Artikkelit

Onko esperantoon syntymässä uusi passiivimuoto?

IĜi- ja ATI-passiivit

Kirjoitin otsikon kyllä yksikköön, mutta sitten muistin, että näitä uusia passiivi­muotoja on oikeastaan kaksi. IĜI-passiivi Jotkut mieltävät päätteen iĝi-passiiviksi. *La libro legiĝas* Kenties käsityksen taustalla on seuraavan­lainen päättely. Koska ‑iĝi tarkoittaa ”tulla joksikin”, verbin legiĝas täytyy tarkoittaa ”tulla luetuksi”. Koska virkkeestä puuttuu tekijä, kyseessä täytyy olla passiivi­muoto. Jos tuon kääntää suomeksi muotoon ”Kirja/kirjaa tulee luetuksi”,…

Löytöretki suomeen

Joulu­pukki toi minulle Kersti Juvan kirjan Löytö­retki suomeen. En muista, minkä painoksen sain, sillä teoksesta on otettu jo ainakin kolme, korjattua painosta. Osa painoksista on kova-, osa pehmeä­­kantisia. Minulla on pehmeä­­kantinen. En ole vielä lukenut kirjaa kokonaan, vasta ehkä ensimmäiset sata sivua, joten siinä mielessä tähän arvosteluuni on suhtau­­duttava varauksella. Miksi halusin kirjan? Tänne ja…

Kiel montri la frazrolojn de vortoj?

Ĉi tiu artikolo bazas sur mia antaŭa artikolo, kiun mi skribis finne. Ĉi tiun version mi adaptis al ali­lingvaj esperantistoj. En la forumoj de kaj Duolingo kaj Lernu mi multfoje demandis min, kiel multaj parolantoj de la hindoeŭropaj lingvoj, speciale de la angla, ne ŝajnas kompreni, ke ekzistas diversaj manieroj montri rolojn de vortoj en…

Niin on jos siltä näyttää

Törmäsin Stack Exchangessa keskusteluun, tuleeko verbien aspekti ja ŝajni kanssa adjektiivi vai adverbi. La domo aspektas bela vai la domo aspektas bele? La viro ŝajnas afabla vai la viro ŝajnas afable? Meillehän on opetettu, että esperantossa adjektiivi liittyy subjektiin ja adverbi verbiin. Kun kerran aspekti tarkoittaa ”näyttää joltakin” ja ŝajni ”vaikuttaa joltakulta”, sitä helposti kirjoittaa:…

…ja muut näppylät

käyttöliittymän tekstit esperantoksi

Käyttö­­­liittymällä tarkoitetaan laitteen, ohjel­miston tai minkä tahansa tuotteen osaa, jonka kautta käyttäjä käyttää tuotetta. Toinen puoli jotain laitetta tai tuotetta on sen toiminnal­­lisuus eli mitä laite, tuote tekee. Nämä ovat erillisiä suunnittelu­­­prosesseja, vaikka luonnolli­­sesti nämä liittyvät toisiinsa. Käyttö­­­liittymä ei ole sama asia kuin ulko­­­asu, joka rajataan usein sisältämään vain muodot, värit ja mahdolli­sesti erilaisten ohjaimien…

Elämä on

… toivottavasti onnellista, mutta onko se silloin feliĉaa, gajaa vai ĝojaa? Feliĉa Ihminen on feliĉa silloin, kun hän on tyytyväinen johonkin tilanteeseen. Usein tämä ”tilanne” on elämä. Jos siis olen terve, perheen kanssa menee hyvin, raha­huolet eivät hirveästi paina ym., mi estas feliĉa. Feliĉa-onnellisuuteen voi pitkälti vaikuttaa itse omilla päätök­sillään, teoillaan tai sitten vain tuntuu,…

”Kunnes jälleen tapaamme”

Kunnes jälleen tapaamme oli vuonna 1982 televiossa näytetty 13-osainen sarja, joka sijoittui pieneen itä­anglialaiseen kylään Englannissa. Sotaan turtuneiden paikallisten elämä muuttuu täydellisesti vuonna 1943, kun kylään sijoitetaan yhdys­valtalainen pommitus­laivue. En muista sarjasta muuta kuin, että sen tunnus­sävelestä tuli suosittu Suomessa. Arvatenkin sarjaan juoneen kuului lennoilta palaavien sotilaiden odottaminen: ketkä palaavat, ketkä eivät. Odotan, kunnes palaat…

Veni, vidi, vici

tulin, näin, voitin

Veni, vidi, vici on tunnettu latinan­kielinen lausahdus, ”tulin, näin, voitin”, joka viittaa nopeaan, helppoon voittoon. Lausahduksen alkuperä on Julius Ceasarin kirjeessä, jonka hän kirjoitti ystävälleen Amantiukselle senaattiin lyötyään kapinoivan Bosporoksen kuninkaan Farnakeen Zelan taistelussa. Vaikka rooma­laisia oli reilusti vähemmän kuin pontos­laisia, he olivat veteraaneja ja osasivat sijoittua taktisesti parempaan asemaan, joten taistelu päättyi rooma­laisten voittoon….

…kolme, kaksi, yksi, nolla!

Kansainvälistäminen ja kotoistus Wikipedia määrit­telee internatio­nali­­­soinnin (kansain­­­­välistämisen) ja lokali­­­soinnin (kotoistuksen) toimiksi, joilla jokin tuote sovitetaan vieraaseen kulttuuriin ja/tai kieleen. Yleensä nämä toimet koskevat eri­laisia julkaisuja ja ohjelmistoja, esim. pesu­­kone säätimineen ja ohje­­kirjoineen tai WhatsApp-kännykkä­­sovelluksen asetusten tekstit. Näiden termien ero on, että kansain­­­­välistäminen tarkoittaa varautumista sovitta­miseen ja kotoistus varsinaista sovitta­mista. Kansain­­­­välistettäessä kännykkä- ja tietokone­­­­ohjelmistoja näihin määritellään…

Jaa, jaa

Lernussa ryöpsähti syyskuussa keskustelu niinkin pienestä esperanton sanasta kuin ”ja”. Sanan alkuperä on saksassa, jota Z puhui yhtenä äidin­­kielenään. Saksan sanalla ”ja” on kaksi merkitystä. Otetaan seuraava keskustelu: Habe ich recht? – Ja, du hast ja! Ensinmäinen ”ja” tarkoittaa ”kyllä”, jälkim­mäinen on vahvis­tava sana, joka suomeksi tässä kohtaa voisi olla ”toki” eli Olenko oikeassa? – Kyllä, olet…