Sanakirjoista

› Keskustelut › Alkeet › Sanakirjoista

  • Kirjoitus
    • 15.11.2018, 15.16
    Juha Metsäkallas
    Osallistuja

    Tässä on joitakin vinkkejä sanakirjoista.

    Valkovihreä WSOY:n sanakirja on auttamattomasti vanhentunut ja sisältää ihan suoranaisia virheitä. Auktoritatiivisena sanakirjana voidaan pitää Plena Ilustrita Vortaroa (PIV), joka on luettavissa verkossa. PIV:n kiistaton etu on esimerkit, joista käy ilmi prepositioiden käyttö, mutta entäs jos tarttee etsiä suomen kautta? Lernussa on sanasto, ei siis varsinaista sanakirjaa, ja sekin on puutteellinen, mutta sieltä saa haettua suomeksi. Tulos kannattaa tarkistaa PIV:ssä.

    Reta Vortaro on monikielinen, ml. suomi, verkkosanakirja, mutta sen käyttö on hankalaa. Onneksi sama sanasto on sovelluksessa nimeltä PoŝReVo (poŝa reta vortaro), jonka saa puhelimiin ja tabletteihin.

    Itse käytän myös Komputekon monikielistä tietotekniikan sanastoa.

    1
    0
 
  • vastauksia
      • 15.11.2018, 22.33
      eevnik
      Osallistuja

      Koran dankon Juha! Annoit hyviä vinkkejä!

      Amike, Eeva

      0
      0
      • 19.11.2018, 11.29
      Tiina Oittinen
      Osallistuja

      Jes, dankon, Juha!

      Lisäisin kuitenkin, ettei minusta Reta Vortaron käyttö ole hankalaa. Olen käyttänyt sitä läppärillä ja tabletilla (molemmissa Android, siis ei Apple), mutta en ole kokeilut kännykällä. Reta Vortarossa on tosin aika vähän käännöksiä suomeksi.

      Valkovihreä WSOY:n sanakirja tunnetaan myös nimellä Vilkin sanakirja (sen laatijat ovat Joel Vilkki ja Heljä Favén, joka täydensi sanakirjaa isänsä Joel Vilkin kuoltua). Sanakirja on vuodelta 1981, joten se on osin kovin vanhentunut. Mutta toimii kyllä, varsinkin jos haluaa tarkistaa sanan jonka on unohtanut.

      Sanakirjoja (paperisia) ovat myös Ordbok Svenska-Esperanto ja Grosses Wörterbuch Deutsch-Esperanto.

      0
      0
      • 9.12.2018, 16.52
      Tapani A.
      Osallistuja

      Reta Vortaro -sivuston (ReVo) verkko-osoite on hyvä laittaa selaimen kirjainmerkkeihin, jos selaimen käyttö on luontevampaa. – Tietysti kannattaa ladata älylaitteeseensa tuo Juhan mainitsema sovellus. Se on saatavilla sekä Applen iOS- (iPhone, iPad) että Googlen Androitd-käyttöjärjestelmälle:

      • Android: PReVo – Vortaro de Esperanto
      • iOS: Poŝa Reta Reta Vortaro (PoŝReVo)

      Kummastakin sovelluksesta on käyttökokemusta. – Suosittelen! 🙂

      Lisää sanakirjoja löytyy Suomen Esperantoliitto ry:n verkkosivulta Linkit-sivulta:
      •  http://www.esperanto.fi/ligiloj/

      0
      0
      • 3.1.2019, 10.36
      Juha Metsäkallas
      Osallistuja

      Tapani oli näemmä laittanut sanakirjoista juttua EAF-agadas -keskustelu­palstalle.

      Ilmainen Sanakirja -sivustosta ei minulla ole kokemusta. Kenellä on?

      Sanakirja-sivusto kuuluu Sanoma-konserniin (Helsingin Sanomat) ja sinne olen päätynyt aina silloin tällöin Googlen kautta, kun olen hakenut jotain sanaa. Tällöin on ollut kyse englannista tai pari kertaa saksasta. En edes tiennyt, että valikoimaan kuuluu esperanto.

      Lernun sanakirjaa käytän liki päivittäin yhdistelmällä suomi–esperanto–suomi, mutta olen oppinut varomaan sen käännöksiä sen jälkeen, kun menin metsään sanan apenaŭ kanssa.

      Googleakin käytän liki päivittäin, lähinnä yhdistelmällä englanti–esperanto, mutta siinä on sama ongelma kuin Lernussa eli käännös­ehdotuksiin täytyy suhtautua varauksella.

      Korostaisin vielä tuota PIV:iä. Paitsi että se on autoritäärinen autoritatiivinen (korjattu 10.1.2019), se sisältää esimerkkejä, joiden tärkein anti ainakin minulle on, mikä prepositio kuuluu minkäkin sanan kanssa käytettäväksi. Tämä kun ei suomen­kieliselle ole mitenkään selvää.

      Kerronpa tähän esimerkin. Luin esperanton­kielisen artikkelin, jossa oli lause “Estas evidente pri kiaj aferoj mi volis demandi lin” ja jäin miettimään tuota kohtaa “demandi lin”. Tarkoittaako se, että kysyin häntä? Onhan “häntä” sanan hän partitiivi, jota yleisesti käytetään objektina, johon esperanto käyttää akkusatiivia. Kun sitten selvittelin asiaa, minulle selvisi, että

      • demandi iun pri io : kysyä joltakulta jostakin
      • peti iun : kysyä, pyytää jotakuta; pyytää saada tavata
      • peti iun pri io : pyytää joltakulta; pyytää jotakuta tekemään jotain

      Lernun ja Googlen sanakirjojen avulla tuo ei auennut, vaan tähän tarvittiin PIV.

      0
      0
        • 4.1.2019, 12.44
        Tapani A.
        Osallistuja

        IlmainenSanakirja.fi ja Sanakirja.org -sanakirjoista

        Pieni huomio sanakirjoista: Ne perustuvat Wikisanakirjan artikkeleihin. Eli jos haluaa korjata tai lisätä uusia sanoja sanastoihin, kannattaa luoda itselleen tunnus Wikisanakirjaan (Wikipediaan) ja lisätä sanoja sinne tai korjata niitä. Wikisanakirjasta sanat oletettavasti sitten jollakin viiveellä ilmaantuvat sanastoihin.

        Koska lernu!-sanakirjoja emme voi nykyisin enää muokkailla, tässäpä olisi mainio (ikuinen) projekti sanakirjanikkareille. 🙂

        • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten Tapani A..
        0
        0
      • 5.1.2019, 18.57
      Tapani A.
      Osallistuja

      lernu!–sanakirjasta

      Olen ollut tekemisissä erikielisten sanakirjojen kanssa 16-vuotiaasta lähtien, ja lernu!-sanakirjankin parissa kymmenisen vuotta. Itselle kävi jo varhaisessa vaiheessa selväksi, että ”tavalliset sanakirjat” vaativat aina rinnalleen yksikielisen selittävän sanakirjan, esim. juuri PIVin tapaisen, sillä niiden käyttötarkoitushan on aivan eri.

      Pidän Bertilo Wennergrenin luomaa lernu!-sanakirjaa varsin onnistuneena ratkaisuna. Sen avulla opin (ja opin jatkuvasti lisää) jotakin oleellista esperantosta – sen loogisesta sananmuodostuksen rakenteesta.

      lernu!-sanakirjan kaltaista systeemiä en ole tavannut muualla, esimerkkinä olkoon tämä mielisanani

      nemalhavebla (ne·mal·hav·ebl·a ← hav·i),

      josta käy selkeästi ilmi mistä sanajuuresta ja palikoista sana on rakennettu. Voiko tämän selkeämmin asian esittää?

      Ja mikä parasta, Bertilon luoman systeemin sanansyöttölomake oli todella helppo meille sanakirjanikkareille. – On todella sääli, että lernu!-sivuston “uudistuksen” myötä (heinäkuu 2016) näin hieno sanankirjan muokkaussysteemi ajettiin alas (ilmeisesti) resussien puutteen vuoksi. 🙁

      Mitä sitten tulee lernu!-sanakirjassa tavattaviin virheisiin, se on inhimillistä. “Aina roiskuu kun rapataan” kuuluu vanha kulunut sananparsi, mutta tähän se sopii oikein hyvin. – Mutta mutta esperanto–suomi-sanakirjan sanamäärä on valtaisat 40.000 sanaa (suomi–esperanto-puolella sama määrä). Ja voi vain kuvitella millainen työmäärä vapaaehtoisilta sanakirjanikkareilta on vaadittu vastineiden löytämiseksi ja lisäämiseksi.

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten Tapani A..
      0
      0
      • 5.1.2019, 23.42
      Tapani A.
      Osallistuja

      Google-kääntäjä

      Itsekin käytän Google-kääntäjää paljon. – Lisäksi olen ottanut tavaksi tehdä korjausehdotuksia kääntäjä-tiimille virheitä havaitessani.

      Pieni huomio: Twitter-sovelluksissa (Android ja iOS) on viime kuusta lähtien käytössä Google-kääntäjä (huomaa: Käännä twiitti -painike). 🙂

      0
      0
      • 28.1.2019, 12.24
      Tapani A.
      Osallistuja

      ViVo (Vikia Vortaro)

      Tätä sanakirjaa kannattaa kokeilla. – Sillä on kaksi funktiota:
      Se toimii ViVo-hakukoneena eli se etsii sanoja useista sanakirjoista,
      ja ViVo-wikinä.

      Tutki lisää täältä: ViVo (Vikia Vortaro).

      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten Tapani A..
      • Tätä vastausta muokkasi 5 vuotta​ 3 kuukautta sitten Tapani A..
      • Tätä vastausta muokkasi 4 vuotta​ 6 kuukautta sitten ylläpitäjä.
      0
      0
 

Avainsanat: , , , , , , , ,

  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.