La lingvo – neoficialaj

Tähän artikkelisarjani toiseen osaa olen koonnut kieleen ja sen huoltoon liittyviä tahoja, joita ei voi pitää virallisina, mutta joihin suomenkielinen esperantisti usein törmää. Pari ensimmäistä ja pari viimeistä ovat jonkinlaisessa arvovaltaisuus­järjestyksessä, mutta välissä olevat ovat pikemminkin satunnaisessa järjestyksessä.

Muut osat ovat

• oficialaj lingvorilataj mallongigoj
• la movado
• diversaĵoj

Plena ilustrita vortaro

Akatemia siis julkaisee sanastoja, joissa sana on joko selitetty esperantoksi tai sille on annettu käännös jollakin tai joillakin toisilla kielillä.

Painetun sanakirjan uusimman laitoksen kansi. Upotus sivustolta vortaro.net © Sennacieca Asocio Tutmonda (SAT)

Arvostetuin sanakirja eli teos, joka paitsi selittää sanan antaa myös esimerkkejä sen käytöstä, on Plena ilustrita vortaro (PIV). PIV on ehdoton lähde selvitettäessä rektioita eli esimerkiksi liittyykö verbiin suora objekti vai jokin prepositioilmaisu.

PIV ei ole Akatemian julkaisu, joten se ei ole aivan yhtä arvovaltainen kuin Akatemian julkaisut Fundamentosta puhumattakaan.

Nykyinen, parisen vuotta virassa ollut PIV:n päätoimittaja on aiemmin mainitsemani Bertil Wennergren, joka käsittääkseni hoitaa tällä hetkellä pestiä yksin.

Reta vortaro

Siinä missä PIV ainakin jossain määrin pyrkii kielenhuoltoon, tosiallista kielenkäyttöä seuraa sanakirja Reta vortaro (ReVo). ReVosta vastaavat vapaaehtoiset, joiden joukoon voi ketä tahansa liittyä – tosin vertaisarviointi on käsittääkseni aika tiukkaa. Tästä syystä ReVoa ei pidetä aivan yhtä arvovaltaisena kuin PIV:iä.

ReVon merkitystä lisää, että sen sanakirja on käytössä joukossa sanakirja­sovelluksia mm. kännykkä­sovelluksissa PoŝReVo (Ios-laitteet) ja PReVo (Android-laitteet). PIV:n sana­kirjaa ei tekijänoikeus­syistä saa kopioida ja levittää tuolla tavoin.

Vikivortaro ja Wikisanakirja

Esperantonkielinen Wikisanakirja Vikivortaro sisältää hieman yli 100 000 haku­sanaa yli 210 kielellä. Suomen­kielisiä haku­sanoja on vajaat 1900. Nämä siis selittävät suomen sanoja esperantoksi.

Suomenkielisessä Wikisanakirjassa on puolestaan noin 3000 esperanton sanaa.

Kummankin Wiki-sanakirjan ongelma on käyttö­esimerkkien puuttuminen eli käännökset ovat hevonen on häst ‑tyyppisiä sen pahemmin valaisematta, miten sanoja kuuluisi käyttää.

WSOY:n sanakirja

Kirjakustantamo WSOY julkaisi taskusanakirjasarjassaan vuonna 1982 esperanton sanakirjan, jonka nimi kuvaavasti on Suomi-esperanto-suomi ‑taskusanakirja. Sanakirja tunnetaan esperantistien keskuudessa tekijöidensä mukaan nimillä Vilkin sanakirja tai Vilkin ja Favénin¹ sanakirja. Muita käytettyjä nimityksiä ovat WSOY:n sanakirja tai ihan pelkkä sanakirja, koska kyseessä on toistaiseksi uusin painettu suomi-esperanto-suomi ‑sanakirja.

Edukado.net

Upotus Edukado.net:n sivustolta, © Edukado.net

Edukado.net on oppimateriaali­keskus, johon on koottu erilaisia oppi­­materiaaleja ja joka itsekin tuottaa oppi­­materiaalia. Edukado.netissä on myös verkko­palvelu Ekparolu!, jossa video­yhteyden avulla pääsee opettajan kanssa harjoitelemaan puhumista.

Esperanto ĉe Stack Exchange

Jokainen nörtti tuntee Stack Overflow ‑nimisen verkko­sivuston. Jo kauan aikaa sitten tuo sivusto laajeni käsittämään muitakin yhteisöjä, jotka sijoitettiin nimen Stack Exchange alle. Totta kai joukossa on esperantoyhteisökin. Kyseessä on kysymys-vastaus-foorumi vertais­arvioineen. Järjestelmä toimii mielestäni varsin hyvin eli hyvät kysymykset ja vastaukset saavat peukutuksia, ala-arvoiset kirjoitukset eivät elleivät peräti tule poistetuiksi.

Lernu

Lernu on monikielinen (ml. suomi) sivusto, joka sisältää oppi­materiaalia, kurssin ja keskustelu­foorumin.

Lernussa on aika laaja suomi-esperanto-suomi –sanasto.

Lernun alkeiskurssi La teorio Nakamura on erittäin suositeltava itse­opiskeluun vasta-alkajille ensimmäiseksi kurssiksi. Sivusto sisältää myös kieli­opin selitettynä mm. suomeksi.

Keskustelu­foorumi on aktiivinen, mutta sen suojaus on ollut erittäin puutteellinen, mistä syyystä sinne vähän väliä ryöpsähti roska­viestejä enimmäkseen kiinaksi ja koreaksi. Tilanne on ihan viime aikoina parantunut huomattavasti.

Duolingo

Maailman suosituin kielten oppimis­alusta on Duolingo, jolla on yli 200 miljoonaa käyttäjää. Duolingon kieli­valikoimaan kuuluu myös esperanto englannin, espanjan tai portugalin avulla opetettuna. Pitkään on ollut valmisteilla kurssi, jossa esperantoa opetettaisiin ranskan kautta, mutta sitä ei vielä ole julkistettu.

© Duolingo

Duolingoa voi käyttää sekä webbi­selaimella että erillisellä kännykkä­sovelluksella. Selain­versio on ehdottomasti suositeltavampi alussa, koska se sisältää aihe­piirien välissä kielioppi­osioita, minkä lisäksi tehtävistä pääsee keskustelemaan. Sovelluksessa kielioppi­osioita ei ole ja keskustelu on vain luettavissa.

Mielestäni Duolingo soveltuu opiskelu­välineeksi, kun alkeet ovat jo tukevasti hanskassa eli esimerkiksi Lernun kurssin jälkeen. Duolingosta olen kirjoittanut aiemmin erillisen kaksi­osaisen kuvauksen ja arvostelun tänne esperantoksi.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Duolingo julkaisi vuonna 2020 hartaasti odotetun suomen kurssin, suomea englannin kautta. Alle­kirjoittaneella on kunnia olla siinä mukana avustajana vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin.

Google-kääntäjä

Googlen lukuisten palveluiden joukossa on myös kääntäjä, joka osaa suomea ja esperantoa. Google on parantanut käännöksiään kuin kana juoksuaan vuosien mittaan, mutta silti sen tarjoamiin käännöksiin kannattaa suhtautua raaka­­käännöksinä, toisin sanoen tulos on tarkistettava jostain muualta, esimerkiksi PIV:stä.

Glosbe

Upotus Glosbe.com:n sivustolta, © Glosbe.com

Glosbe mainostaa itseänsä internetin suurimmaksi sana­kirjaksi. Näin varmasti onkin, koska ilmoituksensa mukaan siellä on yli 6000 kieltä. Glosbe sisältää käännöksen lisäksi esi­merkkejä, mikä helpottaa käännösten laadun arviointia.

Ongelmana Glosbessakin on vaihteleva laatu. En ole itse käyttänyt sitä juuri lainkaan, joten en osaa sanoa sen suomi-esperanto-suomi ‑käännösten laadusta. Sen sijaan olen törmännyt muiden käyttämiin englanti-esperanto-englanti ‑käännöksiin, ja näissä on ollut puutteita.

Tatoeba

Upotus Tatoeban sivustolta, © Tatoeba

Tatoeba on joukkoistamiseen perustuva käännös­alusta. Tarkoitus on kääntää kokonaisia virkkeitä kielistä toisiin. Idea on periaatteessa hyvä, mutta käytännössä Tatoebasta löytyviin esperanton­kielisiin käännöksiin täytyy suhtautua erittäin suurella varauksella. Katso artikkelini Tatoeba – periaatteessa hyvä hyvä idea.

1. Sanakirjan laatimisen aloitti tunnettu suomalainen esperantisti Joel Vilkki, ja työn sai valmiiksi hänen tyttärensä Heljä Favén.