Vastaus aiheeseen: Esperanton jälkeläinen Ido

Keskustelut Artikkelikeskustelut Esperanton jälkeläinen Ido Vastaus aiheeseen: Esperanton jälkeläinen Ido

    makimik
    Osallistuja

    Olen jonkin verran yrittänyt päästä jyvälle tuosta idon “loogisesta” sananmuodostuksesta, mutta tulos on, että en usko sen olevan merkittävästi parempi kuin esperanton, enkä usko, että mitään lopullisesti loogista sanojen johtamisen järjestelmää voi kehittääkään.

    Klassikkoesimerkki esperanton logiikattomuudesta, joka idossa väitetysti olisi korjattu, on sanat kampa ja harja. Esperantoksi kombilo ja broso. Miksi toinen on kantasana, mutta toinen johdettu päätteellä -ilo? Kun vielä vertaa vastaaviin verbeihin: kammata=kombi, kampa=kombilo, harjata=brosi, mutta harja=broso. Ei loogista, miksi harja ei ole brosilo?

    Idossa sitten ilmeisesti on juuri niin, että harja on brosilo.

    Mutta jos tuota logiikkaa lähdetään seuraamaan, tullaan melkoiseen suohon: sitten pitäisi kaikkien sellaisten tavaroitten, joilla on verbimuotoinen vastine olemassa, olla -ilo-johdannaisia. Esim. polkupyörä ei voisikaan olla biciklo, vaan biciklilo, puhelin olisi telefonilo, suihku olisi dusxilo… ja jos se millä suihkutetaan tai otetaan suihku on dusxilo, niin se missä otetaan kylpy täytyisi varmaankin olla banilo, siis kylpyamme=banilo, eikä banejo tai bankuvo, kuten esperantoksi yleensä sanotaan… ja lavuaarin pitäisi varmaankin sitten olla lavilo, sehän on se väline jolla pestään… paitsi että lavilo tuo ennemmin mieleen pesuharjan tai pesusienen, todellisuudessa lavilon täytyy kuitenki olla jonkinlainen pesuvälineistöä kuvaava yleissana, samoin kuin mangxilo=ruokailuväline, mangxilaro=ruokailuvälineistö, johon sisältyy mm. forko=haarukka, kulero=lusikka, trancxilo=veitsi.

    Ja jos nyt lusikka=kulero, niin jos sitten sanotaankin, että lusikoida=kuleri, niin sitten yhtäkkiä lusikka ei voikaan olla kulero, vaan sen täytyy olla kulerilo.

    Ei näihin mitään suurta perimmäistä logiikkaa saa rakennettua. Kieli rakentuu erilaisista sanoista, joilla on usein oma tapauskohtainen logiikkansa. Yksinkertaisinta on vain kammata kombilolla ja harjata brosolla. Esperanton sanasto on kuitenkin riittävän johdonmukainen ollakseen hyödyllinen.

    0
    0