Partisiipit
Siinä missä suomessa on useita infinitiivimuotoja, esperantossa on vain yksi: A-infinitiivin latiivia vastaava neŭtrala modo. Muita suomen infinitiivejä vastaavat ilmaisut muodostetaan prepositioden avulla (laulaakseni… : por kanti mi…) tai muuttamalla verbi substantiiviksi (laulaessani : dum mia kant(ad)o).
Sen sijaan partisiippien määrällä esperanto pystyy hieman kilpailemaan suomea vastaan. Tämä johtuu siitä, että esperanton partisiipeilla on kolme ”ulottuvuutta” (kun en keksinyt muutakaan sanaa):
- sanaluokka
- pääluokka
- aikamuoto
Esperanton partisiipit voivat olla adjektiiveja (laatusanoja), substantiiveja (nimisanoja) tai adverbeja (seikkasanoja).
Aktiivi ja passiivi tarkoittavat esperanton partisiippien yhteydessä subjektia vast. objektia. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa edellisessä osassa mainitsemani seikka, etteivät suomen ja esperanton passiivit ole samanlaisia.
Aikamuoto ilmaisee partisiipin osoittaman tapahtuman tai tekemisen ajankohtaa suhteessa lauseen predikaattiin, esperantoksi ĉefverbo.
Lasketaanpa. Kolme sanaluokkaa kertaa kaksi pääluokkaa kertaa kolme aikamuotoa, 3 x 2 x 3 = 18. Höh, eihän tuosta ole suomelle vastustusta, mutta otetaanpa huomioon, että adjektiivisia partisiippeja käytetään usein esti-verbin kanssa liittomuodossa ja esti-verbillä on neljä moodia, joista reala modolla kolme aikamuotoa, yhteensä esti-verbillä on kuusi muotoa. Lasketaanpa uusiksi:
- adjektiivisia partisiippeja: 2 x 6 x 3 = 36
- substantiivisia partisiippeja: 6
- adverbisiä partisiippeja: 6
Esperantossa on siis yhteensä 48 erilaista partisiippirakennetta.
Adjektiiviset partisiipit
Adjektiiviset partisiipit muodostavat partisiippien suurimman ryhmän, koska lähes aina ne muodostavat esti-verbin kanssa liittomuodon.
Aktiivi
Aktiivin adjektiiviset partisiipit kuvaavat aktiivissa (= esti-verbi ei ole passiivissa), minkälainen lauseen subjekti on. Esim. reala modon preesenssissä olevan esti-verbin (estas) kanssa saadaan seuraavat partisiippimuodot:
| pääte | aikamuoto | merkitys | esimerkki |
|---|---|---|---|
| -inta | preterito | tekeminen on päättynyt | Homo, kiu antaŭe legis, estas leginta homo. |
| -anta | prezenco | tekemisen aikana | Homo, kiu ankoraŭ legas, estas leganta homo. |
| -onta | futuro | tekeminen ei ole vielä alkanut | Homo, kiu poste legos, estas legonta homo. |
Kaikki mahdolliset liittomuodot sisältävä taulukko on liian iso tässä esitettäväksi, mutta alku menee näin:
| suomennos | gramatika nomo | suomen kielioppimuoto | |
|---|---|---|---|
| esti leginta | olla ollut lukenut, olla ollut lukemassa | aktiva perfekta infinitivo | NUT- tai MA-partisiippi |
| esti leganta | olla lukeva, olla lukemassa | aktiva prezenca infinitivo | aktiivin VA- tai MA-partisiippi |
| esti legonta | olla (myöhemmin) lukeva | aktiva futura infinitivo | aktiivin VA-partisiippi |
| estis leginta | olin/olit… lukenut | aktiva pluskvam- perfekto | aktiivin pluskvamperfekti |
| estis leganta | olin/olit… lukemassa | aktiva imperfekto | MA-partisiippi |
| estis legonta | olin/olit… (myöhemmin) lukeva | aktiva preterita ĉirkaŭfraza futuro | aktiivin VA-partisiippi (liittoimperfekti) |
| estas leginta | olen/olet… lukenut | aktiva perfekto | aktiivin perfekti |
| … | … | … | … |
Periaatteessa esti-verbin kaikista muodoista (esti, estis, estas, estos, estu ja estus) voidaan muodostaa liittomuoto kaikkien kolmen aktiivin adjektiivisen partisiippimuodon (leginta, leganta ja legonta) kanssa. Käytännössä käyttö onneksi rajoittuu vain muutamaan, lähinnä perfektiin ja pluskvamperfektiin.
Passiivi
Passiivin adjektiiviset partisiipit kuvaavat aktiivissa (= esti-verbi ei ole passiivissa) minkälainen lauseen objekti on. Esim. reala modon preesenssissä olevan esti-verbin (estas) kanssa saadaan seuraavat partisiippimuodot:
| pääte | aika- muoto | merkitys | esimerkki |
|---|---|---|---|
| -ita | preterito | tekeminen on päättynyt | Libro, kiun oni antaŭe legis, estas legita libro. |
| -ata | prezenco | tekemisen aikana | Libro, kiun oni ankoraŭ legas, estas legata libro. |
| -ota | futuro | tekeminen ei ole vielä alkanut | Libro, kiun oni poste legos, estas legota libro. |
Aktiivin tapaan periaatteessa esti-verbin kaikista muodoista (esti, estis, estas, estos, estu ja estus) voidaan muodostaa liittomuoto kaikkien kolmen passiivin adjektiivisen partisiippimuodon (legita, legata ja legota) kanssa. Käytännössä käyttö rajoittuu taaskin vain muutamaan, lähinnä perfektiin ja pluskvamperfektiin. Osa yhdistelmistä on lisäksi suomalaisesta vinkkelistä katsoen järjettömiä.
| suomennos | gramatika nomo | suomen kielioppimuoto | |
|---|---|---|---|
| esti legita | olla ollut luettu, luvussa | pasiva perfekta infinitivo | TU-partisiippi |
| esti legata | olla luettava(na), luvussa | pasiva prezenca infinitivo | aktiivin VA- tai MA-partisiippi |
| esti legota | tulla luettavaksi, tulla lukuun | pasiva futura infinitivo | |
| estis legita | oli ollut luettu | pasiva pluskvam- perfekto | passiivin pluskvamperfekti |
| estis legata | oli luettu | pasiva imperfekto | passiivin imperfekti |
| estis legota | oli (kohta) luettu | pasiva preterita ĉirkaŭfraza futuro | |
| estas legita | on ollut luettava(na), luvussa | pasiva perfekto | passiivin perfekti |
| … | … | … | … |
Substantiiviset partisiipit
Substantiiviset partisiipit ovat verbien partisiippimuodoista muodostettuja substantiiveja, pääte on siis -o. Ne määrittävät, mikä aktiivin subjekti tai passiivin objekti tekee. Koska kyseessä on substantiivi, subjektiksi tai objektiksi ajatellaan yleensä ihminen tai jokin olio.
Suomeksi näitä ei usein voi kääntää yhdellä sanalla, vaan NUT- tai (sekä aktiivin että passiivin) VA-partisiipilla ynnä pääsanalla, subjektilla vast. objektilla. Tai sitten sivulauseen avulla, jolloin lopputulos on helposti ”intiaanikieltä”: hän, joka tanssii susien kanssa 🕺🐺🐺
| substantiva participo | suomeksi | gramatika nomo |
|---|---|---|
| leginto | lukija; lukenut ihminen/olio; hän/se, joka luki | aktiva preterita substantiva participo |
| leganto | lukija; lukeva ihminen/olio; hän/se joka lukee nyt | aktiva prezenca substantiva participo |
| legonto | lukija; lukeva ihminen/olio; hän/se joka lukee myöhemmin | aktiva futura substantiva participo |
| legito | luettu ihminen/olio; hän/se, jota luettiin | pasiva preterita substantiva participo |
| legato | luettava ihminen/olio; hän/se jota luetaan nyt | pasiva prezenca substantiva participo |
| legoto | luettava ihminen/olio; hän/se jota luetaan myöhemmin | pasiva futura substantiva participo |
Adverbiset partisiipit
Adverbiset partisiipit ovat kenties vaikeimmin selitettävissä. Ne kuvaavat partisiippisen verbin toimintaa suhteessa predikaattiin [kaikki kuorossa: mitä??]. Suomeksi ne yleensä kääntyvät lauseenvastikkeiksi.
Aktiivin adverbiset partisiipit kuvaavat subjektin muutosta, mistä seuraa, ettei esperantoksi voi ilmaista adverbista partisiippia käyttäen suomen lauseenvastiketta, jossa predikaatilla ja lauseenvastikkeen verbillä on eri tekijä (Tiedän hänen osaavan esperantoa).
- –inte
Aktiivin preteritin adverbinen partisiippi (aktiva preterita adverba participo) kuvaa subjektin muutosta, joka tapahtui ennen predikaattiverbin kuvaamaa toimintaa.- Ri faris sian taskon. Poste ri iris hejmen. →
Farinte sian taskon ri iris hejmen. :
Hän teki tehtävänsä, minkä jälkeen hän meni kotiinsa. →
Tehtyään tehtävänsä hän meni kotiinsa.
Tehtävän tekeminen tapahtui ennen kotiin menoa.
- Ri faris sian taskon. Poste ri iris hejmen. →
- –ante
Aktiivin preesenssin adverbinen partisiippi (aktiva prezenca adverba participo) kuvaa subjektin muutosta, joka tapahtuu samaan aikaan kuin predikaattiverbin kuvaama toiminta.- Ri legis sian libron kaj manĝis samtempe pomon. →
Manĝante pomon ri legis sian libron. :
Hän luki kirjaansa ja samalla söi omenaa. →
Syödessään omenaa hän luki kirjaansa.
Syöminen ja lukeminen tapahtuvat samanaikaisesti.
- Ri legis sian libron kaj manĝis samtempe pomon. →
- –onte
Aktiivin futuurin adverbinen partisiippi (aktiva futura adverba participo) kuvaa subjektin muutosta, joka tapahtuu myöhemmin kuin predikaattiverbin kuvaama toiminta.- Ri intencis skribi leteron. Tial ri kolektis siajn skribilojn. →
Skribonte leteron ri kolektis siajn skribilojn. :
Hän aikoi kirjoittaa kirjeen, mitä varten hän keräsi kynänsä. →
Kirjoittaakseen kirjeen hän keräsi kynänsä.
Kynien kerääminen tapahtuu ennen kirjoittamista.
- Ri intencis skribi leteron. Tial ri kolektis siajn skribilojn. →
Passiivin adverbisten partisiippien kohdalla kenties selkeiten näkyy esperanton passiivin ero suomeen. Esperanton passiivihan ei kuvaa tekemistä vaan olotilan muutosta. Kun esperanton passiivi voi saada tekijän agenttirakenteen kautta, esperanton passiivin adverbinen partisiippi kääntyykin suomen aktiiviksi ?
- –ite
Passiivin preteritin adverbinen partisiippi (pasiva preterita adverba participo) kuvaa objektin muutosta, joka tapahtui ennen predikaattiverbin kuvaamaa toimintaa.- Mi tute ne atendis lin, sed li tamen venis al mi. →
Li venis al mi tute ne atendite. :
En odottanut häntä lainkaan, mutta hän kuitenkin tuli luokseni. →
Hän saapui luokseni odottamatta.
Ei-odottaminen tapahtui ennen tulemista. Suomeksi ilmaisun ”odottamatta” mieltää kiinteäksi ilmaisuksi eikä tule ajatelleeksi, että se on MA-infinitiivi.
- Mi tute ne atendis lin, sed li tamen venis al mi. →
- –ate
Passiivin preesenssin adverbinen partisiippi (pasiva prezenca adverba participo) kuvaa objektin muutosta, joka tapahtuu samaan aikaan kuin predikaattiverbin kuvaama toiminta.- Ili laboris. Samtempe la mastro rigardis ilin. →
Ili laboris rigardate de la mastro. :
He työskentelivät. Samalla mestari katseli heitä. →
He työskentelivät mestarin katsellessa heitä. /
Heidän työskentellessään mestari katseli heitä.
Työskenteleminen ja katsominen tapahtuvat samanaikaisesti. Koska kummassakin lauseessa on tekijä mainittu (he vast. mestari), suomeksi kumpaakaan verbiä ei voi laittaa passiiviin. Lisäksi suomeksi kumman tahansa verbin voi laittaa helposti lauseenvastikkeeseeksi, sanajärjestyskin voi olla sama, ks. yllä. Esperantoksi vaihtaminen ei käy yhtä helposti. Virke *La maestro rigardis laborita de ili* on kaikkea muuta kuin luonteva eikä taida edes olla oikein.
- Ili laboris. Samtempe la mastro rigardis ilin. →
- –ote
Passiivin futuurin adverbinen partisiippi (pasiva futura adverba participo) kuvaa objektin muutosta, joka tapahtuu myöhemmin kuin predikaattiverbin kuvaama toiminta.- Oni preskaŭ kaptis lin, sed li forkuris. →
Kaptote li forkuris. :
Hänet melkein otettiin kiinni, mutta hän pakeni. →
Melkein kiinniotettuna hän pakeni.
- Oni preskaŭ kaptis lin, sed li forkuris. →
Kaiken kaikkiaan virke on ainakin minulle erittäin vaikeaselkoinen, koska futuuri ei olekaan absoluuttisessa tulevaisuudessa (esim. huomenna), vaan esperanton partisiippi, kapote, osoittaa tapahtuman ajankohtaa suhteessa predikaattiin, forkuris, eli on pakenemisen tulevaisuudessa. Koska pakeneminen tapahtui menneisyydessä, voi ”melkein kiinnijääminenkin” olla tapahtunut menneisyydessä!
Itse soisin kovasti, että nämä adverbiset partisiipit eivät juuri näkisi päivänvaloa. Kenties ne atendite, odottamatta, jonka miellän kiinteäksi ilmaisuiksi, ja pari muuta saisivat jäädä, mutta muut, varsinkin passiivin adverbiset partisiipit voisi tunkea…