Artikkelit

Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?

Englannin kielessä harrastetaan loppu­kysymyksiä eli väite­lauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseen­alaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppu­kysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppu­kysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppu­kysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…

Mandariinikiina on esperantoa helpompaa!

tilasto sen kertoo

Yliopistosta valmistuakseen unkarilaisten opiskelijoiden on suoritettava erillinen kielikoe. Libera folio -lehti on julkaissut artikkelin, jossa on tilasto vuoden 2020 osallistuja­määristä. Tilastoon on otettu mukaan kaikki kielet, joita vähintään kymmenen kokelasta yritti suorittaa. Tässä tilastosta ote, jossa mukana kolme helpointa ja vaikeinta kieltä. Suomen­kielen kannattajia tämä tietysti sykähdyttää, mutta siitä en ajatellut kirjoittaa. Kyllä, luit oikein. Helpoksi…

Ĉu uzu la akuzativon kun la prepozicioj ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”?

Elekti la ĝustan prepozicion povas esti surprize malfacila tasko. Tre ofte la denaska lingvo forte influas la elekton: kiujn prepoziciojn oni uzas en ĝi aŭ ĉu oni eĉ entute uzas prepoziciojn. Mi partoprenis kurson, en kiu la instruisto rekomendis, ke prefere ne uzu la akuzativon kun ”ĉe”, ”preter” kaj ”tra”. Tio certe estas la plej…

Malbona pomo!

Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä? Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesi­­ohjelmisto, laulu­­syntetisaattori. Synteti­saattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Ääni­­pätkät on kerätty ääni­­pankkiin, josta niitä voidaan valita partituuri­­muokkaimen avulla teokseksi. Perus­­ohjelmiston kolmas osa on synteesi­­moottori, joka muuttaa partituurin…

Po kiel polonio?

Kemia elemento polonio havas la simbolon Po. ”Po” ankaŭ estas vortero en Esperanto, kaj tiu vortero ofte ŝajnas kaŭzi problemojn. Kelkaj uzas ĝin erare, aliaj hezitas kaj demandas sin, kiel oni uzu ĝin. En ĉi tiu artikolo mi provas klarigi la aferon. Ĉu ”po” estas rolvorteto aŭ e-vorteca vorteto? PMEG konstatas Tradicie po estas klasita…

Ĉu nur ”bonvolu”?

Sur alia forumo iu demandis, ĉu oni rajtas uzi nur la u-modon de la verbo ”bonvoli”. Pravas, ke oni ofte vidas nur tiun formon kaj ĉi tial la demando estas bona. PIV difinas la verbon kiel Esti tiel bona, ke oni afable konsentas kaj donas ekzemplojn (ambaŭ Zamenhofaj) eminentaj personoj, kiuj bonvolis eniri en la…

Verbien päätteet -i, -igi ja -iĝi

Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aika­muotoja tai tapa­luokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi. Nyrkkisääntö on, että: -i osoittaa sanavartalon ”luontaista” toimintaa -igi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tekemistä -iĝi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tulemista Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä…

Miksi monikon pääte on j?

Esperanton varhaisessa versiossa eli praesperantossa vuodelta 1878 määräisen artikkelin ja substantiivien monikon pääte oli -s. Esim. las nacjes eli nyky­kielellä la nacioj. Pääte -s oli ilmeinen laina ranskasta, englannista sekä tietysti latinasta ja kreikasta. Saksassakin se on käytöissä joissakin sanoissa. Espanjassa monikon tunnus on juuri -s, mutta espanjaa Zamenhof ei käsittääkseni osannut. Esimerkiksi garcons boys…

Jee jee!

jokeriprepositio je

Jee jee on rockyhtye Eppu Normaalin kappale, joka aluksi julkaistiin singlenä vuonna 1978 ja seuraavana vuonna levyllä Maximum Jee & Jee. Je sitä vastoin on esperanton prepositio, josta usein todetaan, että se on sen difinita signifo, vailla määri­teltyä merkitystä, eli jonkin­­­lainen ”jokeri­­­prepositio” samaan tapaan kuin päätteestä -um on sanottu, että se on ”jokeri­­­pääte”. Nyt vain…

Seksa malsimetrio

mitä mieltä minä olen?

Mitä mieltä minä olen? Koko ongelma­­­vyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kanta­­­sanat viittaavat lähtö­­­kohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain. Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhan­­­aikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nyky­­­ajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio…