Sekavat sanat rifuzi ja rezigni

Juhan arvelu lienee oikea. Perusongelma on kuitenkin se, että esperanton fundamentoa tulkitaan kovin fundamentalistisesti.

Fundamentalismi tarkoittaa uskonnollisuutta, joka nojaa tiukasti pyhiin kirjoituksiin ja pitää niitä erehtymättöminä. Sitä käytetään kuvaamaan myös muissa yhteyksissä tiukkaa, kompromissitonta ja ahdasmielistä asennetta tai ajattelutapaa.

Käsittääkseni Zamenhof ei koskaan tarkoittanut, että fundamentoa pitäisi tulkita fundamentalistisesti. Hän oli tietoinen siitä, että fundamentoon jäi virheitä. Hän halusi, että tuolloin (1900-luvun alussa) kielen käyttäjät keskittyisivät kielen käyttämiseen ja levittämiseen sen sijaan, että he miettisivät koko ajan muutoksia siihen. Zamenhofin mukaan tulevat sukupolvet aikanaan korjaavat virheet.

En tunne paremmin esperantoakatemian sääntöjä, mutta pidän hyvin epätodennäköisenä, että se alkaisi korjaamaan aikaisemmin tehtyjä virheitä. Suurin este on pelko avata Pandoran lipas (Vikipedion mukaan skatolo de Pandora).

Voi myös olla vaikea saavuttaa riittävä yksimielisyys, sillä kielelliset asiat ovat usein subjektiivisia ja näkemykset riippuvat esimerkiksi puhujan omasta äidinkielestä.

Itse olen sitä mieltä, että kielen kehitys ei tapahdu missään työryhmissä, vaan kielen puhujien käytännöissä. Esimerkiksi Tekstaro ja Vikipedio heijastavat todellista kielenkäyttöä. Siksi luotan niihin jopa enemmän kuin sanakirjoihin.

Elävä kieli kehittyy ja muuttuu. Vain kuolleissa kielissä ei tapahdu muutoksia. Otan yhden esimerkin suomen kielestä. Omassa lapsuuden murteessani sanottiin ”alkaa tekemään” ja olen aina sanonut niin. Koulussa kyllä opetettiin, että se on virheellinen muoto, pitää sanoa ”alkaa tehdä”. Näin opetettiin aikaisemmin, mutta vuonna 2014 suomen kielen lautakunta päätti, että molemmat muodot ovat oikeita.