Sakari Kauppinen

Digitaalinen on useimpien kielien (erityisesti germaaniset kielet, mukaanluetteluna englanti) käyttämä muoto. Suomi ottaa uudet lainasanat englannista, joten meillä tietysti puhutaan digitaalisesta. Myös viro, joka usein käyttää omaperäisiä johdoksia, on tässä tapauksessa samalla linjalla (digitaalne). Digital(e) on käytössä myös romaanisissa espanjassa, italiassa ja portugalissa. Digitaalinen voisi siis täyttää esperanton kieliopin 15. kohdan vaatimuksen, mutta esperantossa on haluttu valita toinen muoto.

Esperantossa on perinteenä välttää englannin kielen sanoja (usein kyllä perustellusti, koska niiden äänneasu ei sovi esperantoon) ja etsiä ratkaisua muualta, joko oman sanajohtamisjärjestelmän avulla tai lainaamalla erityisesti linjalta ranska-venäjä (varsinkin aikaisemmin). Digitaalinen on ranskaksi numérique ja venäjäksi цифровой (translitteroituna tsifrovoi). Ne ovat selvästi olleet esperanton ciferecan esimerkkeinä.

Suomessa digitaalinen korvataan usein omakielisellä sanalla sähköinen, erityisesti kun puhutaan palveluista (sähköinen allekirjoitus, resepti, viestintä). Sähköinen on esperantoksi elektronika.

Ovatko sähköinen ja digitaalinen täyssynonyymejä vai onko niiden välillä merkitysero? Käytännössä niitä pidetään synonyymeinä. Näin myös esperantossa. Jos katsoo vaikkapa Tekstarosta, kumpaakin käytetään paljon. Tässä muutama summamutikassa otettu esimerkki:

Cifereca: subskribo, datumo, ripetilo, formo, formato, televido, memoro, muziko, dokumento, reto, ekonomio, monujo ktp.

Elektronika: formato, komunikado, mesaĝo, vortaro, libro, voĉdonado, poŝto, muziko, mono, sistemo, transakcio ktp.

Esimerkit ovat sattumanvaraisia, sillä kaikissa edellä olevissa olisi voinut käyttää kumpaa tahansa. Tarkkaan ottaen pieni ero lienee olemassa. Digitaalinen viittaa käytettyyn tallennustekniikkaan (bittimuotoinen tiedosto), sähköinen elektronien liikkeeseen eli sähkön käyttöön. Tämän vuoksi sähköisen merkitysala on laajempi. Esimerkiksi sähkölaite voi olla elektronika aparato, mutta ei cifereca. Myös vanhempaa, ns. analogista tekniikkaa käyttävä viestintä on sähköistä.

Juha kuvasi hyvin, miten digitaalinen signaali eroaa ns. analogisesta. Analoginen signaali on altis häiriöille, digitaalinen puolestaan käytännössä häiriötön. Eron huomaa vaikkapa verratessaan vanhaa TV-kuvaa uusien HDTV-televisioiden kuvaan. HDTV tulee englannin kielen sanoista high definition TV, Vikipediossa sitä käsittelevän artikkelin mukaan altdifina televido, suomeksi teräväpiirtotelevisio.

Toinen esimerkki on digitaalinen DAB-radio. Useissa maissa FM-radiosta on siirrytty tai ollaan siirtymässä DAB-radioon, koska se tarjoaa paremman äänenlaadun ja enemmän kanavamahdollisuuksia. Ruotsissa on käytössä molemmat, Norjassa puolestaan ollaan jo ajamassa koko FM-verkkoa alas. DAB tulee englannin kielen sanoista Digital Audio Broadcasting. Esperantonkielinen Vikipedio käyttää ilmaisua cifereca aŭd-radiofonio.

Suomessa DAB-radiota ei ole otettu käyttöön. Helsingissä voi kuitenkin kuunnella virolaisia radiokanavia DAB-radiolla. Häiriöitä ei ole, mutta koska välimatka Tallinnan lähettimeen on ylipitkä, ohjelmat eivät kuulu kaikkialla ja kuuluvuus riippuu myös sääolosuhteista.

Täsmennän vielä, että edellä kuvattu sanan kamerao määritelmä on PIV:istä. Itse olisin sitä mieltä, että luotaessa sanoja esperantoon pitäisi välttää poikkeuksia eli tilanteita, joissa sanalle annetaan esperantossa eri merkitys kuin lähtökielissä.

Kameraon pitäisi merkitä mitä tahansa kuvanottamisvälinettä (aparato por registri bildojn), tyypillisesti linssillistä, mutta on olemassa myös muita tekniikoita (esim. lämpökamera termokamerao).

Esperantossa on jo toki sana fotilo eikä siitä tarvitse luopua, mutta sen merkityksen voisi täsmentää näin: kamerao, per kiu oni povas fari unuopajn aŭ multsekvajn bildojn.

Esperanton rikkautta on se, että saman asian voi usein ilmaista monella eri tavalla. Kaikki kielen sananmuodostusjärjestelmän mukaan luodut ilmaisut ovat oikeita, kunhan ne täyttävät tarkoituksensa eli että kuulijan on helppo ymmärtää, mitä puhuja haluaa sanoa. Claude Piron kuvaa tätä hyvin kirjassaan La Bona Lingvo.

Ĉeflinio täyttää varmasti tuon vaatimuksen. Trunklinio tuo kuvaan vertauksen puusta runkoineen, haaroineen ja oksineen. Se olisi mielestäni hyvä esperanton sana, vaikka sitä ei kukaan olisi vielä käyttänyt. Tekstarosta löytyvät esimerkit liittyvät maanteihin ja sähköverkkoihin.

Toinen vertaus voisi olla verenkierto, jossa pääväyliä kutsutaan esperantoksi arterio (valtimo). Sitä käytetään myös kuvaannollisessa merkityksessä ”granda trafikvojo”.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että etymologisen sanakirjan mukaan suomen runko on germaanista alkuperää, joten trunkon ja rungon samankaltaisuus ei välttämättä ole sattumaa; eikä siihen tarvita englanninkielen trunk-sanaa, joka sekin lienee germaanisista kielistä tullut laina.

Klassisen esperanton käyttämä sana merkityksessä palauttaa on redoni.

Etuliite Re- tarkoittaa venon returne al la loko aŭ al la stato, de kiu oni foriris, siis paluuta alkutilaan tai alkutilanteeseen.

Vilkki-Favénin sanakirjaan ei ole kirjattu tätä käännöstä sanoille palauttaa tai redoni, mutta tekstarosta löytyy lukuisia esimerkkejä, alkaen Zamenhofista, kuten ”Dokumentojn por la ekspozicio mi bedaŭrinde ne povos sendi, ĉar mi preskaŭ nenion havas: poŝtajn kartojn mi ne kolektas; diversajn librojn, kiujn mi havis, oni pruntis de mi kaj ne redonis al mi.”

Uudempi esimerkki Monatosta: Dum periodo de 30 tagoj ekde la aĉeto de la sunenergia vibranta baterio, Big Planet® repagos al la kliento la vendosumon de la produkto, kondiĉe ke ĝi estas redonita en sia originala pakaĵo.

Ruotsiksi lämna tillbaka, Vilborgin sanakirjassa redoni.

Hei,

Pola Retradio ei ole Puolan yleisradio, vaan itsenäinen podcast. Puolan yleisradiolla oli esperantonkielisiä lähetyksiä vuodesta 1959. Lähetykset loppuivat yhtäkkiä vuonna 2011. Syynä oli ilmeisesti valtaan noussut Laki- ja oikeuspuolue. Radio sai aika paljon kuuntelijapalautetta, sillä esperantonkieliset lähetykset olivat sen ulkomaalähetyksistä kuunnelluimmat. Kuultuaan tästä silloinen johtaja ilmoitti, että lähetyksiä ei lopetettu, vaan ne korvattiin hepreankielisillä lähetyksillä.

Radiosta irtisanotut toimittajat jatkoivat lähetyksiä itsenäisesti perustamansa Pola Retradion nimellä. Lähetysten vanhanaikaisuus johtunee siitä, että toimittajat alkavat olla jo aika ikäikkäitä.

Mutta kun mainitaan Pola Retradio, kannattaisi mainita myös Varsovia Vento -niminen podcast. Sekin on yksi vanhimpia esperantokielisiä podcasteja. Ensimmäinen lähetys julkaistiin vuonna 2006. Lähetyksiä 1-2 kuukaudessa ja ne ovat aika paljon esperantokulttuuriin keskittyviä, erityisesti musiikkiin.

Mi trovis alian interesan videon pri artefarita intelekto.

https://www.youtube.com/watch?v=FyAKudZ0GMQ