Gerundi



”Elämä ei kaikin ajoin ole helppoa Rooman legioona­­laisille, jotka asuvat Akvariumin, Cideriumin, Laudanumin ja Gerundiumin eiku… Periferiumin linnoite­tuissa leireissä.”

Olen parikin kertaa törmännyt sekä Duolingossa että Stack Exchangessa keskusteluun, jossa englannin­­­­kieliset ihmettelevät, miten gerundi ilmaistaan esperantoksi.

Kerrataanpa, mikä koko gerundi on. Gerundi on erillinen verbi­­­­muoto, jonka merkitys vaihtelee kielestä toiseen.

Gerundium

Latinassa nimellä gerundium kutsutaan substantivoitua infinitiiviä. Tällainen muoto on myös ainakin saksassa ja englannissa. Esim. verbistä tanzen, tanssia, voidaan muodostaa substantiivi das Tanzen, tanssiminen; englanniksi to dance vast. dancing.

Suomessa on kaksi MINEN-päätteistä sana­­muotoa, joista yli­­voimaisesti yleisempi on verbistä johdettu substantiivi1.

  • Tanssiminen (← tanssia) on hyvä harrastus.
  • Ihminen kaipaa tekemistä (← tehdä).

Esperantossa tähän riittää infinitiivi.

  • Mi ŝatas danci : Pidän tanssimisesta

Partisiippi

Wikipedian mukaan ainakin espanjassa (es), ranskassa (fr), saksassa (de) ja englannissa (en) on verbi­­­­muoto, joka ilmaisee jatkuvaa, parhaillaan tekeillä olevaa tai kesken­­­­eräistä teke­mistä. Usein muotoa käytetään ilmai­suissa, joissa pääverbin subjekti tekee saman­­­­aikaisesti jotakin muuta. Näin on esimerkiksi pohjois­­­­saamessa (se).

  • (es) El hombre está hablando con el niño : Mies (parhaillaan) puhuu/on puhumassa pojan kanssa.
  • (fr) En lisant Wikipedia j’ai perdu la notion du temps : Lukiessani Wikipediaa kadotin ajan tajun.
  • (de) Ich suche einen tanzenden Frosch : Etsin tanssivaa sammakkoa.
  • (en) Are you watching tele? : Katsotko telkkua?
  • (se) Loddi lávllui girddedettiin : Lintu lauloi lentäessään.

Esperantoksi tällainen merkitys ilmaistaa partisiipilla.

  • Mi serĉas dancantan ranon : Etsin tanssivaa sammakkoa.

Teoriassa jos on aivan välttämätöntä korostaa korostaa parhaillaan tapahtuvaa tekemistä, voi esperantossa muodostaa liitto­­­­muotoisen verbin.

  • Ĉu vi vere estas spektanta televidon, kvankam estas tiel bona vetero? : Ihanko oikeesti tuljotat telkkua, vaikka ulkona on niin kaunis sää?

Käytännössä yksin­­­­kertaiset muodot riittävät tällöinkin.

  • Ĉu vi vere spektas televidon…?

Huomaa, että tilanteesta riippuu, mikä on sopivin ilmaisu suomeksi: VA-partisiippi (”tanssiva”), (temporaalinen) lauseen­­­­vastike (”lentäessään”) vai ihan indikatiivi lisä­­­sanoin höystettynä (”ihanko oikeesti toljotat”).

Substantivoidut verbit

Kolmannen tähän aihe­­­­piiriin liittyvän ryhmän muodostavat substantivoidut verbit, jotka ovat kenties vaikeimmin hahmotet­tavissa. Kyse on siis verbeistä johdetuista substan­­tiiveista.

  • (es) pagar → la paga : maksaa → maksu
  • (fr) (nom déverbal) marcher → marche : marssia → marssi
  • (de) Unter einer Drehung versteht man in der Geometrie… : Geometriassa rotaatio eli kierto on… (drehen → die Drehung, kiertää → kiertäminen, kierto)
  • (en) Loud shouting makes me angry : Äänekäs huutaminen ärsyttää minua.

Suomeksi nämä substan­tivoidut verbit voivat näyttää ihan tavallisilta substan­­tiiveilta (maksu, marssi, kierto), jolloin niiden hahmot­taminen verbeistä johdetuiksi on usein vaikeaa enkä edes tiedä, pidetäänkö niitä sellaisina suomessa. En minä tiedä, mikä on kanta­muoto ja mikä johdannainen: maksaa → maksu vai maksu → maksaa. Joka tapauksessa toinen vaihto­­ehto on em. MINEN-muoto, esim. maksaminen, marssiminen ja kiertäminen.

Esperanto puolestaan hyödyntää pitkä­­­­kestoisuutta osoittavaa päätettä -ad/, josta muodostettu substantiivi -ado sisältää juuri tuon verbistä muodostetun substantiivin idean.

  • marŝi → marŝado : marssia → marssiminen
  • krii → kriado : huutaa → huutaminen

Mikä olikaan ongelma?

Johtuuko koulu­­­­järjestelmistä vai mistä, mutta monella englannin­­­­kielisellä menevät nuo kolme yllä­­­­mainitsemaani kategoriaa sekaisin. Tai ei tuo kai ole mikään ihme, kun englanti käyttää päätettä -ing kaikissa tapauksissa. Lukuisilla sivustoilla lisäksi puhutaan vain gerundista kaikkien kolmen yhteydessä, kun pitäisi käyttää termejä gerund, present partciple ja deverbal noun.


Tähän artikkeliin innoitti Stack Exchangessä esitetty kysymys Does Esperanto have gerunds?

  1. Toinenhan on harvinainen MINEN-infinitiivi, joka teoriassa taipuu kaikissa sija­­­muodoissa, mutta silloin harvoin kun esiintyy on käytännössä joko nominatiivissa tai partitiivissa.
This page as PDF
0
0