Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistujamääristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä.
| kieli | osallistujia | joista läpäisi |
|---|---|---|
| serbia | 38 | 95% |
| suomi | 16 | 88% |
| sloveeni | 14 | 86% |
| … | … | … |
| kiina1 | 18 | 56% |
| lovari2 | 614 | 50% |
| esperanto | 681 | 30% |
Suomenkielen kannattajia tämä tietysti sykähdyttää, mutta siitä en ajatellut kirjoittaa. Kyllä, luit oikein. Helpoksi mainostetun esperanton suoritti hyväksyttävästi vain 30% kielikokeeseen osallistuneista unkarilaisista yliopisto-opiskelijoista. Mikäli on tuohon tilastoon uskominen3, Esperanto on siis unkarilaisille ylopisto-opiskelijoille ylivoimaisesti vaikein kieli!
Tulos on vielä huonompi kuin aikaisempina vuosina. Esperanton kielikokeen läpäisyprosentti on keikkunut noin 40% tienoilla aina siitä lähtien, kun esperanto kelpuutettiin kielikoelistalle eli vuodesta 2000 alkaen. Mutta viime vuonna tuostakin pudottiin kymmenisen prosenttiyksikköä.
Unkarissa huomattavaa roolia esperanton romahdukseen on näytellyt kielen ylimainostettu helppous sillä seurauksella, että esperantoa ovat aloittaneet opiskelemaan kenties jo alkujaan heikkolahjaisemmat opiskelijat, jotka olisivat tarvinneet pidemmän kurssin kuin oli tarjolla. Tai sitten mainostettu helppous on johtanut siihen, ettei oppimisen eteen ole viitsitty nähdä vaivaa: kunhan lukee vähän sääntöjä ja selaisee jotain opusta, kyllä se siitä. Ja sitten ihmetellään hylättyä tulosta!
Libera folion artikkeli mainitsee ohimennen, mitä kahden vuosikymmenen aikana Unkarissa on tapahtunut: paikallinen esperantoliike on hajonnut liian suuren alkuinnostuksen myötä ynnä kielen opiskelun suosio on romahtanut kun on käynyt ilmi, ettei kielellä tee mitään.
Tuota jälkimmäistä kohtaa ”ettei esperantolla tee mitään” Libera folio selittää kahdellakin tapaa. Ensinnäkin tietokirjallisuutta esperantoksi ei yksinkertaisesti ole, mistä lehti kirjoitti aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan artikkelissaan. Niin, luettelepa, sanotaan, mikrobiologian, materiaalitieteiden tai tietojenkäsittelyn aloilta edes puolenkymmentä kirjaa – populaaritieteellisetkin käyvät – jotka on julkaistu viimeisen vuosikymmenen aikana. Kyllä, tiedän Scienca kaj teknika Esperanto-bibliotekon (STEB), siellä niitä ei ole, tai ainakaan minä en ole löytänyt.
Toinen hyödyttömyys liittyy esperantoliikkeeseen. Aikaisemmin esperantoa saattoi oikeastaan oppia vain erilaisten paikallisyhdistysten kursseilla, jolloin movado tuli siinä sivussa tutuksi. Nyt kieltä voi oppia enemmän itsenäisesti, minkä seurauksena aloittajia on enemmän, mutta he jäävät vaille kosketusta movadoon. Kun ei ole kosketusta eikä vastaan missään tule toista esperantistia, kieli näyttäytyy hyödyttömänä, ja opiskelija unohtaa sen.
Tässä on mielestäni esperantoliikkeellä itsetutkiskelun paikka. Jotain on selkeästi pielessä. Ainakin puhe vain kuudestatoista kielioppisäännöstä pitäisi lopettaa heti. Tässä tekee mieleni lainata erään suomalaisen esperantistin tokaisua: ”Höh, jos sääntöjä on vain kuusitoista, miksi sitten PMEG:ssä on yli seitsemän ja puoli sataa sivua?”
Libera folio julkaisi elokuussa 2020 suomalaisen esperantistin Jouko Lindstedtin haastattelun, jossa hän oikoo helppouteen liittyviä väärinkäsityksiä. Lindstedtin keskeisin havainto on, että tavallisesti kielen helppoudella ymmärretään, kuinka helppoa sen oppiminen on minulle, puhujalle itselleen. Tähän sitten vaikuttavat äidinkieleni, saamani koulutukseni, mitä kieliä jo osaaan, kuinka halukas olen oppimaan ym. moni muu seikka. Haastattelussa Lindstedt toteaakin, että hyödyllisempää olisi mainostaa helppoutta suhteellisesti:
- Minun oli helppo oppia, koska…
sen sijaan, että toitotettaisiin yleispätevää, myyttistä helppoutta, joka antaa aivan väärän kuvan.
PS. Tiedekirjojen puuttumisesta kirjoitan erikseen.
Viittaamani Libera folion artikkelit
- Ĉu la ĉina por hungaroj pli facilas ol Esperanto?
- Kaj la ceter’ – ĉu ne literaturo?
- Ĉu vere Esperanto estas facila lingvo?
- tarkoittanee mandariinikiinaa
- Kyseessä on unkarista ja länsislaavilaisista kielistä vaikutteita saanut eurooppalainen romanikieli. Kielen nimi tulee hevoskauppiasta tarkoittavasta sanasta, joka taustalla on unkarin sana ló, hevonen.
- Sen verran täytyy huomauttaa, että osallistujamäärät huomioon ottaen vertailukelpoisia noista luvuista oikeastaan ovat vain lovari ja esperanto