finnalingvaj

suomenkieliset artikkelit

De aŭ el?

Usein esitettyjen kysymysten kymmenen kärkeen kuuluu kysymys, milloin käytetään prepositiota de ja milloin el. Molemmathan tarkoit­tavat jostakin eli vastaavat sijamuotoa elatiivi. Itsekin ihmettelin tätä ja kahlasin läpi PIV:n ja Reta Vortaron ja kokosin seuraavan listan. Preposition de kymmenen merkitystä todellisen liikkeen ”avoin” alkupiste: fali de la tablo (pudota pöydältä) vertauskuvallisen liikkeen alkupiste: Mi ricevis libron de mia patro…

Randevuu ja muita tapaamisia

Lernussa esitettiin mielestäni hyvä kysymys: milloin käytetään verbiä renkonti ja milloin renkontiĝi. Molemmathan tarkoittavat tapaamista. Aluksi todettakoon, ettei verbejä ole muodostettu mukamas jälleen-merkityksellisen etu­liitteen akkusatiivi­muodosta ren ja tiliä tarkoittavasta konto-sanasta. Ei, moinen selitys on humpuukia. Sanan juuri on renkont/, joka on <rummun­­­pärinää> verbi­luonteinen ts. verbi renkonti on juuren oletus­­johdannainen. WSOY:n valkovihreän, Vilkin sanakirjan mukaan renkonti…

Esperanton verbit (osa 2)

esperanton partisiipit

Partisiipit Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infini­tiivejä vastaavat ilmaisut muodos­tetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substan­tiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o). Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton parti­siipeilla on kolme ”ulottuvuutta”…

Esperanton verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbi­järjestelmä Esperanton verbi­järjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aika­muoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on saman­kaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnon­ilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…

Suomen verbit (osa 2)

finiitti- ja infiniittimuodot

Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiitti­muotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimi­­sanojen), adjektiivien (laatu­­sanojen), numeraalien (luku­­sanojen), pronominien (asemo­­sanojen) ja/tai adverbien (seikka­sanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiitti­­muodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaali­muotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniitti­muodot taipuvat sija­muodoissa (vrt. substantiivin…

Suomen verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen

Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opinto­piireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksin­kertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvam­­perfektin kaltaisia liitto­­muotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opinto­piirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liitto­­muotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…