Veni, vidi, vici

tulin, näin, voitin



Veni, vidi, vici on tunnettu latinan­kielinen lausahdus, ”tulin, näin, voitin”, joka viittaa nopeaan, helppoon voittoon. Lausahduksen alkuperä on Julius Ceasarin kirjeessä, jonka hän kirjoitti ystävälleen Amantiukselle senaattiin lyötyään kapinoivan Bosporoksen kuninkaan Farnakeen Zelan taistelussa. Vaikka rooma­laisia oli reilusti vähemmän kuin pontos­laisia, he olivat veteraaneja ja osasivat sijoittua taktisesti parempaan asemaan, joten taistelu päättyi rooma­laisten voittoon1. Koko sotaretki kesti vain muutaman päivän, mitä hämmästynyt Julle2 keksi kuvata mainitulla lausahduksella. Lausahdus oli itse asiassa niin hyvä, että Cesar kirjoitutti sen suureen tauluun, jota sitten esiteltiin hänen triumfissaan.

Asiaan…

Mitä eroa on voittamista tarkoittavilla verbeillä gajni ja venki?

Sanan gajni taustalla on muinais­germaaninen saalistamista, metsästämistä tarkoittava sana. Germaani­heimo frankkien latina­laistuessa3 syntyi varhais­ranskaan verbi gaaignier, joka tarkoitti saaliin saamista, jonkin kaappaamista. Myöhemmin sanan käyttö laajeni maanviljelykseen merkityksessä ”saada satoa” ja edelleen yleiseksi ”saada, tehdä voittoa”. Jossain vaiheessa sana päätyi kanaalin yli englantiin muotoon to gain, mistä Zamenhof nappasi sen.

Sanan alkuperä näkyy edelleen siinä, että gajni sisältää idean jonkin saamisesta, olkoon tämä piste urheilu­ottelussa (gajni poenton) tai palkinto jostakin (gajni premion).

Sanan venki etymologiaa en tiedä [lue: en minäkään kaikkea ehdi tai viitsi guuglata] , mutta se on erilaista voittamista. Voittaminen sodassa tai vaaleissa on venki, jolloin ei voiteta pistettä tai palkinto­pystiä ainakaan suoraan. Tällöin toisen voitto on usein toisen tappio4, mikä käy ilmi, kun verbiin liitetään suora objekti:

  • Julio Cezaro venkis la pontanojn.

Luontevin käännös on nimittäin:

  • Julius Ceasar löi pontoslaiset.

Toisinaan jako ei ole näin selvä. Moni sanoo gajni en konkurso tarkoittaessaan urheilu­ottelun voittamista, vaikka ilmaisu tarkalleen ottaen kai tarkoittaisi yksittäisen pisteen saamista tai maalin tekemistä, ja koko ottelun voittaminen olisi venki en konkurso. Toisaalta ottelun voittaminen voi tuoda pääsyn jatkoon tai jonkin muun ”saaliin”:

  • Julio Cezaro venkis la pontanojn kaj gajnis gloron.

Huomaa, ettei voi sanoa gajni konkurson/ludon, koska itse kilpailua tai peliä ei saada saaliiksi. Samasta syystä ei voi sanoa venki konkurson/ludon, koska vastustajat voitetaan kilpailussa tai pelissä. Tosin suomeksi usein sanotaan, että ”Demarit voittivat viime vaalit” tai ”Inter voitti ottelun” eli suomi on tässä sallivampi.

Hmm, tuli mieleeni, että entäs jos peli on sellainen, jossa on vain pelaaja itse, ei muita: Rubikin kuutio tai erilaiset pasianssi­pelit. Voittaako tällöin pelaaja pelin? Ehkei tällöinkään, koska Rubikin kuutio ratkaistaan (solvi Kubon de Rubik) ja pasiansseissa voitetaan (venki en paciencludoj).

  1. Voitto ei kuitenkaan tullut helposti, koska roomalaiset yllätettiin ja pontos­laisilla oli viikate­vaunuja, jotka saivat aluksi aikaan suurta tuhoa roomalaisten keskuudessa. Näistä asioista taitava propagandisti Ceasar katsoi paremmaksi kertoa vasta myöhemmin.
  2. Olethan sinä lukenut Asterixisi, jonka seikkailuista oheinen kuva on?
  3. ks. esim. artikkelini passiivista
  4. Peliteoriassa tällaista kutsutaan nollasummapeliksi.
This page as PDF
0
0
8.11.2019