Esperanton verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbijärjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä. Esperanton verbijärjestelmä Esperanton verbijärjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei. pääluokka aikamuoto aspekti modus Pääluokat Esperanton aktiivi on samankaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnonilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista…
Juha MetsäkallasSuomen verbit (osa 2)
finiitti- ja infiniittimuodot
Verbien taivutus suomessa Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiittimuotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimisanojen), adjektiivien (laatusanojen), numeraalien (lukusanojen), pronominien (asemosanojen) ja/tai adverbien (seikkasanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiittimuodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…). Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaalimuotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniittimuodot taipuvat sijamuodoissa (vrt. substantiivin…
Suomen verbit (osa 1)
pääluokista aikamuotoihin ja modukseen
Esipuhe Turun Esperanto-yhdistyksen luku- ja opintopiireissä tuli puheeksi verbit. Miksi esperantoksi käytetään usein vain yksinkertaisia as/is/os/us-muotoja eikä esim. perfektin ja pluskvamperfektin kaltaisia liittomuotoja? Siis ri estis, ”hän oli”, eikä ri estis estinta, ”hän oli ollut”. Kun vielä opintopiirissä opettaja pläjäytti eteemme tehtävän, jossa piti muodostaa mitä ihmeellisimpiä esperanton liittomuotoja, sormi meni minulta ja monelta muulta…
Voi vici!
Pelaan tietokoneella World of Tanks ‑peliä, jonka pelilauta on jaettu ruutuihin šakkilaudan tapaan. Minulle pelilauta hahmottuu riveinä ja sarakkeina: esim. C5 on kolmannen rivin viidennessä sarakeessa oleva ruutu. Pelissä on tsätti, johka avulla pelaavat voivat vaikka pyytää tarkkailemaan juuri ruutua C5. Pelifirma on alkujaan valkovenäläinen, joten tsättiin voi kirjoittaa latinalais- ja kyrillispohjaisin kirjaimin. (Kyllä, olen kokeillut,…
Sössöt
Sössiksi kutsun esperanton monia s-äänteitä. Venäjää yhtenä äidinkielenään puhunut Zamenhof osasi erottaa lukuisia ässiä toisistaan, mutta suomenkieliselle esperanton ääntämisen ja puheen ymmärtämisen vaikein kohta on ilman muuta nämä (aivan liian) monet ässät. Tähän ässien lausumisen ja hahmottamisen vaikeuteen on parikin syytä. Ensinnäkin suomen ässä ei ole soinnillinen mutta kyllä hieman suhiseva. Mitä tuo soinnillisuus tarkoittaa?…
Nähdä vaan ei katsoa?
Itselläni menevät helposti sekaisin verbit vidi, rigardi ja spekti. Kaikkihan tarkoittavat jonkinlaista visuaalista havannointia: La avino vidas la televidilon sur la tablo : Isoäiti näkee pöydällä television. Vidi on nähdä, kyetä näkemään, joten isoäidin silmän verkkokalvolle muodostuu kuva laitteesta. Isoäiti siis näkee itse laitteen eli televidilon. Ja televisio on pöydällä, ei isoäiti. La avino rigardas la televidilon…