Artikkelit

Seksa malsimetrio

mikä onkaan ongelma?

Alkulause Erilaisilla esperanto­­­­­foorumeilla nykyään toistuva aihe on ns. seksa malsimetrio eli miksi jotkin kanta­­­­sanat oletetaan miespuolisiksi, joista muodostetaan naispuoliset vastineensa päätteen -in avulla. Miksi suku­­­­puolia kohdellaan eri­­­­arvoisesti? Miksi kaikille ihmisille soveltuvaksi tarkoite­tussa kielessä rajoitutaan hetero­­­­normatiiviseen kielen­­­­käyttöön ja näin toisinnetaan (materniaalis)­patriakaalisia valta­­­rakenteita? Tarkoitukseni on tässä kolmi­­osaisessa artikkeli­­sarjassa esitellä toisaalta minkä jotkut kokevat ongelmaksi, toisaalta mitä ratkaisuja…

Ĉu mankas montrilo por la esivo kaj la translativo?

Unu el la oftaj demandoj sur diversaj forumoj pri Esperanto estas rolo de la vorto ”kiel”. Tio ne estas mirinda, ĉar la vorto havas multajn rolojn. Oni povas ja diri ke tro multajn. Mi pritraktas ĉi tie unu rolon. Rolmontra ”kiel” Temas pri rolmontra ”kiel”, kiam la vorto post ”kiel” – praktike substantivo – montras,…

Hajoaako esperanto murteiksi?

Lernussa nimi­­­merkillä rapn21 kirjoittava Robert Nielsen pitää blogia nimeltä Whistling In The Wind, jossa hän viime vuoden touko­­kuussa julkaisi artikkelin, jossa hän käsitteli yhtä esperantoon kohdistettua kritiikkiä. Itsekin olen kuullut tuon kritiikin, joka kuuluu näin: Vaikka kaikki osaisivat puhua esperantoa, siitä ei voi tulla yleis­­­maailmallista kieltä, koska se väistämättä jakautuisi useiksi murteiksi, joiden puhujat eivät…

Tatoeba – periaatteessa hyvä idea

Ammatti­­kääntäjät tietävät, että asia­yhteys on kaiken a ja o. Ilman asia­­yhteyttä, kontekstia, loppu­­tuloksena on ”ehkä se on pora” ‑tasoisia käännöksiä eli kirjaimellisesti kyllä oikein mutta asia­­yhteyden huomioon ottaen täysin pielessä. Ammatti­­käyttöön tarkoitetut käännös­ohjelmat käyttävät ns. käännös­­muistia, joiden yhteydessä puhutaan käännös­­yksiköistä tai ‑segmenteistä eli teksti­pätkistä mitä pidetään yksinä käännettävinä koko­naisuuksina. Useimmissa sovelluksissa käännös­yksikkö on oletuksena yksi virke. Avoimeen…

Amuma!

Yhteenveto esperanton­kielisesta artikkelistani Movado, komunumo, lingvo (Liike, yhteisö, kieli) lyhyesti suomen­kielellä ja lisäksi muutamien kuvien muodossa. Alunperin tarkoitukseni oli vastata kysymykseen miten kielemme, esperanto, löytäisi uusia puhujia, tai, miten uudet puhjat voisivat löytää kielemme. Ja lisäksi ajatuksia jatko­kysymykseen esperanton käyttö­tarkoituksista. Kirjoittaessani artikkelin syntyi enemmän uusia kysymyksiä kuin vastauksia mutta ajatuksia syntyi paljon ja ideoitakin. Kuvien…

Kiam verbigi adjektivojn?

Tomaso Aleksander, pseŭdo­nime Salivanto, estas konata parto­­prenanto ekz. en la angla Esperanto-forumo de Duolingo. Kvankam mi ĉiam ne konsentas kun ri, mi samopinias, kiam oni povas verbigi adjektivojn. Priskribu aferojn per adjektivoj Por priskribi aferojn en Esperanto kaj verŝajne en ĉiuj lingvoj oni uzas kvalitajn vortojn, adjektivojn. Parto de la facileco de Esperanto estas, ke…

Movado – komunumo

Demando en Finna Babilejo: Kie estas novaj esperantistoj? Respondo, kiel komenco de diskuto: JM : Jes, vi pravas. La lingvo bezonas novajn parolantojn. Notu, ke mi skribis ”la lingvo”, ne ”la movado”, ĉar la movado estas fosiliiĝinta kiel klubo de maljunuloj, kiuj diskutis nur pri la lingvo mem. Mankas uzo de la lingvo por aliaj intencoj….

Maailman ensimmäinen interslaavinkielinen elokuva: Kirjava lintu

Suomessa elokuvateattereihin on tullut elokuva nimeltä Kirjava lintu, jossa puhutaan interslaavi-nimistä kieltä, esperantoksi interslava lingvo. Oikeastaan interslavan nimellä kulkee ainakin viisi suunnitelmakieltä malnovslava lingvo eli muinaiskirkkoslaavi slavono eli kirkkoslaavi novslava lingvo eli neuslavische Sprache slovianski eli medžuslovjansky jezyk veneda lingvo eli venedčyna Näistä muinaiskirkkoslaavi ja ennen kaikkea sen seuraaja kirkkoslaavi ovat edelleen liturgisessa käytössä joissakin ortodoksissa kirkoissa….

Kumpi, Duolingo vai minä, on ymmärtänyt väärin preposition ĝis?

Lernun kielioppiosio määrittää preposition ĝis seuraavasti: Tempo, mezuro, grado, nivelo aŭ stato, kiun io atingas, sed ne preterpasas. ja antaa seuraavat aikaan liittyvät esimerkit, joihin olen littänyt omat käännökseni: Mi laboras de frua mateno ĝis malfrua vespero : Teen töitä varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. La tasko estu preta ĝis la fino de junio : Tehtävä olkoon valmis…

La us-modo

jos… niin…

Kuten olen jo pariin kertaan todennut, esperanton keskeisimpiin kielioppiteoksiin kuuluva Plena manlibro de Esperanta gramatiko (PMEG) käyttää omia käsitteitään kuvaamaan esperanton kieli­­oppia. Keskeinen syy tähän on, että lukijat tulkitsisivat perinteiset käsitteet omien äidin­­kieliensä kautta. Tällöin olisi ilmeisenä vaarana, että jokin esperanton kieli­­muoto tulkitaan väärin. Yksi tällainen helposti väärinymmärretty asia on ns. imaga tai us-modo, jota…