Mitä on digitaalinen esperantoksi?
Eurooppalaisten aikoinaan omaksuessa arabeilta nykyisin käyttämämme ns. arabialaiset numerot näiden mukana tuli nolla, arabiaksi صفر
Juha Metsäkallas
Sekavat sanat rifuzi ja rezigni
Tämä on kolmas kirjoitukseni esperanton sananmuodostuksesta ja sanojen merkitysalasta. Tällä kertaa aiheena ovat ainakin minulle päävaivaa aiheuttaneet rifuzi (rifuziĝi) ja rezigni.
Sakari Kauppinen
Ekzekuti, ekzekucio, ekzekutivo
Minua ovat pitkään vaivanneet nämä kolme sanaa, joiden merkitykset eivät noudata oikein mitään logiikkaa.
Esperanton sanamuodostuksesta
Eräässä keskusteluketjussa täällä ihmeteltiin, miksi esperantossa kamerao tarkoittaa kaikenlaisia kuvauslaitteita mutta ei valokuvauskameraa.
Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?
Esperantujossa törmää ainakin seuraaviin sanoihin: filmo, filmeto, video, videaĵo. Näitä tunnutaan käytävän hyvin vapaasti ja usein keskenään vaihtaen. Näinhän ei asia tietenkään ole. PIV määrittelee sanan filmo tarkoittavan selluloidista, celuloido, tai asetaatista, acetato, tehtyä nauhaa, johon on valoitettu kuvia, jotka nopeasti projektorilla heijastettuna jollekin pinnalle luo vaikutelman liikkeestä. Näihän tietysti oli elokuvan alkuaikoina, kun juna…
Paikallisliikenteestä
Turun seudun joukkoliikenteessä Fölissä otettiin käyttöön tänä kesänä runkolinjat. Samalla koko linja-autoliikenne muutettiin uuteen uskoon palvelemaan näitä runkolinjoja. Kuten kaikista uudistuksista tästäkin on näkemyksiä puolesta ja vastaan. Joukkoliikenteestä kiinnostuneena päätin kirjoittaa tämän artikkelin, jossa selvitän eri joukkoliikennemuotoja ja mietin mitä ne voisivat olla esperantoksi.