa.

  • sindona ← doni sin : antelias ← antaa omistaan

Huomaa, että etuliite on aina sin. Ei siis sanota *vi ja estas vindona* : oletpa sinä antelias.

  • singarda ← gardi sin : varovainen ← olla varuillaan
    Idea on, että vartioi itseään.
  • sinprezento ← prezenti sin : itsensä esittely ← esitellä itsensä

Ei niin selvät tapaukset

Toisinaan ei ole niin selvää, kumpi etuliite on parempi.

  • memmortigo vai sinmortigo?

Loogisesti ottaen sinmortigo olisi parempi, mutta jostain syystä memmortigoa käytetään enemmän. Tarkkaan ottaen memmortigoa ei saisi käyttää, jos joku avustaa itsemurhassa kuten esim. seppukua tehtäessä.

  • memtaksilo : itsearviointilomake

Tarkkaan ottaen kyse on itsensä arvioimisesta (taksi sin), mutta sanan *sintaksilo* voisi mieltää yhdistelmäksi sintakso + ilo (lauseopin tarkistin).

Hei, entäs sola ja sole?

Lernun sanakirjan mukaan adjektiivi sola tarkoittaa

ainoa, pelkkä, yksinäinen, yksi, yksin

ja adverbi sole

yksistään, yksin, pelkästään, ainoastaan.

Näiden pohjalta käänsin PIV:n esimerkit seuraavasti, toivottavasti eivät menneet pieleen. PIV: mukaan sola tarkoittaa

  1. ne akompanata, ne estanta kun alia(j)
    li demandis, kion ŝi faras tie ĉi tute sola
    : mies kysyi, mitä nainen tekee täällä yksinään
  2. ne helpata de alia(j)
    li tiris sin sola el tiu kriza situacio
    : hän selvisi pelkin omin voimin tuosta pulmallisesta tilanteesta
  3. unu k neniu pli
    li sola estas kulpa
    : hän yksin on syyllinen
  4. tia, ke ne ekzistas, aŭ ekzisti ne povas unu alia
    tio estas la sola loko libera
    : tuo on ainoa vapaa tila/paikka

Vastaavasti sole tarkoittaa

  1. ne akompanate aŭ ne helpate de alia(j)
    malfeliĉo malofte venas sole
    : epäonni tulee harvoin yksin
  2. ne pli ol; neniu, nenio alia ol; escepte de ĉiu alia; = nur
    li venos sole dimanĉe : hän voi tulla ainoastaan sunnuntaisin

Tästä voisi päätellä, että sanojen sola ja sole merkitys on lähellä sanaparia si mem. Käyttötilanne on tietysti eri, varsinkin kun sanan sola tai sole pois jättäminen muuttaa lauseen merkityksen.


Tämä artikkeli pohjautuu osin seuraaviin nimimerkki Salivanton verkkokirjoituksiin:

I Myself See Myself
A deeper look at Mem and Si
Sinprezento or Memprezento?

This page as PDF
0
0