Pli- vai plejmulto?
Duolingossa on käyty keskustelua virkkeen La plimulto de la libroj estas interesaj. ympäriltä. Virkkeessä on peräti kolme askarruttavaa kohtaa. pli- aŭ plejmulto? Ensimmäinen hämmennystä aiheuttanut asia koskee sanoja plimulto ja plejmulto. Mitä eroa niillä on? Tähän vastatakseni lähtekäämme alusta. Adjektiivien vertailuhan tapahtuu sanojen pli ja plej avulla. bela, pli bela, la plej bela : kaunis, kauniimpi, kaunein…
Juha MetsäkallasEnsimmäiset sata artikkeliani
Jaa-ha, täytyypä vissiin noudattaa jonkinlaisia julkaisualan perinteitä, ja tällaisen merkkipaalun, kuten sadannen artikkelin, kohdalla kirjoittaa muistelu. Liityin alkuvuodesta 2018 Suomen Esperantoliiton EAF:n silloiseen Yahoo-ryhmään, johon saattoi lähettää viestejä sekä selainliittymän kautta että sähköpostitse. No, selainliittymä oli kökkö käyttää. Sähköpostitse lähettäminen tietty toimi, mutta oli jotenkin kasarihenkistä. Postituslistassa oli kaksi ongelmaa. Ensimmäinen liittyi listan käyttöön. Lista…
Musiikin tallennusvälineiden lyhyt historia
Mitä on esperantoksi soittaa, toistaa musiikkia jollain laitteella?
Aikoinaan musiikki oli kuultavissa ainoastaan esityshetkellä, kun soittajat sitä soittivat. Tällaista musiikin esittämistä kuvaa tietysti verbi ludi. La folkmuzikisto ludas violonon. Sitten keksittiin radio, jolla ääntä saattoi lähettää kilometrien päähän. La radiostacio X3M elsendas plejparte svedlingvan muzikon. Toinen suuri keksintö oli, kun musiikkia saattoi ryhtyä tallentamaan jollekin tallennusvälineelle, konservejo. Musiikin tallentamiseen sopivia äänitallennusvälineitä, aŭdaĵaj konservejoj,…
Esperanto – ett utdöende språk?
Observera att denna text inte är en vetenskaplig essä, utan ett argumenterande kåseri, helt baserad på mina egna observationer och subjektiva slutsatser. Sedan jag började intressera mig för esperantorörelsen i mitten av 00-talet så har ett ämne ständigt återkommit. Nej, jag talar inte om behovet av reform eller hur hemsk ackusativen är, utan om esperantospråkets…
Johannes GenbergIel proksimume tiom
tria interpreto de "po" kaj kelkaj aliaj vortetoj
La origino de ĉi tiu artikolo estas la reagoj, kiujn mi ricevis pro mia artikolo Po kiel polonio? En la komenco de tiu artikolo mi ja cerbumas, ĉu la vorteto ”po” estas rolvorteto aŭ e-vorteca vorteto. Al tio kelkaj reagis. La kialo por mia cerbumado estas la frazo de Zamenhof (mia emfazo): El ĉiuj rampaĵoj…
La prepozicio ”da” kun specifa speco
Se via denaska lingvo havas koncepton pri la partitivo – aŭ kiel apartan gramatikan kazon aŭ esprimitan per aparta prepozicio – la Esperanta prepozicio ”da” estas faĉile komprenebla, ĉar la prepozicio ofte estas tradukebla ĝuste per la partitivo. Se via denaska lingo malhavas… ja, vi verŝajne devas klopodi por kompreni la prepozicion. La bazaj reguloj…
Kiel skribi daton kaj tempon?
Konsiderante ke Esperanto celas esti internacia lingvo, multaj Esperantistoj ne ŝajnas koni la internacian normon kiel skribi datojn kaj tempojn por multnacia publiko. dato En la tempo de Zamenhof oni skribi daton tre longe: Hodiaŭ estas la dudek sesa tago de julio en la jaro mil okcent okdek sep. En praktiko oni forlasas la…
Sosiolektinen kolmikko
Pari kertaa olen törmännyt nimeen Arcaicam Esperantom eli muinaisesperantoon, mutten ole jaksanut tutustua sen enempää aiheeseen. Hiljattain kuitenkin törmäsin teokseen nimeltä International Terminological Key (ITK), jonka tekijä on sama Manuel Halvelik. Mistä ja kenestä on kysymys? Kamiel Vanhulle, joka tunnetaan paremmin kirjailijanimellään Manuel Halvelik, oli alankomaalainen tähti- ja kielitieteilijä sekä esperantisti. Tässä artikkelissa käsittelen hänen kielitieteellistä…
Veni, vidi, vici
la Esperanta versio
Veni, vidi, vici estas konata latina proverbo, ”mi venis, vidis, venkis”, kiu signifas facilan, rapidan venkon. La origino de la proverbo estas en la letero, kiun Julio Cezaro skribis al sia amiko Amantius en la senato, post kiam li venkis la ribelan reĝon Farnakes II en la batalo de Zela. Kvankam la romianoj klare havis…
Mitä Aristoteles sanoisi loppukysymyksestä?
Englannin kielessä harrastetaan loppukysymyksiä eli väitelauseen loppuu lisätään kysymys, jolla saatetaan koko väite kyseenalaiseksi, eikö saatetakin? Minusta tällaiset loppukysymykset ovat erittäin raivostuttavia, eivätkö olekin? Loppukysymykset luovat kielteisellä tavalla lapsellisen vaikutelman, aivan kuin puhuja ei olisi osannut aluksi päättää todetako vai kysyäkö. Valitettavasti jotkut harrastavat näitä loppukysymyksiä esperantossakin. Aristoteleen logiikka Kaikille pitäisi olla ainakin nimenä tuttu…