-
Juha on oikeassa siinä, että huonetta kuvailtaessa (suomeksi) tavallisesti ei sanota, että huoneessa on korkea katto tai korkeat seinät, vaan että huone on korkea. Tämä on ihan vain kielen käytäntöä, siis tietoa siitä, miten asia yleensä sanotaan.
”Korkean” perusmerkitys on kyllä ’pystysuunnassa pitkä’, mutta kyllä sitä suomessakin käytetään merkityksessä ”kaukana perustason yläpuolella sijaitseva”. Jo sana ”korkealla” on osoitus tästä, tai vaikkapa ”Suomen korkein paikka”, ”keihäskaaren korkein kohta”, ”korkea maila”. Ja suunnilleen kaikissa korkea-sanan kuvaannollisissa käytöissä se merkitsee lähinnä ”korkealla sijaitseva”.
Mitä tästä voidaan päätellä esperanton alta-sanan tarkasta merkityksestä ja käyttöyhteyksistä. Vastaus: Ei mitään. Sellainen asia on selvitettävä tutkimalla esperanton kielekäyttöä.
Esim. Tekstaro, jossa on noin 10 miljoonan sanan verran tekstiä, antaa kuusi esimerkkiä lauseista, joissa esiintyy ”(mal)alta plafono”. Kaikki ovat ihan kunnollisista teksteistä. Jos oikein laskin, ”(mal)alta ĉambro” esiintyy täsmälleen yhtä monessa lauseessa (ylä- tai alahuonetta tarkoittavat jätin pois laskusta).
Tästä voidaan päätellä, että huoneita kuvaillaan sekä sanoilla ”alta plafono” (korkea katto) että ”alta ĉambro” (korkea huone).
Voidaan tietysti katsoa muitakin kieliä, mutta nekään eivät ole esperantoa. Muiden kielten kanssa havaitulla samanlaisuudella on se pieni ongelma, että sellaisella usein perustellaan myös ilmausten huonoutta tai virheellisyyttä (”sehän on vain suora käännöslaina ranskasta/englannista/venäjästä…ja siksi hylättävä”).
Jos kuitenkin etsitään netistä joitakin muiden kielten lausekkeita, niin huomataan että englannin ”high ceiling”, ranskan ”plafond haut”, ruotsin ”högt tak” saksan ”hohe Decke” ja venäjän ”высокий потолок” ovat kielissään ihan tavallisia. Kaikki ovat suoria käännöksiä sanoista ”korkea” ja ”katto”.
On ihan kiva, että voi sanoa sekä ”la plafono estas alta” että ”la ĉambro estas alta”.
20
