Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoittavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan.
Preposition de kymmenen merkitystä
- todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä)
- vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro (Sain isältäni kirjan)
- syy: tremi de febro1 (täristä, hytistä kuumeen takia, vuoksi)
- tekijä, agentti: la amo de la gepatroj al siaj idoj2 (vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan)
- kohde, objekti: Mortigo de homo estas krimo3 (Ihmisen tappaminen on rikos)
- ajan alkuhetki: de mateno ĝis vespero (aamusta iltaan)
- omistaminen tai johonkin kuuluminen: la dentoj de leono4 (leijonan hampaat)
- ominaisuus: ĉevalo de blanka koloro (valkoinen hevonen, valko)
- kahden substantiivin välinen suhde, jossa toinen määrittää toisen määrän: En la daŭro de kelkaj minutoj mi aŭdis du pafojn (Parin minuutin sisään kuulin kaksi laukausta)
- epämääräinen suhde: profesoro de botaniko5 (kasvitieteen professori)
1: Syyn voi usein ilmaista selkeämmin preposition pro avulla – tremi pro febro – varsinkin silloin, kun syy on ihminen tai jokin muu, joka voi olla myös agentti, ks. alaviite 2.
2: Passiivissa de osoittaa aina agenttia, joten sekannusten välttämiseksi passiivilauseissa on käytettävä jotain muuta ilmaisua, jos de ei osoitakaan agenttia, ks. myös alaviite 3. Esim. *La komputilo estis ŝirmata de komputilaj virusoj* → La komputilo estis ŝirmata kontraŭ komputilaj virusoj : Tietokone oli suojattu tietokoneviruksia vastaan.
3: De-preposition käyttö objektin merkintänä voi olla monitulkintaista, joten usein parempi on käyttää jotain toista prepositiota (esim. enkonduko de fiziko → enkonduko al fiziko : johdatus fysiikkaan) tai akkusatiivia (ekspluatado de malsuperaj klasoj → ekspluatado malsuperajn klasojn : alempien luokkien riisto). Toisinaan myös infinitiivi käy (vrt. suomen MINEN-infinitiivi): Mortigo de homo estas krimo → Mortigi homon estas krimo (Ihmisen tappaminen on rikos).
4: Huomaa, että esperanton de osoittaa omistamista tai johonkin kuulumista: hampaat kuuluvat leijonalle. Suomen genetiivi sitä vastoin on yleinen lauseenosia sitova sijamuoto, mikä ei aina osoita omistamista:
- kaupungin keskusta : la centro de/en la urbo
- puutarhan hedelmät : la fruktoj el la ĝardeno
- juhlan valmistelu : la preparoj por la festo
- juhlan kulut: la elspezoj pro la festo
5: Monissa tapauksissa voi käyttää täsmällisempää prepositiota. Esim. profesoro de botaniko → profesoro pri botaniko.
Preposition el kuusi merkitystä
- todellisen liikkeen ”suljettu” alkupiste: eliri el la urbo (poistua kaupungista)
- alkutila: veki el dormo (herätä unesta)
- abstrakti, vertauskuvallinen alku: bedaŭri el sia tuta koro (pahoitella koko sydämestään)
- järkeilyn perusta: el principo (periaatteesta)
- yksi tai useampi jostain joukosta: unu el ili (yksi heistä); restis iom el la viando (lihaa jäi; huom. tässä on kyse jostain tietystä lihanpalasta¹)
- materiaali tai osia jostakin: statuo el marmoro (marmoninen patsas); miksaĵo el timo kaj respekto (pelon ja kunnioituksen sekoitus)
¹: Yleisessä tapauksessa käytetään prepositiota da. Aĉetu iom da viando : Osta hieman lihaa.
Jäljelle jää tietysti epäselviä tapauksia, jolloin on hyvä muistaa yleissääntö, että el osoittaa jotain konkreettisempaa kuin abstrakti de.