kirjoitettuja vastauksia
- vastauksia
-
- 10.11.2025, 11.25
- vastaus aiheeseen: Puhuuko Keravan kaupunki esperantoa?
Päivän ohjelmassa on luvassa muun muassa yhteislaulua, tanssi- ja teatteriesitykset, lapsille jouluaiheisia glittertatuointeja, Muumeja sekä tietenkin joulupukki!
La programo de la tago inkluzivas, interalie, kunkantadon, dancajn kaj teatrajn prezentojn, Kristnask-temajn briletaĵajn tatuojn por infanoj, Muminojn, kaj kompreneble Patro Kristnasko!
Tuo lause on hyvä esimerkki lauseenjäsennyksestä suomessa ja esperantossa ja sen haasteista tekoälylle. Mikä on lauseen ”ohjelmassa on yhteislaulua ja joulupukki” subjekti, entä objekti?
Kun aloin miettiä tätä, huomasin, että tämä onkin haastavaa, en ole harjoitellut tätä koulun jälkeen. Uskon, että näin se menee:
-suomenkielisessä lauseessa subjekti on yhteislaulua ja joulupukki. Subjekti voi siis olla myös partitiivissa, kun sen merkitys on epämääräinen. Olla-verbi on intransiviinen, joten lauseessa ei ole objektia.
-esperantonkielisessä lauseessa subjekti onkin la programo de la tago. Inkluzivi on transitiivinen verbi, joten objekti saa akkusatiivin päätteen: La programo inkluzivas kunkantadon.
Käännös on muuten lähes täydellinen, mutta myös joulupukki on objekti. Miten kuuluu joulupukin akkusatiivi? Patron Kristnasko, Patro Kristnaskon vai Patron Kristnaskon? Esperantossa suositellaan laittamaan akkusatiivin pääte molempiin, siis Patron Kristnaskon. La programo inkluzivas kunkantadon kaj Patron Kristnaskon. Suomessa sääntö on päinvastoin (Valamossa tapasin isä Mikaelin, ei isän Mikaelin*).
Joten:
La programo de la tago inkluzivas, interalie, kunkantadon, dancajn kaj teatrajn prezentojn, Kristnask-temajn briletaĵajn tatuojn por infanoj, Muminojn, kaj kompreneble Patron Kristnaskon!
00- 30.10.2025, 21.14
- vastaus aiheeseen: Sekavat sanat rifuzi ja rezigni
En tunne paremmin esperantoakatemian sääntöjä, mutta pidän hyvin epätodennäköisenä, että se alkaisi korjaamaan aikaisemmin tehtyjä virheitä. Suurin este on pelko avata Pandoran lipas (Vikipedion mukaan skatolo de Pandora).
Voi myös olla vaikea saavuttaa riittävä yksimielisyys, sillä kielelliset asiat ovat usein subjektiivisia ja näkemykset riippuvat esimerkiksi puhujan omasta äidinkielestä.
Itse olen sitä mieltä, että kielen kehitys ei tapahdu missään työryhmissä, vaan kielen puhujien käytännöissä. Esimerkiksi Tekstaro ja Vikipedio heijastavat todellista kielenkäyttöä. Siksi luotan niihin jopa enemmän kuin sanakirjoihin.
Elävä kieli kehittyy ja muuttuu. Vain kuolleissa kielissä ei tapahdu muutoksia. Otan yhden esimerkin suomen kielestä. Omassa lapsuuden murteessani sanottiin ”alkaa tekemään” ja olen aina sanonut niin. Koulussa kyllä opetettiin, että se on virheellinen muoto, pitää sanoa ”alkaa tehdä”. Näin opetettiin aikaisemmin, mutta vuonna 2014 suomen kielen lautakunta päätti, että molemmat muodot ovat oikeita.
00- 27.10.2025, 22.58
- vastaus aiheeseen: Aseistakieltäytyjä
Luulen, että useimmille aseistakieltäytyneille ei ole kyse pelkästään asepalveluksesta, vaan kokonaisvaltaisesta elämänasenteesta, jolloin paras sana olisi militrifuzanto. Kannattaa lukea vaikkapa Arndt Pekurisen elämästä ja toiminnasta.
Itse olen aikaisemmin epäröinyt käyttää sitä, koska sanakirjoissa on erilaisia näkemyksiä sanan rifuzi merkityksestä. Käytän nykyään sanakirjojen ohella nettitiedostoja (erityisesti Tekstaroa mutta myös esperantonkielistä Vikipedio’ta). Ilman Tekstaroa tuskin olisin vakuuttunut militrifuzanton käytöstä.
Militrifuzanto tarkoittaa sodasta kieltäytyjää, henkilöä joka kieltäytyy hyväksymästä sotaa konfliktien ratkaisukeinona. Analogisesti vakcinrifuzanto rokotteista kieltäytyjä, rokotevastainen, alkoholrifuzanto alkoholista kieltäytyjä, viandorifuzanto lihan käytöstä kieltäytyjä. Le Monde Diplomatique’sta löytyy artikkeli, joka käsittelee jatkuvan talouskasvun ongelmia ja siitä löytyy ilmaus kresko-rifuzanto.
Tarkkana täytyy olla, sillä sanat rifuzi ja rifuĝi voivat mennä sekaisin. Myös rifuĝi, fuĝi ja eskapi voivat mennä keskenään sekaisin, sillä ne kaikki voi kääntää suomeksi paeta. Rifuĝi tarkoittaa paeta, hakea turvaa, rifuziĝinto pakolainen, rifuĝejo turvapaikka, fuĝi paeta, fuĝinto karkuri (fuĝinta prizonulo vankikarkuri). Eskapi puolestaan tarkoittaa vapautua kahleista, päästä karkuun, eskapĉambro pakohuone (peli, jossa pyritään pääsemään ulos määräajassa), eskapejo pakopaikka, eskapinto pakoon päässyt.
00- 27.10.2025, 08.33
- vastaus aiheeseen: Mitä on digitaalinen esperantoksi?
Palaan vielä sanaan elektronika, koska kirjoitin siitä hieman hätäisesti. Mielestäni cifereca ja elektronika eivät ole synonyymejä, vaikka niiden merkitysalat ovat osittain päällekkäiset.
Esperantossa on aika yleinen tilanne, että uusia sanoja tai ilmauksia on muodostettu eri lähtökohdista. Sen vuoksi moni asia voidaan ilmaista usealla eri tavalla. Se on normaali tilanne ja osa kielen rikkautta. Tällaiset sanat eivät kuitenkaan yleensä ole (täys)synonyymejä.
Ollakseen hyvä esperanton ilmaus, uuden sanan merkitys pitää olla johdettavista kantasanojen merkityksistä. Kansalliskielissä ei ole tällaista vapautta, vaan yleensä valitaan vain yksi tapa oikeaksi muodoksi. Lisäksi kansalliskielissä hyväksytään usein myös epäjohdonmukaiset johdokset, kunhan ne vakiintuvat yleiseen kielenkäyttöön.
Suomeksi voi kääntää cifereca digitaalinen, elektronika sähkö-, sähköinen. Esimerkiksi kun puhumme sähköisestä allekirjoituksesta, tarkoitamme digitaalista allekirjoitusta. Tilanteet ovat kuitenkin sellaisia, että väärinkäsityksen mahdollisuutta ei ole.
00- 23.10.2025, 09.05
- vastaus aiheeseen: Mitä on digitaalinen esperantoksi?
Digitaalinen on useimpien kielien (erityisesti germaaniset kielet, mukaanluetteluna englanti) käyttämä muoto. Suomi ottaa uudet lainasanat englannista, joten meillä tietysti puhutaan digitaalisesta. Myös viro, joka usein käyttää omaperäisiä johdoksia, on tässä tapauksessa samalla linjalla (digitaalne). Digital(e) on käytössä myös romaanisissa espanjassa, italiassa ja portugalissa. Digitaalinen voisi siis täyttää esperanton kieliopin 15. kohdan vaatimuksen, mutta esperantossa on haluttu valita toinen muoto.
Esperantossa on perinteenä välttää englannin kielen sanoja (usein kyllä perustellusti, koska niiden äänneasu ei sovi esperantoon) ja etsiä ratkaisua muualta, joko oman sanajohtamisjärjestelmän avulla tai lainaamalla erityisesti linjalta ranska-venäjä (varsinkin aikaisemmin). Digitaalinen on ranskaksi numérique ja venäjäksi цифровой (translitteroituna tsifrovoi). Ne ovat selvästi olleet esperanton ciferecan esimerkkeinä.
Suomessa digitaalinen korvataan usein omakielisellä sanalla sähköinen, erityisesti kun puhutaan palveluista (sähköinen allekirjoitus, resepti, viestintä). Sähköinen on esperantoksi elektronika.
Ovatko sähköinen ja digitaalinen täyssynonyymejä vai onko niiden välillä merkitysero? Käytännössä niitä pidetään synonyymeinä. Näin myös esperantossa. Jos katsoo vaikkapa Tekstarosta, kumpaakin käytetään paljon. Tässä muutama summamutikassa otettu esimerkki:
Cifereca: subskribo, datumo, ripetilo, formo, formato, televido, memoro, muziko, dokumento, reto, ekonomio, monujo ktp.
Elektronika: formato, komunikado, mesaĝo, vortaro, libro, voĉdonado, poŝto, muziko, mono, sistemo, transakcio ktp.
Esimerkit ovat sattumanvaraisia, sillä kaikissa edellä olevissa olisi voinut käyttää kumpaa tahansa. Tarkkaan ottaen pieni ero lienee olemassa. Digitaalinen viittaa käytettyyn tallennustekniikkaan (bittimuotoinen tiedosto), sähköinen elektronien liikkeeseen eli sähkön käyttöön. Tämän vuoksi sähköisen merkitysala on laajempi. Esimerkiksi sähkölaite voi olla elektronika aparato, mutta ei cifereca. Myös vanhempaa, ns. analogista tekniikkaa käyttävä viestintä on sähköistä.
Juha kuvasi hyvin, miten digitaalinen signaali eroaa ns. analogisesta. Analoginen signaali on altis häiriöille, digitaalinen puolestaan käytännössä häiriötön. Eron huomaa vaikkapa verratessaan vanhaa TV-kuvaa uusien HDTV-televisioiden kuvaan. HDTV tulee englannin kielen sanoista high definition TV, Vikipediossa sitä käsittelevän artikkelin mukaan altdifina televido, suomeksi teräväpiirtotelevisio.
Toinen esimerkki on digitaalinen DAB-radio. Useissa maissa FM-radiosta on siirrytty tai ollaan siirtymässä DAB-radioon, koska se tarjoaa paremman äänenlaadun ja enemmän kanavamahdollisuuksia. Ruotsissa on käytössä molemmat, Norjassa puolestaan ollaan jo ajamassa koko FM-verkkoa alas. DAB tulee englannin kielen sanoista Digital Audio Broadcasting. Esperantonkielinen Vikipedio käyttää ilmaisua cifereca aŭd-radiofonio.
Suomessa DAB-radiota ei ole otettu käyttöön. Helsingissä voi kuitenkin kuunnella virolaisia radiokanavia DAB-radiolla. Häiriöitä ei ole, mutta koska välimatka Tallinnan lähettimeen on ylipitkä, ohjelmat eivät kuulu kaikkialla ja kuuluvuus riippuu myös sääolosuhteista.
00- 23.10.2025, 07.27
- vastaus aiheeseen: Sekavat sanat rifuzi ja rezigni
Juhan arvelu lienee oikea. Perusongelma on kuitenkin se, että esperanton fundamentoa tulkitaan kovin fundamentalistisesti.
Fundamentalismi tarkoittaa uskonnollisuutta, joka nojaa tiukasti pyhiin kirjoituksiin ja pitää niitä erehtymättöminä. Sitä käytetään kuvaamaan myös muissa yhteyksissä tiukkaa, kompromissitonta ja ahdasmielistä asennetta tai ajattelutapaa.
Käsittääkseni Zamenhof ei koskaan tarkoittanut, että fundamentoa pitäisi tulkita fundamentalistisesti. Hän oli tietoinen siitä, että fundamentoon jäi virheitä. Hän halusi, että tuolloin (1900-luvun alussa) kielen käyttäjät keskittyisivät kielen käyttämiseen ja levittämiseen sen sijaan, että he miettisivät koko ajan muutoksia siihen. Zamenhofin mukaan tulevat sukupolvet aikanaan korjaavat virheet.
00- 12.9.2025, 14.00
- vastaus aiheeseen: Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?
Täsmennän vielä, että edellä kuvattu sanan kamerao määritelmä on PIV:istä. Itse olisin sitä mieltä, että luotaessa sanoja esperantoon pitäisi välttää poikkeuksia eli tilanteita, joissa sanalle annetaan esperantossa eri merkitys kuin lähtökielissä.
Kameraon pitäisi merkitä mitä tahansa kuvanottamisvälinettä (aparato por registri bildojn), tyypillisesti linssillistä, mutta on olemassa myös muita tekniikoita (esim. lämpökamera termokamerao).
Esperantossa on jo toki sana fotilo eikä siitä tarvitse luopua, mutta sen merkityksen voisi täsmentää näin: kamerao, per kiu oni povas fari unuopajn aŭ multsekvajn bildojn.
00- 12.9.2025, 11.53
- vastaus aiheeseen: Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?
Juhan artikkeli herätti kysymyksen: entäs johdokset?
Filmosta saa tietysti filmi kuvata, jota voi käyttää muutenkin kuin filmille kuvattaessa: iu el la preterpasantoj filmis la akcidenton per sia poŝtelefono. Myös fotografi on kuvata. Esperanton harrastajat käyttävät kuitenkin useimmin lyhyempää muotoa foti, jota voi käyttää myös liikkuvasta kuvasta (PIV:ssä esimerkki foti filmon). Näistä saadaan johdokset filmilo elokuvakamera ja fotografilo tai fotilo valokuvakamera. Valokuva on fotografaĵo tai lyhyemmin pelkkä foto.
Tekniikka kuitenkin kehittyi ja esperanton harrastajat eivät pitäneet fotiloa riittävänä sanana laitteille, joilla voi ottaa myös liikkuvaa kuvaa. Käyttöön tuli kamerao (televida kamerao, videokamerao). Kamerao on myös ne kaikki tuhannet huomaamattomat laitteet, jotka seuraavat ihmisten liikettä melkein joka paikassa (kontrolkamerao valvontakamera, joskus myös gvatkamerao). Niinpä kamerao tarkoittaa nykyään kaikenlaisia kuvauslaitteita paitsi valokuvauskameraa. Sana kontroli tarkoittaa varsinaisesti ”tarkastaa”, mutta monissa PIVin esimerkeissä se on käännettävissä suomeksi sanalla ”valvoa”.
Toinen samantapainen, mutta vähän laajemman merkityksen omaava sana on registri tallentaa (ääntä, kuvaa, tietoja), registraĵo tallenne. PIVin selitys on minulle käsittämätön ”aŭtomate prezenti la variojn de fenomeno”, mutta esimerkit kyllä selventävät, mistä on kyse. Sana oli käytössä jo Zamenhofin aikana: registri voĉon per fonografo.
Video ei ole oikein vakiintunut oikeana esperantosanana, vaikka sitä paljon käytetäänkin, kuitenkin ikään kuin juurisana ei olisi vide/ vaan video/. Näin ollen yhdyssanoissakaan ei jätetä pois o:ta. Esimerkkejä Tekstarosta videobendo, videofilmo, videokontrolo, muzikvideo, videoludo, videokasedo, videointervjuo, videoregistraĵo, videoisto. PIVin videaĵo näyttäisi olevan ainoa johdos, jossa juurisana on vide-. Yhtäkään esimerkkiä en löytänyt verbistä videi, vaikka se sopisi oikein hyvin ensimmäisessä lauseessa olevaan esimerkkiin.
Yhtenä ongelmana on nähty, että vide/ on liian lähellä sanaa vid/. Esimerkiksi kuvanauha vidbendo vai videobendo?
00- 24.8.2025, 08.47
- vastaus aiheeseen: Paikallisliikenteestä
Esperanton rikkautta on se, että saman asian voi usein ilmaista monella eri tavalla. Kaikki kielen sananmuodostusjärjestelmän mukaan luodut ilmaisut ovat oikeita, kunhan ne täyttävät tarkoituksensa eli että kuulijan on helppo ymmärtää, mitä puhuja haluaa sanoa. Claude Piron kuvaa tätä hyvin kirjassaan La Bona Lingvo.
Ĉeflinio täyttää varmasti tuon vaatimuksen. Trunklinio tuo kuvaan vertauksen puusta runkoineen, haaroineen ja oksineen. Se olisi mielestäni hyvä esperanton sana, vaikka sitä ei kukaan olisi vielä käyttänyt. Tekstarosta löytyvät esimerkit liittyvät maanteihin ja sähköverkkoihin.
Toinen vertaus voisi olla verenkierto, jossa pääväyliä kutsutaan esperantoksi arterio (valtimo). Sitä käytetään myös kuvaannollisessa merkityksessä ”granda trafikvojo”.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että etymologisen sanakirjan mukaan suomen runko on germaanista alkuperää, joten trunkon ja rungon samankaltaisuus ei välttämättä ole sattumaa; eikä siihen tarvita englanninkielen trunk-sanaa, joka sekin lienee germaanisista kielistä tullut laina.
00- 23.8.2025, 15.22
- vastaus aiheeseen: Paikallisliikenteestä
Juhan hyvä artikkeli herätti muutaman ajatuksen sananmuodostuksesta esperantossa.
Esperantossa on taipumus välttää homonymiaa eli sitä, että sanalla olisi useita eri merkityksiä. Erityisesti kielen alkuaikoina sitä välteltiin, kunnes huomattiin, että homonymia on normaali ilmiö ja sitä ilmenee kaikissa kielissä. Siksi sen välttely on turhaa.
Esimerkiksi sanat metro (pituuden mittayksikkö metri) ja metroo (metro, maanalainen juna).
Samasta syystä esperantossa on taipumus muuttaa konsonantti toiseksi (esim. t d:ksi), jos alkuperäinen muoto johtaisi homonymiaan. Sukkula (siis kutomisessa käytettävä edestakaisin kulkeva puupalikka) oli aluksi naveto, mutta koska sen voi tulkita myös pieneksi (kirkon)laivaksi (navo -> nav-eto), nykyään navedo lienee yleisempi. Sukkulaliikenteestä puhuttaessa voi käyttää myös sanaa pendoli, pendolo, joka alkujaan tarkoittaa heiluria (esim. pendolhorloĝo), nykykielessä esim. pendoltrafiko työmatkaliikenne.
Kaukojuna longdistanca trajno, lähijuna, paikallisjuna mallongdistanca trajno, ĉeurba, apudurba, antaŭurba trajno.
Runkolinjasta voi hyvin käyttää muotoa trunklinio, samoin tärkeimpiä tieyhteyksiä voisi kutsua trunkvojo’iksi (hakusanalla trunkvojo löytyy netistä mm. ”Trunkvojo Saigoku (okcidentaj provincoj) – trunklinio de okcidenta Japanujo, daŭre de la epoko Edo ĝis hodiaŭ”.
Skuutin osalta kielenkäyttö on horjuvaa. Jotku kutsuvat niitä sanalla skotero, toiset skutilo. Itse tekisin sellaisen eron, että istuttavat laitteet ovat skotero (esimerkiksi ns. senioriskootterit) ja laitteet, joissa ajetaan seisoen, ovat skutilo. Nykyään ne ovat useimmiten sähkökäyttöisiä, PIV:ssä muodossa motorskutilo, mutta nykyään myös elektra skutilo.
Tällaisista kulkuneuvoista löytyy muuten artikkeli esperanta retradiossa:
https://esperantaretradio.blogspot.com/2018/10/elektraj-skutiloj-por-la-enurba-trafiko.htmlMuuten hauska juttu, mutta sisällöltään ehkä vähän vanhentunut, koska se on vuodelta 2018.
Yhteiskäyttö(isyys) hakee vielä sopivaa ilmaisua. Wikipediasta löytyy mm. organizita kunveturado aŭ organizita aŭtoluado aŭ aŭtopartumado merkityksessä yhteiskäyttöauto. Hyvä sana on myös kundividi, jota ei kyllä löydy yleisistä sanakirjoista, mutta Tekstarosta löytyy satoja esimerkkejä sen käytöstä, esim. kundivida ekonomio jakamistalous.
Kuljettajan kohdalla on pieni painovirhe: p.o. ŝoforo.
00- 25.7.2025, 21.59
- vastaus aiheeseen: Kiel diri ”omistaa” en Esperanto?
Osata, osaaminen on kätevä suomen kielen sana, joka sellaisenaan puuttuu monesta kielestä. Esperantoksi voisi sanoa scipovi, scipovo ja englanniksi know-how. Monilta suomalaisilta on kuitenkin tämä oppi unohtunut, niinpä näkee, että know-how joko jätetään kääntämättä tai käännetään tieto-taidoksi.
Posedi merkityksessä hallita joku kieli lienee venäjän vaikutusta. Venäjässä on verbi vladet, jonka ensimmäinen merkitys on hallita, mutta toinen ison venäläisen sanakirjan mukaan taitaa, esimerkkilause vladet russkim jazykom taitaa venäjää. Mutta löytyypä tuo myös englannin sanakirjastakin: possess 2) osata, hallita (kieli).
00- 25.7.2025, 09.37
- vastaus aiheeseen: La Esperantlingva armeo
R. J. Milton iam rakontis pri tiu afero. Li rakontis, ke usonaj soldatoj alvokis lin al pridemandado. Mi ne plu memoras detalojn, sed ŝajne li ie parole aŭ skribe parolis pri ĝi. La soldatoj volis scii, kiel li scias pri afero, kiun ili kredis klasifikita (anglalingva termino por dokumentoj kaj informoj, kiuj estas sekretaj kaj alireblaj nur al limigita nombro da personoj). R. J. estis mirigita kaj diris, ke li legis pri ĝi en popularscienca revuo Popular mechanics. La soldatoj tute ne sciis, ke tia artikolo estis aperinta.
00- 16.7.2025, 16.02
- vastaus aiheeseen: Kiel diri ”omistaa” en Esperanto?
Mi trovis tre trafan ekzemplon pri uzo de la vorto posedi. Tiu ĉi teksto, aperinta en Libro por BET-ano, eldonita okaze de la 59-aj Baltiaj Esperanto-Tagoj, estus nekomprenebla, se oni kredus, ke posedi signifas ”omistaa”.
La libro rakontas:
”En la jaro 1992, laŭ la dekreto de tiama litova premiero G. Vagnorius, la domo en la strato L. Zamenhofo 5, kiel senpere ligita kun tutmonda kaj litova Esperanto-historio, estis transdonita por limigita posedo al Litova Esperantista Asocio (LEA).”
”Ve, en la jaro 2016 la Litova Posedaĵa Fonduso, la historian konstruaĵon transprenis el la flegado de Kaŭna municipo kaj perjuĝe elloĝigis la Asocion. Septembre 2022 ĝi vendis la domon aŭkcione … al iu neafiŝita privatulo”.
Temas pri domo ĉe adreso Zamenhofa strato 5, en Kaŭnas, hejmdomo de pionira mecenato Zilbernik. Do, Litova Esperantista Asocio posedis la domon (dum kelkaj jaroj), sed ne estis ĝia proprietulo. Vi povas trovi foton pri tiu domo en la retejo de EKH. La domo estas en kaduka stato, sed almenaŭ ĝis nun la proprietulo ne komencis iujn riparlaborojn.
00- 13.7.2025, 09.05
- vastaus aiheeseen: Mitä on mattoveitsi esperantoksi?
Useimmiten varmaan riittäisi pelkkä tranĉilo. Riippuen siitä, mitä haluaa leikata, voi tehdä yhdyssanan tapiŝtranĉilo, skatoltranĉilo, kartontranĉilo.
Sama tilanne on suomessakin. Jollain esineellä on yksi nimi yhden rautakaupan hakemistossa, naapuriliikkeessä se tunnetaan toisella nimellä. Etsin keväällä kasvilavan päälle laitettavaa harsoa. Yksi käyttää nimeä kateharso (tai suojaharso), toinen valmistaja nimittää sitä hallaharsoksi. Esperantoksi voisi olla ŝirmgazo tai kontraŭfrosta gazo.
00- 13.7.2025, 08.42
- vastaus aiheeseen: Mitä on ”palauttaa kirjastoon” esperantoksi?
Klassisen esperanton käyttämä sana merkityksessä palauttaa on redoni.
Etuliite Re- tarkoittaa venon returne al la loko aŭ al la stato, de kiu oni foriris, siis paluuta alkutilaan tai alkutilanteeseen.
Vilkki-Favénin sanakirjaan ei ole kirjattu tätä käännöstä sanoille palauttaa tai redoni, mutta tekstarosta löytyy lukuisia esimerkkejä, alkaen Zamenhofista, kuten ”Dokumentojn por la ekspozicio mi bedaŭrinde ne povos sendi, ĉar mi preskaŭ nenion havas: poŝtajn kartojn mi ne kolektas; diversajn librojn, kiujn mi havis, oni pruntis de mi kaj ne redonis al mi.”
Uudempi esimerkki Monatosta: Dum periodo de 30 tagoj ekde la aĉeto de la sunenergia vibranta baterio, Big Planet® repagos al la kliento la vendosumon de la produkto, kondiĉe ke ĝi estas redonita en sia originala pakaĵo.
Ruotsiksi lämna tillbaka, Vilborgin sanakirjassa redoni.
10