Juhan arvelu lienee oikea. Perusongelma on kuitenkin se, että esperanton fundamentoa tulkitaan kovin fundamentalistisesti.
Fundamentalismi tarkoittaa uskonnollisuutta, joka nojaa tiukasti pyhiin kirjoituksiin ja pitää niitä erehtymättöminä. Sitä käytetään kuvaamaan myös muissa yhteyksissä tiukkaa, kompromissitonta ja ahdasmielistä asennetta tai ajattelutapaa.
Käsittääkseni Zamenhof ei koskaan tarkoittanut, että fundamentoa pitäisi tulkita fundamentalistisesti. Hän oli tietoinen siitä, että fundamentoon jäi virheitä. Hän halusi, että tuolloin (1900-luvun alussa) kielen käyttäjät keskittyisivät kielen käyttämiseen ja levittämiseen sen sijaan, että he miettisivät koko ajan muutoksia siihen. Zamenhofin mukaan tulevat sukupolvet aikanaan korjaavat virheet.
