Mikä on sanaliitto esperantoksi?

kuinka yksinkertainen kysymys osoittautui visaiseksi pähkinäksi



Kirjoitin viimeksi artikkelin, mistä uusi suomi–esperanto-sanakirja. Sen keskustelun yhteydessä mieleeni pälkähti, että mikä on ”sana­­liitto” esperantoksi. Siis terminä. Sekä suomi että esperanto käyttävät paljon yhdys­­­sanoja eli kunmetitajn vortojn tai lyhyemmin kunmetaĵojn.

Sana­­­liitolla ymmärretään yhdys­­­sanaa löysempää sanojen muodostamaa kokonaisuutta, jossa sanat on kirjoitettu erilleen. Sana­­­liiton täsmällinen merkitys tietysti vaihtelee kielestä toiseen. Mutta kertaanpa aluksi, mistä on kysymys.

Suomen yhdys­sanat ja sana­liitot

Yhdyssanat kirjoitetaan yhteen

Yhteen vai erikseen on hyvin yleinen kysymys erilaisilla kielenhuolto­­­palstoilla. Yhdys­­­sanoja ovat ilmaukset silloin, kun1:

  • ne muodostavat käsitteen, esim. värin­nimen, erikois­­alan termin tai ammatti­­nimikkeen
    • yönsinen, energian­kulutus, lastentarhan­­opettaja
  • merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus
    • käden­­ojennus, talon­mies, mummon­­mökki
  • jälkimmäisenä osana on muu kuin ‑minen-loppuinen verbistä johdettu substantiivi
    • läsnä­­olo, maasta­­muutto, vastaan­­tulija
  • jälkimmäinen osa on ominaisuuden­nimi- tai adjektiivi­­johdos
    • hyvän­­tahtoisuus, vilkas­­liikkeisyys, saman­­aikainen, kymmen­­vuotias

Sanaliitot kirjoitetaan erikseen

Sana­liittoja puolestaan ovat:

  • monet aikaa osoittavat ja partikkeleita (esim. konjunktioita sekä muita ”pikkusanoja”) sisältävät rakenteet
    • 20 vuotta, alun perin, ennen kuin, toissa kesänä, viime vuonna, muun muassa
  • kun jälkimmäinen osa on verbistä johdettu ‑minen-loppuinen substantiivi
    • poissa oleminen, sukan kutominen, (yhteen kirjoittaminen on mahdollista, jos kyseessä on eriytynyt termi, kuten esim. työssä­­­oppiminen)
  • kun jälkimmäinen osa on verbin partisiippi­muoto
    • läsnä oleva, käänteen tekevä
  • kun kyseessä on kaksi- tai useampi­osainen oppi­arvo
    • filosofian tohtori

On sovittu

Kielihän on kaiken kaikkiaan sopimus­­­kysymys, ja joidenkin ilmaisujen kohdalla on vain sovittu tietty kirjoitus­­­tapa oikeaksi. Suomen sopimuksiin kuuluu esim.

  • suomen kieli mutta suomen­­­kielinen, suomen­­­kielisyys jne.
  • Länsi-Götanmaa mutta länsi­­­götanmaalainen eli tavu­­viivalliset paikan­­nimet
  • Sao Paolo mutta saopaolo­lainen eli kaksi- tai useampi­­­osaiset paikan­­nimet

Yhteen vai erikseen kirjoittamisen aiheuttama merkitysero

Toisinaan ilmaisu voidaan kirjoittaa sekä yhteen että erikseen, mutta tällöin niillä on eri merkitys:

  • He ostivat mummon­­mökin: ostettu vapaa-ajan asunto on tiettyä mökki­­tyyppiä2
  • He ostivat mummon mökin: ostettu vapaa-ajan asunto kuului aiemmin jolle­­kulle tietylle mummolle
  • Kämppä oli ihan mukiin­­menevä: Asunto oli kelvollinen, käypä
  • Mukiin menevä kärpänen…: Kärpänen on/oli matkalla mukiin

Esperanton yhdyssanat ja sanaliitot

Esperantossakin käytetään runsaasti yhdys­­­sanoja: antaŭ­lasta, ĉefakcento, plursignifa jne. Kun etsin käännöstä sanalle ”sana­­­liitto”, törmäsin mm. kirjoituksiin, joissa kunmetaĵoina pidetiin mitä tahansa sanaa, johon on liitetty muu kuin sana­­­luokan osoittava pääte. Toisin sanoen skribilo olisi mukamas kunmetaĵo, koska se koostuu kanta­­­sanan skrib/ lisäksi päätteestä -ilo. Minusta tuo ei ole mikään kunmetaĵo vaan derivaĵo, ei siis yhdys­­­sana vaan johdos.

Sana­­liittoiksi esperantossa voidaan mielestäni laskea esim. ilmaisu la finna lingvo, jonka lyhentymä, mallongigo, on sitten la finna. Näinhän on suomeksikin: suomen kieli, lyhennettynä suomi:

Esperantossa yhdys­­­sanan ja sana­­­liiton välinen raja on häilyvämpi siinä mielessä, että on paljon ilmaisuja, jotka voidaan joko yhteen tai erikseen merkityksen muuttumatta:

  • nombro­vorto tai nombra vorto
  • termin­kokolekto tai kolekto de terminoj (tai peräti terminaro)

Mitä hain, mitä löysin

Hain siis termille sana­­­liitto esperanton­­­kielistä vastinetta, termiä joka olisi yleisesti käytössä, joka ymmärrettäisiin samalla tavalla ja olisi merkitykseltään mahdollisimman lähellä tuota suomen­­­kielistä termiä.

Tehtävä osoittautui paljon visaisemmaksi, kuin olin arvellut. Sain vastauksina ja löysin itsekin tukun termejä. Etsin ensi­­sijassa Tekstarosta, joka on suurimpia ellei suurin esperanton­­­kielisten tekstien kokoelma. Lisäksi etsin guuglaamalla. Katsoin myös, käyttääkö PMEG termiä jotenkin. Luonnollisesti etsin käyttämällä vain kanta­­­sanaa.

  • frazeto: PMEG käyttää eri merkityksessä
  • kolokacio: ei osumia Tekstarossa, liikaa muun­kielisiä osumia Googlessa
  • kolokaĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa; Wikipedian mukaan tarkoittaa eri asiaa, vaikka kuulemma kieli­­­tieteilijä Ilona Koutny käyttää oikeassa merkityksessä
  • kombino: PMEG käyttää eri merkityksessä
  • kunstaro: vain vähän osumia sekä Tekstarossa että Googlessa, nekin merkitsemässä kokousta jossa seistään siis kunsidon vasta­kohta
  • kunstaraĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa
  • sintagmo: kielitieteilijä Ferdinand de Saussure taisi peräti keksiä termin, ainakin hän käytti sitä hyvin laajassa merkityksessä, joka ainakin osin kattaisi ”sana­­­liiton” merkityksen, mutta nykyisin termin merkitys on eri
  • vortgrupo: vain vähän osumia Tekstarossa, mutta oikeassa merkityksessä; useita osumia Googlessa, näiden joukossa osuma ReVossa ja Cyril Broschin yliopisto­­tasoisessa diplomi­­työssä, nämä oikeassa merkityksessä
  • vortkombino: Tekstarossa vain muutama osuma, yksi jossa Zamenhof käyttää yhdys­­sanan merkityksessä, muut oikeassa merkityksessä; esperantisti Boris Kondratjevin sanasto käyttänee oikeassa merkityksessä; kaiken kaikkiaan vain vähän osumia Googlessa ja nekin eri merkityksessä
  • vortkombinaĵo: vain vähän osumia Googlessa ja nekin eri merkityksessä
  • vortkunligo, vortkunligaĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa
  • vortkunmeto: vain vähän osumia Tekstarossa, useita Googlessa, eivät ole oikeassa merkityksessä
  • vortkuno: yksi osuma Tekstarossa, ehkä oikeassa merkityksessä (moni­­tulkintainen), useita osumia Googlessa, näyttäisivät olevan oikeassa merkityksessä
  • vortligo, vortligaĵo: ei osumia Tekstarossa eikä Googlessa

Vaikuttaa siltä, etten osannut eri foorumeilla selittää riittävän selkeästi mitä hai. Tai sitten esperantistien kesken ei vallitse yksi­­­mielisyyttä termeistä. Tämä jälkimmäinen olisi erittäin huolestuttavaa, joten haluan uskoa, että epäonnistuin kysymykseni muotoilussa.

Noista kolme ehdotusta nousee ylitse muiden. En valitettavasti löytänyt guuglaamalla yhtään artikkelia, jossa olisi esiintynyt Ilona Koutnyn nimi ja termi kolokaĵo. Termiä ehdottanut ihminen oli löytänyt sille suomen­­­kielisen vastineen kollokaatio. Wikipedian mukaan tämä kuitenkin tarkoittaa eri asiaa: miksi sanotaan ”iso lapsi” eikä ”suuri lapsi”3.

Venäjäksi käytetään nähtävästi termiä словосочетание tarkoittamaan juuri sana­­­liittoa. Löysin venäjän kielen opetus­­­sivuston nimeltä Russky.info, joka muuten näyttää olevan toteutettu samalla tekniikalla kuin Lernu. Sivuston kielioppi­­­osio on saatavilla myös esperantoksi ja siellä on käytetty Kondratjevin termiä vortkombino. Nyt vain on niin, että moni näkyy käyttävän tuota yhdys­­­sanoista. Zamenhofkin käytti sitä ainakin selittäessään saksan yhdys­­­sanaa Kronprinzessin. Lisäksi minusta on suuri riski, että vortkombino sekottuu PMEG:n käyttämään termiin kombino, joka tarkoittaa eri asiaa.

Kolmas esiin nouseva ehdotus liittyy Cyril Broschiin. Cyril Brosch tai Kirilo on nykyisin ano de Akademio de Esperanto ja hänen universitata diplomlaboraĵo käsittelee juuri sanan­­­muodostusta. Loppu­työn ohjauksesta näkyy vastanneen niin ikään mainitsemani Ilona Koutny. Näin ollen termi vortgrupo ei olisi ainakaan pahasti pieleen.

Aargh, kumpi, vortkombino vai vortgrupo, on siis oikea? Koko kysymys häiritsee minua. Vaikkei kyseessä ole täsmällisen tarkka käsite siinä mielessä, että se tarkottaisi kaikissa kielissä samaa, ”sana­­­liitto” on kuitenkin ilmaisu, jolle luulisi keksityn termin esperantoksi. Esperantistithan ovat nimenomaan puuhanneet kieli­­­tieteen parissa sata vuotta, joten sitä tyhmempi olettaisi, että tällaiselle käsitteelle olisi vakiintunut yksi­­­selitteinen termi.

Kukolon avulla löydän

  • vortkombino: noin 1200 esiintymää, joista ensimmäinen heti edukado.netissä merkityksessä yhdys­­sana (voi v!)
  • vortgrupo: noin 2300 esiintymää, kärjessä heti PMEG

Vaaka kallistuu siis termin vortgrupo puoleen.

  1. Lähde: Kielikellon artikkeli 1/2004
  2. Ks. esim. Wikipedian artikkeli
  3. Kuulin muuten sanan ”kollokaatio” ensimmäisen kerran ja tietenkin sekoitin sen sanaan ”kollaatio”, mikä ainakin minulle tarkoittaa jotain ihan muuta.
This page as PDF
0
0