Artikkelit

Pli- vai plejmulto?

Duolingossa on käyty keskustelua virkkeen La plimulto de la libroj estas interesaj. ympäriltä. Virkkeessä on peräti kolme askarruttavaa kohtaa. pli- aŭ plejmulto? Ensimmäinen hämmennystä aiheuttanut asia koskee sanoja plimulto ja plejmulto. Mitä eroa niillä on? Tähän vastatakseni lähtekäämme alusta. Adjektiivien vertailuhan tapahtuu sanojen pli ja plej avulla. bela, pli bela, la plej bela : kaunis, kauniimpi, kaunein…

Ensimmäiset sata artikkeliani

Jaa-ha, täytyypä vissiin noudattaa jonkin­laisia julkaisu­alan perinteitä, ja tällaisen merkki­paalun, kuten sadannen artikkelin, kohdalla kirjoittaa muistelu. Liityin alku­vuodesta 2018 Suomen Esperanto­liiton EAF:n silloiseen Yahoo-ryhmään, johon saattoi lähettää viestejä sekä selain­liittymän kautta että sähkö­postitse. No, selain­liittymä oli kökkö käyttää. Sähkö­postitse lähettäminen tietty toimi, mutta oli jotenkin kasari­henkistä. Postitus­listassa oli kaksi ongelmaa. Ensimmäinen liittyi listan käyttöön. Lista…

Musiikin tallennusvälineiden lyhyt historia

Mitä on esperantoksi soittaa, toistaa musiikkia jollain laitteella?

Aikoinaan musiikki oli kuultavissa ainoastaan esitys­hetkellä, kun soittajat sitä soittivat. Tällaista musiikin esittämistä kuvaa tietysti verbi ludi. La folkmuzikisto ludas violonon. Sitten keksittiin radio, jolla ääntä saattoi lähettää kilo­metrien päähän. La radiostacio X3M elsendas plejparte svedlingvan muzikon. Toinen suuri keksintö oli, kun musiikkia saattoi ryhtyä tallentamaan jollekin tallennus­välineelle, konservejo. Musiikin tallentamiseen sopivia äänitallennus­välineitä, aŭdaĵaj konservejoj,…

Esperanto – ett utdöende språk?

Observera att denna text inte är en vetenskaplig essä, utan ett argumenterande kåseri, helt baserad på mina egna observationer och subjektiva slutsatser. Sedan jag började intressera mig för esperantorörelsen i mitten av 00-talet så har ett ämne ständigt återkommit. Nej, jag talar inte om behovet av reform eller hur hemsk ackusativen är, utan om esperantospråkets…

Iel proksimume tiom

tria interpreto de "po" kaj kelkaj aliaj vortetoj

La origino de ĉi tiu artikolo estas la reagoj, kiujn mi ricevis pro mia artikolo Po kiel polonio? En la komenco de tiu artikolo mi ja cerbumas, ĉu la vorteto ”po” estas rolvorteto aŭ e-vorteca vorteto. Al tio kelkaj reagis. La kialo por mia cerbumado estas la frazo de Zamenhof (mia emfazo): El ĉiuj rampaĵoj…

La prepozicio ”da” kun specifa speco

Se via denaska lingvo havas koncepton pri la partitivo – aŭ kiel apartan gramatikan kazon aŭ esprimitan per aparta prepozicio – la Esperanta prepozicio ”da” estas faĉile komprenebla, ĉar la prepozicio ofte estas tradukebla ĝuste per la partitivo. Se via denaska lingo malhavas… ja, vi verŝajne devas klopodi por kompreni la prepozicion. La bazaj reguloj…

Kiel skribi daton kaj tempon?

  Konsiderante ke Esperanto celas esti internacia lingvo, multaj Esperantistoj ne ŝajnas koni la internacian normon kiel skribi datojn kaj tempojn por multnacia publiko. dato En la tempo de Zamenhof oni skribi daton tre longe: Hodiaŭ estas la dudek sesa tago de julio en la jaro mil okcent okdek sep. En praktiko oni forlasas la…

Sosiolektinen kolmikko

Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinais­esperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailija­nimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kieli­tieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kieli­tieteellistä…

Veni, vidi, vici

la Esperanta versio

Veni, vidi, vici estas konata latina proverbo, ”mi venis, vidis, venkis”, kiu signifas facilan, rapidan venkon. La origino de la proverbo estas en la letero, kiun Julio Cezaro skribis al sia amiko Amantius en la senato, post kiam li venkis la ribelan reĝon Farnakes II en la batalo de Zela. Kvankam la romianoj klare havis…

Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?

Englannin kielessä harrastetaan loppu­kysymyksiä eli väite­lauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseen­alaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppu­kysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppu­kysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppu­kysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…