Artikkelit

Vuosi esperanton kanssa

Saluton! Ainakin yksi sana on opittu. 😉 Esperanto-matka alkoi noin puolitoista vuotta, kun esperantistit ottivat yhteyttä lahtelaisiin matkaoppaisiin. Meille selvitettiin perusteet tulevasta kongressista ja hullut Hämeestä tarttuivat haasteeseen – opi esperanto ja opasta! Oittisen Tiina on uskollisesti käynyt noin kerran kuussa patistelemassa lahtelaisia esperanton saloihin. Olemme tavanneet kasvoikkain noin tusina kertaa plus kesäkurssi. Paljon (luetaan:…

Esperanton jälkeläinen Ido

Miten ido eroaa esperantosta?

Edellisessä artikkelissa kirjoitin idon synnystä. Nimensä mukaisesti ido perustuu esperantoon. Oletuksena on siis esperanton kielioppi ja sanasto, joten riittää, että kerron… Miten ido eroaa esperantosta? Idossa adjektiivit eivät kongruoi pääsanana olevan substantiivin mukaan. Ei siis tarvitse sanoa ”nigraj katoj”, vaan ”nigra katoj” riittää (tämän ja kaikki muutkin esimerkit kirjoitan ”esperan­toksi”, kun en oikein idoa osaa). Idossa…

Esperanton jälkeläinen Ido

Idon synty

Esperanton historiaan tutustuessa ei voi välttyä kuulemasta muista apukielistä, erityisesti esperantidoista eli kielistä, jotka on luotu esperanton pohjalta. Näistä ensimmäinen ja merkittävin on ido, josta päätin kirjoittaa kaksi­osaisen artikkelin. Tämä ensim­mäinen kertaa lyhyesti idon syntytarinan, ja toinen esittelee itse kielen. Idon synty Teollinen vallankumous 1800-luvulla kutisti maailmaa, kun höyry­­junien ja -laivojen avulla yhä usemmat ihmiset saattoivat…

Eikä tässä vielä kaikki!

slaavilainen näkökulma esperanton verbeihin

Kirjoitin aiemmin neli­osaiseksi paisuneen artikkeli­sarjan suomen ja esperanton verbeistä, mitä samoja ja mitä eri piirteitä niissä on. Artikkeleiden aluksi totesin, että aikamuoto ja aspekti kuvaavat verbien erilaisia ominaisuuksia. Mainitsin, että aspektilla tarkoitetaan eri kielissä hyvinkin erilaisia asioita ja että slaavilaisissa kielissä aika­muoto ja aspekti ovat selkeästi eri asioita. Kun Lernusta luin mielenkiintoisen näkö­kulman juuri tuosta aiheesta,…

De aŭ el?

Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoit­tavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan. Preposition de kymmenen merkitystä todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä) vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro…

Randevuu ja muita tapaamisia

Lernussa esitettiin mielestäni hyvä kysymys: milloin käytetään verbiä renkonti ja milloin renkontiĝi. Molemmathan tarkoittavat tapaamista. Aluksi todettakoon, ettei verbejä ole muodostettu mukamas jälleeen-merkityksellisen etu­liitteen akkusatiivi­muodosta ren ja tiliä tarkoittavasta konto-sanasta. Ei, moinen selitys on humpuukia. Sanan juuri on renkont/, joka on <rummun­­­pärinää> verbi­luonteinen ts. verbi renkonti on juuren oletus­­johdannainen. WSOY:n valkovihreän, Vilkin sanakirjan mukaan renkonti…

Kiel aliĝi al la UK

pliaj spertoj

En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salut­­nomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…

Esperanton verbit (osa 2)

esperanton partisiipit

Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infini­tiivejä vastaavat ilmaisut muodos­tetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substan­tiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton parti­siipeilla on…

Esperanton verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aika­muoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…

Suomen verbit (osa 2)

finiitti- ja infiniittimuodot

Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiitti­muotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimi­­sanojen), adjektiivien (laatu­­sanojen), numeraalien (luku­­sanojen), pronominien (asemo­­sanojen) ja/tai adverbien (seikka­sanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiitti­­muodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaali­muotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniitti­muodot taipuvat sija­muodoissa (vrt. substantiivin…