Artikkelit

Kiel aliĝi al la UK

pliaj spertoj

En antaŭa afiŝo mi skribis pri kiel aliĝi al UEA kaj pri kelkaj idiotaj spertoj, kiujn mi havis dum mia aliĝo. Ĉi-kaze temas pri aliĝo al la UK mem en Lahtio en la venonta somero. Merkredo Mi retumas al la retejo de UEA kaj ensalutas uzante mian salut­­nomon kaj pasvorton. Ĉi tiel mi intencas eviti enigi…

Esperanton verbit (osa 2)

esperanton partisiipit

Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infini­tiivejä vastaavat ilmaisut muodos­tetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substan­tiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton parti­siipeilla on…

Esperanton verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aika­muoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…

Suomen verbit (osa 2)

finiitti- ja infiniittimuodot

Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiitti­muotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimi­­sanojen), adjektiivien (laatu­­sanojen), numeraalien (luku­­sanojen), pronominien (asemo­­sanojen) ja/tai adverbien (seikka­sanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiitti­­muodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaali­muotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniitti­muodot taipuvat sija­muodoissa (vrt. substantiivin…

Suomen verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opinto­piireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksin­kertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvam­­perfektin kaltaisia liitto­­muotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opinto­piirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liitto­­muotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…

Duolingo

parto 2

Mankoj kaj problemoj La malklareco de la kurzo inter ”ingoto” kaj ”gemo” estas nula komparita kun aliaj mankoj kaj problemoj en Duolingo. Klara manko estas, ke oni povas nur aŭskulti Esperanton. Alidire Duolingo ja havas demandoj, en kiuj oni aŭskultas kaj skribas tion, kion oni aŭdis, sed mankas malmaniere, ke oni prononcus kaj Duolingo kontrolus,…

Duolingo

parto 1

Kio estas Duolingo kaj kiel ĝi funkcias? Samtempe kiam mi komencis lerni Esperanton en hejmalt­­lernejo, mi komencis lerni ĝin ankaŭ per Duolingo. Jam tiam oni povis elekti inter la angla kaj la hispana kiel instrua lingvo, el kiuj mi elektis la unuan menciitan, pro ke mia hispana limiĝas je frazoj konataj en ŭesteskaj filmoj (an. western…

Kiel aliĝi al UEA

in paradisum deducant te cōdex

Kiam mi komencis ĉi tiun esperanto­hobion, mi aliĝis nur al la loka societo kaj tiel al Esperanto-Asocio de Finnlando (EAF) – aŭ mi supozas ĉi tiel. Almenaŭ mi ne aliĝis al Universala Esperanto Asocio (UEA). Mi rigardis neniun bezonon.   Kiam mi aŭdis, ke UEA aranĝas sian centkvaran universalan kongreson en Lahtio en 2019, mi…

Voi vici!

Pelaan tietokoneella World of Tanks -peliä, jonka pelilauta on jaettu ruutuihin šakkilaudan tapaan. Minulle pelilauta hahmottuu riveinä ja sarakkeina: esim. C5 on kolmannen rivin viidennessä sarakeessa oleva ruutu. Pelissä on tsätti, johka avulla pelaavat voivat vaikka pyytää tarkkailemaan juuri ruutua C5. Pelifirma on alkujaan valkovenäläinen, joten tsättiin voi kirjoittaa latinalais- ja kyrillis­pohjaisin kirjaimin. (Kyllä, olen…

Sössöt

Sössiksi kutsun esperanton monia s-äänteitä. Venäjää yhtenä äidin­kielenään puhunut Zamenhof osasi erottaa lukuisia ässiä toisistaan, mutta suomenkieliselle esperanton ääntämisen ja puheen ymmär­tämisen vaikein kohta on ilman muuta nämä (aivan liian) monet ässät. Tähän ässien lausumisen ja hahmottamisen vaikeuteen on parikin syytä. Ensinnäkin suomen ässä ei ole soinnillinen mutta kyllä hieman suhiseva. Mitä tuo soinnillisuus tarkoittaa?…