Onko esperantoon syntymässä uusi passiivimuoto?

IĜi- ja ATI-passiivit



Kirjoitin otsikon kyllä yksikköön, mutta sitten muistin, että näitä uusia passiivi­­muotoja on oikeastaan kaksi.

IĜI-passiivi

Jotkut mieltävät päätteen iĝi-passiiviksi.

  • *La libro legiĝas*

Kenties käsityksen taustalla on seuraavan­­lainen päättely. Koska ‑iĝi tarkoittaa ”tulla joksikin”, verbin legiĝas täytyy tarkoittaa ”tulla luetuksi”. Koska virkkeestä lisäksi puuttuu tekijä, kyseessä täytyy olla passiivi­­muoto.

Jos tuon kääntää suomeksi muotoon ”Kirja/kirjaa tulee luetuksi”, havait­semme kyllä, että virke on passiivinen siinä mielessä, ettei siitä käy ilmi, ketä kirjan lukee1. Tämä johtuu siitä, että ”luetuksi” on tulla-verbin ns. TU-partisiipin translatiivi­­muoto. TU-parti­siippihan on passiivin partisiippi.2

Mutta mikä tuo muoto legiĝas on? PMEG:n mukaan iĝi-verbit voidaan jakaa neljään ryhmään.

Ordinaraj IĜ-verboj

Ordinaraj eli tavalliset -verbit osoittavat muutosta toiseen tilaan. Päätteellä iĝi on siis sija­muotoa transitiivi vastaava merkitys: kanta­­sana, johon pääte on liitetty, osoittaa uuden tilan.

  • En la kota vetero mia vesto forte malpuris : Kuraisessa säässä pukuni likaantui kovin.
  • Ŝi sidiĝis sur la ŝtuparon : Nainen istuutui rappusille.

Tällaisissa lauseissa subjekti osoittaa muuttuvan kohteen, esim. yllä pukuni. Tekijää joko ei mainita (ensimmäi­­sessä esi­­merkissä tekijä on epä­­suorasti sää) tai tekijä kohdistaa toiminnan itseensä, ns. refleksiivi­­verbi. Joka tapauksessa lauseet ovat aktiivissa, eivät passiivissa.

IĜ-verboj faritaj el objektaj verboj

Objekta verbo tarkoittaa transi­tiivista verbiä eli verbiä, jolla on suora objekti (”Avaan oven”). Pääte iĝi muuttaa verbin intransi­tiiviseksi ja samalla toiminnan aiheuttaja poistuu lauseesta (”Avaan oven” → ”Ovi avautuu”).

Esperanto ja suomi poikkeavat transi­tiivisista verbeistä muodostettujen ‑tua/tyä (-iĝi) muotojen suhteen toisistaan lause­­opillisesti.

  • Ĉi tiu domo detruis dum la milito : Tämä talo tuhoutui sodan aikana.

Suomessa tämä esimerkki ei eroa mitenkään edellisestä ryhmästä. Tekijää ei mainita (epäsuorasti tekijä on sota), mutta lause on selkeästi aktiivissa. Ilmeisesti esperanton lauseen voi ajatella passiivin luonteiseksi, mikä nähtävästi johtuu siitä, että esperantossa muukin kuin (mainitsematta jätetty) ihminen voi olla passiivi­­lauseen tekijä (Esperanton esti-passiivihan on pikemminkin tilan muuttumisen kuvaus). Näin ollen ajetellaan, että tämän passiivin luonteisen lauseen ”tekijä” on sota. Suomeksi passiivi­­lauseessa tekijää ei mainita, ei edes voi, mutta sellaiseksi oletaan lähes poikkeuksetta ihminen.

  • En ĉiu objekto trovas difekto : Jokaisessa esineessä on virhe.

Esperantoksi lauseella on jälleen passiivin luonne, mutta suomeksi kyseessä on hyvin yleinen ns. eksistentiaali­­lause, jossakin on jotakin. Ilmaisu ”jokaisessa esineessä” on adverbiaali, joka jotenkin määrittää lauseen predikaattia (esimerkissä verbi ”on”), muttei ole predika­tiivi (substantiivi ”virhe”). Esi­merkissä sana­­pari ”jokaisessa esineessä” rajaa olla-verbiä eli missä kaikissa virhe on tai esiintyy.

IĜ-verboj faritaj el senobjektaj transiraj verboj

Jos verbi on intransi­­tiivinen (vailla suoraan objektia) ja tarkoittaa sellaisenaan siirtymistä toiseen tilaan eli on luonteeltaan transi­tiivinen, päätteen iĝi lisääminen on tarpeetonta ja jopa virheellistä.

Poikkeuksen muodostavat verbit, joissa pääte iĝi tuo muassaan tahdon­­vastaisen tai yllättävän tapahtuman vivahteen.

  • En la nokto subite flamanta fajra kolono frapis tra la fenestroj… la tuta domo forbrulis, kaj la juna pasero mortis, sed la junaj homoj feliĉe sin savis : Yöllä yllättäen tuli­patsas iskeytyi ikkunoista sisään… koko talo paloi ja nuori varpunen menehtyi, mutta nuoret onneksi pelastautuivat.

Tässä pääteettä iĝi on käytetty korostamaan varpusen yllättävää kuolemaa varsinkin vasta­­kohtana nuorten selviytymiselle. Tällainen zamenhofilainen (kyllä, yllä oleva teksti on Z:lta itseltään lähtöisin) teho­­keino on sittemmin jäänyt pois käytöstä.

Nenormalaj IĜ-verboj faritaj el objektaj verboj

Erikois­­tapauksiksi on katsottava ne tapaukset, joissa transi­­tiivisesta verbeistä luodulla -päätteillä verbillä on poikkeava käyttö.

Sciiĝi

Verbi scii, tietää, on transi­tiivinen.

  • Mi ne sciis la novaĵon : En tiennyt uutisesta.

Verbistä voidaan muodostaa iĝi-verbi, sciiĝi, jolla on säännön­­mukainen merkitys (ks. transi­­tiivisista verbeistä muodostetut iĝi-verbit yllä).

  • La novaĵo rapide sciiĝis en la tuta urbo : Uutinen levisi nopeasti koko kaupunkiin.

Vanhahtavaa ilmaisua käyttäen voisi kai sanoa ”Uutinen saapui nopeasti koko kaupungin tietoon”. Nyky­­suomeksi sciiĝi kääntyy kuitenkin luontevimmin jollain muulla kuin tietää-johtoisella verbillä tai ilmaisulla, esim. ”levisi” yllä.

Monesti kuitenkin verbiä sciiĝi käytetään merkityksessä ekscii, saada tai tulla tietämään (vrt. sidiĝi = eksidi).

  • Mi sciiĝis pri tio de homoj plej kredindaj : Sain tietää tästä mitä luotettavimmilta ihmisiltä.

Nykyisin käytetään suositeltavampaa muotoa ekscii, joka paremmin tuo esille tapahtumisen alkamisen (ks. aiempi artikkelini aspekteista).

Timiĝi

Verbi timi on niin ikään transi­tiivinen.

  • Ne timu bojantan hundon : Älä pelkää haukkuvaa koiraa.

Tuosta muodostettu iĝi-päätteinen verbi voisi tarkoittaa ”tulla pelästyneeksi”, mutta käytännössä timiĝiä käytetään vain merkityksessä ”pelästyä” eli ektimi. Koska iĝi-lauseissa ei ole esperanton kieli­opin mukaista objektia, on suositeltavaa käyttää verbiä ektimi verbin timiĝi sijaan.

Mitä mieltä olen iĝi-passiivista

Vaikka joissain tapauksissa päätteellä iĝi voi katsoa olevan passiivin luonne, ei näin ole yleisesti. Tämä moni­mutkaistaa: milloin iĝi-verbi osoittaa passiivia, milloin ei. Vaikkei esperanto olekaan poikkeuksia vailla ( juurihan mainitsin sellaisen esi­merkiksi edellä), ei niitä pidä tarkoituksella tehdä luomalla päätteelle iĝi eri merkityksiä verbin kanta­­sanan perusteella.

ATI-passiivi

Mielenkiintoisempana suomen­­kielisen näkö­kulmasta pidän muotoa, jolle olen antanut nimen ati-passiivi.

  • La libro legatas : Kirja luetaan.

Jotkut ajattelevat muodon olevan lyhentymä ilmaisusta estas legata. Jos olen ymmärtänyt oikein, muut muodot ovat legatis, legatos, legatus ja legatu. Logiikka menee kai jotenkin niin, että päätteen (-as, ‑is, ‑os…) osoittamalla hetkellä lukeminen oli käynnissä (-at).

Esperanton kieli­­oppi sinänsä sallii, että eri parti­siipeista voi muodostaa verbejä, mutta ongelmana usein on, mitä tuollaiset verbit tarkoittavat. Ongelma on erityisen suuri sellaisten muotojen kuin devintus ja povintus kohdalla, koska ne eivät yleensä tarkoita samaa kuin englannin imaginaarinen should tai could (tästä aiheesta toiste).

Sinänsä ati-passiivi olisi minusta oikein oiva, jos ja tämä on ehdoton jos sitä käytettäisiin samoin kuin suomen passiivia. Tämä tarkoittaa kahta, kolmea ehtoa:

  1. Passiivi kuvaa määrittelemättömän tekijän, yleensä ihmisen tai ihmis­­joukon, tekemään toimintaa.
    • Passiivissa oleva verbi keskittyy toimintaan, ei tilan muutokseen.
    • Passiivi­­lauseessa ei mainita tekijää [= ei agenttia!], mutta siksi yleensä oletetaan ihminen.
  2. Toiminnan suora kohde on objekti.
    • Jos toiminnalla on suora kohde, tämä on lauseen objekti, koska verbi kuvaa toimintaa, ei tilan muutosta.

Jos siis haluaa käyttää ati-passiivia, ja mikä ettei, kovasti soisin, että se olisi oni-passiivin kaltainen em. ehtoineen:

  • Monon oni bezonas → Monon bezonatas : Rahaa tarvitaan.

Jos haluaa heittäytyä vielä radikaalimmaksi, ati-passiivia voisi käyttää myös intransi­tiivista verbeistä. Espeanton esti-passiivillahan on rajoitus, että se voidaan muodostaa vain verbeistä, joilla on vastaavassa aktiivi­lauseessa suora objekti. Näin siksi, että tuosta objektista muodostetaan ns. passiivi­lauseen subjekti – koska esti-passiivi on tilan muutoksen, ei itse toiminnan, kuvaus.

Oni-passiivillahan tällaista rajoitusta ole.

  • Sur la kampo de la lernejo oni kuras → Sur la kampo de la lernejo kuratas : Koulun pihalla juostaan.

Totta kai tiedän, että tällaisen toivominen on liki toivotonta. Ei sitä netuŝebla– ja kontraŭfundamenta-valitusta jaksa kuunnella.

PS. Vaikka annan artikkelien hautua useita päiviä ennen niiden julkaisemista, tähän oli jäänyt pari kohtaa, jotka katsoin parhaaksi korjata julkaisemista seuraavana päivänä.
  1. Tällaiset ”tulee tehdyksi” passiivi­­maiset rakenteet ovat puhe­­kielessä ja murteissa erittäin yleisiä.
  2. Lukemisen kohde, voi olla joko kokonais­­objekti ”kirja” (akkusatiivi) tai osa­­objekti ”kirjaa” (partitiivi). Kenties esperanton määräinen artikkeli osoittaa, kummasta on kyse, mutta artikkelihan on minulle ihan la-la-la-juttu. Niin tai näin esperantossahan passiivin objektia kutsutaan oudosti passiivin subjektiksi, jolloin sen sija­­muoto on nominatiivi.
This page as PDF
0
0