› Keskustelut › Artikkelikeskustelut › Paikallisliikenteestä
- Tämä aihe sisältää 4 vastausta ja 2 keskustelijaa, ja tänne kirjoitti viimeksi käyttäjä
Sakari Kauppinen 12 tuntia sitten.
- Kirjoitus
-
Turun seudun joukkoliikenteessä Fölissä otettiin käyttöön tänä kesänä runkolinjat. Samalla koko linja-autoliikenne muutettiin uuteen uskoon palvelemaan näitä runkolinjoja. Kuten kaikista uudistuksista tästäkin on näkemyksiä puolesta ja vastaan. Joukkoliikenteestä kiinnostuneena päätin kirjoittaa tämän artikkelin, jossa selvitän eri joukkoliikennemuotoja ja mietin mitä ne voisivat olla esperantoksi.
…
[Lue koko artikkeli Paikallisliikenteestä]
00
- vastauksia
-
-
Artikkelin lähteissä mainitsemassani Helsingin Sanomien artikkelissa Turku upposi kymmenien vuosien limboon todetaan, että vuosi hukattiin superbussiin. Superbussin nosti vuonna 2014 keskusteluun ison valtuustoryhmän napamiehiin (kyllä, nimenomaan mies) kuulunut valtuutettu, joka näki moisissa tilaisuuden kerätä ääniä vanhuksilta. Mitä superbussilla tuolloin tarkoitettiin ei ollut ihan yksiselitteistä, mutta valtuutettu maalasi kuvan sähkökäyttöisestä, ei ajojohtimia käyttävästä nivelbussista. Ongelma vain oli, ettei vuonna 2014 tuollaisia tainnut olla olemassakaan. No, joka tapauksessa asiasta laadittiin selvitys, josta tuli täysi frassi (lue lisää mainitusta Hesarin artikkelista).
Superbussit pulpahtivat kuin korkki pinnalle jälleen kesällä 2025, jolloin kaupunginvaltuusto päätti uudelleen teettää selvityksen superbusseista. Superbusseilla tarkoitetaan nyt selkeästi sähkökäyttöistä, ei ajojohtimia käyttävää nivelbussia, jota liikennöidään bussimetron tapaan. Tai no selkeästi ja selkeästi, sillä julkaistussa havainnekuvassa ja lehtitiedoissa ei tarkalleen ottaen mainita oleellisia asioita.
Jotta bussimetro toimisi kunnolla, busseille pitäisi rakentaa pysäkit, jotka muistuttaisivat hyvin pitkälti raitiovaunupysäkkejä – ja hintakin olisi sen mukainen. Bussimetron tulisi kulkea merkittäviä osia matkastaan kokonaan erillään muusta tieliikenteestä omassa ”rännissään”, jotta sen kapasiteetti ja nopeus saataisiin hyödynnettyä. Havainnekuvan erillinen kaista ei riitä.
Kumipyörällisen kaupunkibussin käyttöikä on 12–16 vuotta. Suomen sääolosuhteissa käyttöikä asettuu yleensä lähelle tuota alarajaa. Raitiovaunujen käyttöiäksi lasketaan yleensä 30 vuotta, joten busseja joudutaan ostamaan kaksi, kolme kappaletta samalle ajalle. Kun pysäkkien ja erillisten ”rännien” rakentamisen kustannukset ynnä lyhyempi käyttöikä otetaan huomioon, bussimetro on oikeasti nähtävä välivaiheena ennen raitiotien rakentamista.
Turussa kesällä 2025 tehty runkolinjauudistus riittää kaupungin nykyisellä kasvuvauhdilla noin kymmeneksi vuodeksi. Kun kerran bussimetron kapasiteetti on pienempi kuin raitiotien, herääkin kysymys, kuinka taloudellisesti järkevää on rakentaa bussimetro, jonka kapasiteetti riittäisi korkeintaan muutamaksi vuodeksi. Taitaa olla niin, että vuosien limbossa aika ajoi superbussien ohitse.
00 -
Juhan hyvä artikkeli herätti muutaman ajatuksen sananmuodostuksesta esperantossa.
Esperantossa on taipumus välttää homonymiaa eli sitä, että sanalla olisi useita eri merkityksiä. Erityisesti kielen alkuaikoina sitä välteltiin, kunnes huomattiin, että homonymia on normaali ilmiö ja sitä ilmenee kaikissa kielissä. Siksi sen välttely on turhaa.
Esimerkiksi sanat metro (pituuden mittayksikkö metri) ja metroo (metro, maanalainen juna).
Samasta syystä esperantossa on taipumus muuttaa konsonantti toiseksi (esim. t d:ksi), jos alkuperäinen muoto johtaisi homonymiaan. Sukkula (siis kutomisessa käytettävä edestakaisin kulkeva puupalikka) oli aluksi naveto, mutta koska sen voi tulkita myös pieneksi (kirkon)laivaksi (navo -> nav-eto), nykyään navedo lienee yleisempi. Sukkulaliikenteestä puhuttaessa voi käyttää myös sanaa pendoli, pendolo, joka alkujaan tarkoittaa heiluria (esim. pendolhorloĝo), nykykielessä esim. pendoltrafiko työmatkaliikenne.
Kaukojuna longdistanca trajno, lähijuna, paikallisjuna mallongdistanca trajno, ĉeurba, apudurba, antaŭurba trajno.
Runkolinjasta voi hyvin käyttää muotoa trunklinio, samoin tärkeimpiä tieyhteyksiä voisi kutsua trunkvojo’iksi (hakusanalla trunkvojo löytyy netistä mm. ”Trunkvojo Saigoku (okcidentaj provincoj) – trunklinio de okcidenta Japanujo, daŭre de la epoko Edo ĝis hodiaŭ”.
Skuutin osalta kielenkäyttö on horjuvaa. Jotku kutsuvat niitä sanalla skotero, toiset skutilo. Itse tekisin sellaisen eron, että istuttavat laitteet ovat skotero (esimerkiksi ns. senioriskootterit) ja laitteet, joissa ajetaan seisoen, ovat skutilo. Nykyään ne ovat useimmiten sähkökäyttöisiä, PIV:ssä muodossa motorskutilo, mutta nykyään myös elektra skutilo.
Tällaisista kulkuneuvoista löytyy muuten artikkeli esperanta retradiossa:
https://esperantaretradio.blogspot.com/2018/10/elektraj-skutiloj-por-la-enurba-trafiko.htmlMuuten hauska juttu, mutta sisällöltään ehkä vähän vanhentunut, koska se on vuodelta 2018.
Yhteiskäyttö(isyys) hakee vielä sopivaa ilmaisua. Wikipediasta löytyy mm. organizita kunveturado aŭ organizita aŭtoluado aŭ aŭtopartumado merkityksessä yhteiskäyttöauto. Hyvä sana on myös kundividi, jota ei kyllä löydy yleisistä sanakirjoista, mutta Tekstarosta löytyy satoja esimerkkejä sen käytöstä, esim. kundivida ekonomio jakamistalous.
Kuljettajan kohdalla on pieni painovirhe: p.o. ŝoforo.
00-
Kiitos, Sakari, painovirheen huomaamisesta. Korjasin sen.
Olen samaa mieltä nimitysten skotero ja skutilo erosta, joten muutin sen.
Yhteiskäyttöisyys tosiaan hakee vielä sopivaa ilmaisua. Päädyin ilmaisuun pruntbiciklo siksi, että löysin sivuja, jossa sitä käytetään, minkä lisäksi se selkeästi kuvaa, mistä on kyse.
On totta, että Japanin vuosisataisen päätien, Edon ja Kioton yhdistäneen Tōkaidō-tien (東海道, itäinen merentie), käytännössä korvanneen luotijunan Šinkansenin (新幹線, uusi runkolinja), esperantoksi Ŝinkanseno, nimi voidaan kääntää myös muotoon nova trunklinio. Väitän kuitenkin, että tällöin nimi on käännetty englannin kautta, koska englannin sanalla trunk on tuollainen kuvaannollinen merkitys (ks. esim. Merriam-Webster), jota eivät PIV tai ReVo tunne esperanton sanalle trunko.
Toinen merkitys, jossa näin käytettävän nimitystä trunklinio, liittyy öljyputkiin. Tällöin nimityksellä tarkoitetaan nähtävästi pitkän matkan putkia. Sen sijaan löytämäni nimityksen ĉeflinio käyttötapausten joukossa oli useita liikenteeseen liittyviä, joten valitsin tuon nimityksen.
00
-
-
Esperanton rikkautta on se, että saman asian voi usein ilmaista monella eri tavalla. Kaikki kielen sananmuodostusjärjestelmän mukaan luodut ilmaisut ovat oikeita, kunhan ne täyttävät tarkoituksensa eli että kuulijan on helppo ymmärtää, mitä puhuja haluaa sanoa. Claude Piron kuvaa tätä hyvin kirjassaan La Bona Lingvo.
Ĉeflinio täyttää varmasti tuon vaatimuksen. Trunklinio tuo kuvaan vertauksen puusta runkoineen, haaroineen ja oksineen. Se olisi mielestäni hyvä esperanton sana, vaikka sitä ei kukaan olisi vielä käyttänyt. Tekstarosta löytyvät esimerkit liittyvät maanteihin ja sähköverkkoihin.
Toinen vertaus voisi olla verenkierto, jossa pääväyliä kutsutaan esperantoksi arterio (valtimo). Sitä käytetään myös kuvaannollisessa merkityksessä ”granda trafikvojo”.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että etymologisen sanakirjan mukaan suomen runko on germaanista alkuperää, joten trunkon ja rungon samankaltaisuus ei välttämättä ole sattumaa; eikä siihen tarvita englanninkielen trunk-sanaa, joka sekin lienee germaanisista kielistä tullut laina.
00
-
Avainsanat: transporto, veturiloj
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.