Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?

Juhan artikkeli herätti kysymyksen: entäs johdokset?

Filmosta saa tietysti filmi kuvata, jota voi käyttää muutenkin kuin filmille kuvattaessa: iu el la preterpasantoj filmis la akcidenton per sia poŝtelefono. Myös fotografi on kuvata. Esperanton harrastajat käyttävät kuitenkin useimmin lyhyempää muotoa foti, jota voi käyttää myös liikkuvasta kuvasta (PIV:ssä esimerkki foti filmon). Näistä saadaan johdokset filmilo elokuvakamera ja fotografilo tai fotilo valokuvakamera. Valokuva on fotografaĵo tai lyhyemmin pelkkä foto.

Tekniikka kuitenkin kehittyi ja esperanton harrastajat eivät pitäneet fotiloa riittävänä sanana laitteille, joilla voi ottaa myös liikkuvaa kuvaa. Käyttöön tuli kamerao (televida kamerao, videokamerao). Kamerao on myös ne kaikki tuhannet huomaamattomat laitteet, jotka seuraavat ihmisten liikettä melkein joka paikassa (kontrolkamerao valvontakamera, joskus myös gvatkamerao). Niinpä kamerao tarkoittaa nykyään kaikenlaisia kuvauslaitteita paitsi valokuvauskameraa. Sana kontroli tarkoittaa varsinaisesti ”tarkastaa”, mutta monissa PIVin esimerkeissä se on käännettävissä suomeksi sanalla ”valvoa”.

Toinen samantapainen, mutta vähän laajemman merkityksen omaava sana on registri tallentaa (ääntä, kuvaa, tietoja), registraĵo tallenne. PIVin selitys on minulle käsittämätön ”aŭtomate prezenti la variojn de fenomeno”, mutta esimerkit kyllä selventävät, mistä on kyse. Sana oli käytössä jo Zamenhofin aikana: registri voĉon per fonografo.

Video ei ole oikein vakiintunut oikeana esperantosanana, vaikka sitä paljon käytetäänkin, kuitenkin ikään kuin juurisana ei olisi vide/ vaan video/. Näin ollen yhdyssanoissakaan ei jätetä pois o:ta. Esimerkkejä Tekstarosta videobendo, videofilmo, videokontrolo, muzikvideo, videoludo, videokasedo, videointervjuo, videoregistraĵo, videoisto. PIVin videaĵo näyttäisi olevan ainoa johdos, jossa juurisana on vide-. Yhtäkään esimerkkiä en löytänyt verbistä videi, vaikka se sopisi oikein hyvin ensimmäisessä lauseessa olevaan esimerkkiin.

Yhtenä ongelmana on nähty, että vide/ on liian lähellä sanaa vid/. Esimerkiksi kuvanauha vidbendo vai videobendo?

Täsmennän vielä, että edellä kuvattu sanan kamerao määritelmä on PIV:istä. Itse olisin sitä mieltä, että luotaessa sanoja esperantoon pitäisi välttää poikkeuksia eli tilanteita, joissa sanalle annetaan esperantossa eri merkitys kuin lähtökielissä.

Kameraon pitäisi merkitä mitä tahansa kuvanottamisvälinettä (aparato por registri bildojn), tyypillisesti linssillistä, mutta on olemassa myös muita tekniikoita (esim. lämpökamera termokamerao).

Esperantossa on jo toki sana fotilo eikä siitä tarvitse luopua, mutta sen merkityksen voisi täsmentää näin: kamerao, per kiu oni povas fari unuopajn aŭ multsekvajn bildojn.