artikkeli

Milloin käytetään akkusatiivia?

Kun tätä kysyttiin… Esperantossahan on kaksi sijamuotoa, nomina­tiivi ja akku­sa­tiivi, joissa substan­tiivit ja adjek­tiivit taipuvat. Siinä ei siis ole suomen noin viittä­toista sija­muotoa eivätkä numerot taivu sija­muodoissa toisin kuin suomessa. Numeroista tosin voidaan muodostaa substan­tiiveja, jotka sitten taipuvat. Milloin akkusatiivia käytetään? Perussäännöt Verbin suora objekti eli toiminnan kohde on akkusa­tiivissa. Esperantossa adjektiivi­attibuutit taipuvat pääsanan sijassa…

Kio estas pri-ismo?

Pri-ismo temas pri tro multa uzo de afiksecaj prepozicioj. Per si mem afiksecaj prepozicioj estas parto de la norma E-o. Ekzempe: al: alveni antaŭ: antaŭpagi el: ellabori en: enhavi inter: internacia kun: kunlabori sen: senfina Pri-ismo koncernas super ĉio verbojn. Normale ”pri-” kunmetita kun verbo signifas, ke la kunmetita verbo havas komplementon de pli granda…

Mi farbis la muron blanka vai
mi farbis la muron blanke

Translatiivi­artikkelini yhteydessä käytin esimerkki­lausetta Mi farbis la muron blanka. Esperanton adjektiivit ovat joko subjektin (mi) tai objektin (la muro) kuvauksia, priskriboj. Yleensä lähempänä olevan, kuten tässäkin tapauksessa: valkoinen liittyy jotenkin seinään. Koska blanka on nominatiivissa eikä akkusatiivissa, se ei ole seinän adjektiivi­­attribuutti (eli ”Maalasin valkoista seinää”), koska esperan­tossa adjektiivi­attribuutin täytyy kongruoida, olla samassa sija­muodossa, pääsanansa…

Translatiivi eli tulento

Vietän aivan liian paljon aikaa Lernun foorumeilla, joissa sitten tulen kirjoitta­neeksi yhtä sun toista. Usein toistuva teema siellä on, onko jotain, jota esperantossa pitäisi muuttaa. Määräisestä artikkelista ja sössöistä olen jo kirjoittanut, mutta huomasin, että viime aikoina olen toistuvasti kirjoittanut partitiivista ja translatiivista. Tässä artikkelissa käsittelen jälkimmäistä. Translatiivi, tulento eli yleinen tulo­­sija on kätevä sija­muoto….

Vuosi esperanton kanssa

Saluton! Ainakin yksi sana on opittu. 😉 Esperanto-matka alkoi noin puolitoista vuotta, kun esperantistit ottivat yhteyttä lahtelaisiin matkaoppaisiin. Meille selvitettiin perusteet tulevasta kongressista ja hullut Hämeestä tarttuivat haasteeseen – opi esperanto ja opasta! Oittisen Tiina on uskollisesti käynyt noin kerran kuussa patistelemassa lahtelaisia esperanton saloihin. Olemme tavanneet kasvoikkain noin tusina kertaa plus kesäkurssi. Paljon (luetaan:…

Esperanton jälkeläinen Ido

Miten ido eroaa esperantosta?

Edellisessä artikkelissa kirjoitin idon synnystä. Nimensä mukaisesti ido perustuu esperantoon. Oletuksena on siis esperanton kielioppi ja sanasto, joten riittää, että kerron… Miten ido eroaa esperantosta? Idossa adjektiivit eivät kongruoi pääsanana olevan substantiivin mukaan. Ei siis tarvitse sanoa ”nigraj katoj”, vaan ”nigra katoj” riittää (tämän ja kaikki muutkin esimerkit kirjoitan ”esperan­toksi”, kun en oikein idoa osaa). Idossa…