…ja muut näppylät

käyttöliittymän tekstit esperantoksi



Käyttö­­­liittymällä tarkoitetaan laitteen, ohjel­miston tai minkä tahansa tuotteen osaa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta. Toinen puoli jotain laitetta tai tuotetta on sen toiminnal­­lisuus eli mitä laite, tuote tekee. Nämä ovat erillisiä suunnittelu­­­prosesseja, vaikka luonnolli­­sesti nämä liittyvät toisiinsa.

Käyttö­­­liittymä ei ole sama asia kuin ulko­­­asu, joka rajataan usein sisältämään vain muodot, värit ja mahdolli­sesti erilaisten ohjaimien sijoittelu. Hyvän käyttö­­­liittymän suunnitte­­lussa täytyy ottaa huomioon esim. käyttäjien kätisyys, koulutus- ja kulttuuri­­­tausta ym. eli ulko­­­asun suunnittelu on vain osa käyttö­­­liittymän suunnittelua.

Esimerkki: Lääke­­­firma on testannut uuden lääke­­­aineen (tuote­­­suunnittelu). Lääkkeen käyttö­­­liittymäksi eli tavaksi annostella valitaan sumute. Käyttö­­­liittymän suunnit­teluun kuuluu myös sumutteen annoste­levan painikkeen suunnittelu. Ulko­­­asu koostuu sumute­­­pakkauksen koosta, muodosta, väristä ym.

Toisaalta käyttö­­­liittymän suunnitteluun ei yleensä lasketa kuuluvaksi muiden kuin ihmisiä varten tarkoitettujen raja­­­pintojen suunnittelu. Esi­merkiksi webbi­­­sivun käyttö­­­liittymän suunnitteluun ei lasketa sivun suunnitte­­lemista siten, että ruudun­­­lukuohjelma pystyy lukemaan sisällön. Se on käytettävyys­­suunnittelun tehtävä.

Keskeinen osa käyttö­­­liittymän suunnittelua on alan standardien ja vakiin­­tuneiden käytän­töjen noudattaminen. Kuvittele, jos jokaisessa eri­­­merkkisessä tai peräti -mallisessa autossa kaasu-, jarru- ja kytkin­­polkimien sijoittelu vaihtelisi.

Tietokone- ja kännykkä­­­ohjelmistoista puhuttaessa avain­­­asemassa ovat alusta­­­valmistajien suositukset. Esim. Applen Human Interface Guidelines (HIG) on niin tiukka kokoelma käyttö­­­liittymään liittyviä sääntöjä, että niistä poikkeavaa sovellusta ei käytännössä saa myyntiin Applen sovellus­­­kauppoihin. Vaikka tuo joidenkin korvissa saattaa kuulostaa liian rajoittavalta, loppujen lopuksi kyseessä on käyttäjien vinkkelistä erin­omainen asia: tietyt näppäin­­­komennot toimivat aina samoin kaikissa sovelluksissa jne.1 Microsoftilla ei ole ihan vastaavaa säädös­­­kokoelmaa vaan löyhempi nippu suosituksia, mistä syystä käyttö­­liittymät vaihtelevat enemmän Microsoft Windows -käyttö­­järjestelmän sovellusten kesken2.

Applen ja Microsoftin suosituksissa on eroja, joiden seurauksena tavallinen käyttäjä on ainakin aluksi eksyksissä, jos eteen tulee toisen järjestelmän laite. Tunnetuin ero lienee painikkeiden sijoittelu ja niissä näytettävä teksti. Otetaan esimerkki: käyttäjältä pyydetään vahvistusta merkittyjen viestien poistamiseksi. Applen mukaan tällöin painikkeet sijoitetaan dialogiksi kutsutun lomakkeen ala­­­reunaan oikeaan reunaan tasaten siten, että merkitsevin painike on oikean­­­puoleisin, ja painikkeiden tekstit sisältävät komennon (”Haluatko varmasti poistaa merkityt viestit?” → ”Poista merkityt”).

Varoitusdialogi Applen HIG:n mukaan

Microsoftin mukaan painikkeet sijoitetaan dialogin ala­­reunaan keskittäen siten, että merkitsevin painike on vasemman­­puoleisin, ja painikkeiden tekstit vastaavat esitettyyn kysymykseen (”Haluatko varmasti poistaa merkityt viestit?” → ”OK”).

Kotoistettaessa täytyy siis ottaa huomioon edellä mainitut alusta­­­valmistajan suositukset sekä ”alan standardien ja vakiin­tuneiden käytäntöjen noudattaminen”. Mitä tuolla jälkimmäisellä tarkoitetaan, vaihtelee mm. kielittäin ja kulttuureittain. Suomeksi ohjelmia käskytetään (”Luo uusi”, ”Leikkaa”, ”Poista” jne.). Ruotsiksi käytetään seka­­muotoja, joissa on sekä subtantivisia ilmaisuja (”Nytt dokument”) että infinitiivi­­­muotoisia verbejä (”Klippa”, ”Ta bort/Radera”). Englanniksi asiaa ei varmaan ole edes ajateltu, koska englannin verbien käsky­­muodot eivät poikkea infinitiivistä.

Mikä on tilanne Esperantujossa?

Mitä nuo alan standardit ja vakiintuneet käytännöt ovat Esperantujossa? Oikean päivä­määrän ja kellon­ajan esitystavan valinnan pitäisi olla triviaalia, mutta entäs valikoiden ja painikkeiden tekstit. Miten ne kuuluu kirjoittaa esperantoksi? Onko edes olemassa jotain vakiintunutta käytäntöä?

Avoimen lähde­­­koodin toimisto-ohjelmasta OpenOffice.org luotiin esperanto­­­versio ensimmäisen kerran vuonna 20033. Tuolloin käännös­­­työtä johtaneen Tim Morleyn mukaan käytiin syvällisiä filosofisia keskusteluja, mitä missäkin pitäisi lukea. Viime kädessä kyse on siitä, mikä tietokone­­­ohjelma on.

  • Onko tietokone­­­ohjelma työkalu, jolla käyttäjä saa aikaan asioita?
  • Muodostaako tietokone­­ohjelma jonkin oman entiteettinsä, joka toteuttaa käyttäjän haluamia asioita?

Ensimmäinen näkö­­­kanta tarkoittaa, että painikkeiden ja vali­koiden tekstien tulee olla käskyjä, joita käyttäjä antaa ohjel­malle: kreu novan, eltondu, forigu. Jälkimmäinen näkö­­kanta tarkoittaa, että painikkeiden ja valikoiden tekstien tulee olla pyyntöjä ohjel­malle asioiden tekemiseksi: (Bonvolu) krei novan, eltondi, forigi.

Ilmeisesti moni valitsi näkö­­­kantansa antipatian kautta. Toisista nimittäin tietokone­­­ohjelmille käskyjen antaminen muistuttaa liikaa puhumista4, mikä tuntuu oudolta. Toiset sitten karsastavat tietokone­­­ohjelman pitämistä jonain entiteettinä, jolta pyydetään asioita.

OpenOffice.org-projektissa päädyttiin ratkaisuun, josta sittemmin on muodostunut jonkinlainen Esperantujon vakiintunut käytäntö.

Käyttäjä esittää pyyntöjä ohjelmistolle:
krei novan, eltondi, forigi.

Ohjelmisto käskyttää käyttäjää:
ensalutu, kontaktu nin.

Minusta tuo jotenkin nurin­­kurinen käytäntö. Eikö koneita käskytetä ja ihmisiltä pyydetään? Nähtävästi minä kuulun työkalu-koulukuntaan, kun taas Esperantujossa vallitseva näkemys on entiteetti-koulukunta.

  1. Paitsi tietysti jos sovellus on hankittu jostain muualta kuin sovellus­­­kaupasta, mutta tällöinkin poikkeamiselle täytyy olla hyvä peruste, muutenhan kuluttajat eivät moista tuotetta käytä.
  2. Surku­hupaisaa on, ettei Microsoft edes itse aina noudata niitä. Esi­merkistä käyköön jotkin vanhemmat Microsoft Word ‑ohjelmat 😢
  3. Tätä kirjoitettaessa ohjelman uusimman version 4.1.7 lokalisointi esperantoksi on vielä kesken.
  4. Nyt täytyy muistaa, että vuonna 2003 ohjelmille ei vielä voinut puhua. Nykyään on kaiken­­maailman puhe­­­ohjattavia henkilö­­­­kohtaisia avustajia esim. Applen Siri, Microsoftin Cortana ja Googlen Google Assistant.
This page as PDF
0
0
16.12.2019