Artikkelit

Ĉu nur ”bonvolu”?

Sur alia forumo iu demandis, ĉu oni rajtas uzi nur la u-modon de la verbo ”bonvoli”. Pravas, ke oni ofte vidas nur tiun formon kaj ĉi tial la demando estas bona. PIV difinas la verbon kiel Esti tiel bona, ke oni afable konsentas kaj donas ekzemplojn (ambaŭ Zamenhofaj) eminentaj personoj, kiuj bonvolis eniri en la…

Verbien päätteet -i, -igi ja -iĝi

Esperanton kieliopin usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu ilman muuta, milloin käytetään mitäkin verbin päätettä, enkä tarkoita aika­muotoja tai tapa­luokkia vaan päätteitä -i, ‑igi ja -iĝi. Nyrkkisääntö on, että: -i osoittaa sanavartalon ”luontaista” toimintaa -igi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tekemistä -iĝi osoittaa sanavartalon mukaiseksi tulemista Mitä tuo ”luontainen” toiminta tarkoittaa riippuu paljolti siitä, minkälainen tuo vartalo, radiko, on. Tässä…

Miksi monikon pääte on j?

Esperanton varhaisessa versiossa eli praesperantossa vuodelta 1878 määräisen artikkelin ja substantiivien monikon pääte oli -s. Esim. las nacjes eli nyky­kielellä la nacioj. Pääte -s oli ilmeinen laina ranskasta, englannista sekä tietysti latinasta ja kreikasta. Saksassakin se on käytöissä joissakin sanoissa. Espanjassa monikon tunnus on juuri -s, mutta espanjaa Zamenhof ei käsittääkseni osannut. Esimerkiksi garcons boys…

Jee jee!

jokeriprepositio je

Jee jee on rockyhtye Eppu Normaalin kappale, joka aluksi julkaistiin singlenä vuonna 1978 ja seuraavana vuonna levyllä Maximum Jee & Jee. Je sitä vastoin on esperanton prepositio, josta usein todetaan, että se on sen difinita signifo, vailla määri­teltyä merkitystä, eli jonkin­­­lainen ”jokeri­­­prepositio” samaan tapaan kuin päätteestä -um on sanottu, että se on ”jokeri­­­pääte”. Nyt vain…

Seksa malsimetrio

mitä mieltä minä olen?

Mitä mieltä minä olen? Koko ongelma­­­vyyhden taustallahan on havainto ns. seksa malsimetriosta eli siitä, että jotkin kanta­­­sanat viittaavat lähtö­­­kohtaisesti mieheen ja että naisen osoittamiseksi niihin täytyy lisätä jotain. Päätteen -in käyttö ammatti- ym. nimikkeiden kohdalla, siis esim. instruistino (opettajatar), kuulostaa niin vanhan­­­aikaiselta, että häkellyn siitä aina, kun kuulen sitä käytettävän nyky­­­ajasta puhuttaessa (esim. Pola retradio…

Seksa malsimetrio

mitä ratkaisuja on esitetty?

Mitä ratkaisuja on esitetty? Mainittuihin ongelmiin on vuosien saatossa esitetty eri­laisia ratkaisuja, jotka on tähdätty korjaamaan yhden tai useamman edellä mainitsemani kohdan. Esittelen joitakin, en siis taatusti kaikkia, ratkaisu­­­ehdotuksia mielestäni sopivassa järjestyksessä. Varsinkin ongelmaan n:o 1 eli suku­puoli­­neutraaliksi yksikön kolmanneksi persoona­­­pronominiksi on olemassa liuta ehdotuksia (hi-, oni-, tiuismoj ktp.), joita en tässä käy luettelemaan, vaan…

Seksa malsimetrio

mikä onkaan ongelma?

Alkulause Erilaisilla esperanto­­­­­foorumeilla nykyään toistuva aihe on ns. seksa malsimetrio eli miksi jotkin kanta­­­­sanat oletetaan miespuolisiksi, joista muodostetaan naispuoliset vastineensa päätteen -in avulla. Miksi suku­­­­puolia kohdellaan eri­­­­arvoisesti? Miksi kaikille ihmisille soveltuvaksi tarkoite­tussa kielessä rajoitutaan hetero­­­­normatiiviseen kielen­­­­käyttöön ja näin toisinnetaan (materniaalis)­patriakaalisia valta­­­rakenteita? Tarkoitukseni on tässä kolmi­­osaisessa artikkeli­­sarjassa esitellä toisaalta minkä jotkut kokevat ongelmaksi, toisaalta mitä ratkaisuja…

Ĉu mankas montrilo por la esivo kaj la translativo?

Unu el la oftaj demandoj sur diversaj forumoj pri Esperanto estas rolo de la vorto ”kiel”. Tio ne estas mirinda, ĉar la vorto havas multajn rolojn. Oni povas ja diri ke tro multajn. Mi pritraktas ĉi tie unu rolon. Rolmontra ”kiel” Temas pri rolmontra ”kiel”, kiam la vorto post ”kiel” – praktike substantivo – montras,…

Hajoaako esperanto murteiksi?

Lernussa nimi­­­merkillä rapn21 kirjoittava Robert Nielsen pitää blogia nimeltä Whistling In The Wind, jossa hän viime vuoden touko­­kuussa julkaisi artikkelin, jossa hän käsitteli yhtä esperantoon kohdistettua kritiikkiä. Itsekin olen kuullut tuon kritiikin, joka kuuluu näin: Vaikka kaikki osaisivat puhua esperantoa, siitä ei voi tulla yleis­­­maailmallista kieltä, koska se väistämättä jakautuisi useiksi murteiksi, joiden puhujat eivät…

Tatoeba – periaatteessa hyvä idea

Ammatti­­kääntäjät tietävät, että asia­yhteys on kaiken a ja o. Ilman asia­­yhteyttä, kontekstia, loppu­­tuloksena on ”ehkä se on pora” ‑tasoisia käännöksiä eli kirjaimellisesti kyllä oikein mutta asia­­yhteyden huomioon ottaen täysin pielessä. Ammatti­­käyttöön tarkoitetut käännös­ohjelmat käyttävät ns. käännös­­muistia, joiden yhteydessä puhutaan käännös­­yksiköistä tai ‑segmenteistä eli teksti­pätkistä mitä pidetään yksinä käännettävinä koko­naisuuksina. Useimmissa sovelluksissa käännös­yksikkö on oletuksena yksi virke. Avoimeen…