Turun esperantoyhdistyksen kurssilla keskusteltiin aikoinaan, miten ilmaista osata, voida, kyetä ja saada (olla lupa). Näitä ovat ainakin:

povi

Ensimmäisenä tulee varmaan kaikille mieleen verbi povi jolla on PIV:n mukaan kolme hyvinkin eriävää merkitystä. Povi on verbiluonteinen eli sananjuuri osoittaa tekemistä.

1. havi la forton, lertecon aŭ kapablon, necesan por fari ion eli kyetä, pystyä, voida
   
   Mi neniel povas kompreni, kion vi parolas : En mitenkään voi ymmärtää, mitä hän puhuu.
   
   
2. havi la rajton, la potencon necesan, por fari ion eli olla lupa, saada lupa
   
   Ĝi prezentas simple mian personan opinion, kiun ĉiu el vi povas aprobi aŭ ne aprobi : Se on vain minun mielipiteeni, jonka teistä jokainen voi hyväksyä tai hylätä.
   
   
3. havi la permeson, la eblecon fari ion eli olla lupa, olla mahdollisuus
   
   La personoj, kiuj ne komprenas la uzadon de l’artikolo, povas en la unua tempo ne uzi ĝin : Henkilöt, jotka eivät ymmärrä artikkelin käyttöä, voivat aluksi olla käyttämättä sitä.

kapabli

Kapabli on adjektiivista kapabla muodostettu verbi ja tarkoittaa ”kyetä, pystyä, voida”.

• Mi ĝis nun kapablis fari por ĝi nenion : En tähän mennessä ollut pystynyt tekemään mitään asian hyväksi.

Ero verbiin povi on, että povi korostaa yleistä mahdollisuutta, kykyä tai lupaa tehdä jotain, kun taas kapabli keskittyy erityiseen kyvykkyyteen tai pätevyyteen, johon liittyy taitoa tai osaamista.

Esimerkki

• Mi povas legi libron. : minulla on aikaa lukea, suostun pyyntöösi lukea tms.
• Mi kapablas legi libron. : osaan kieltä, jolla kirja on kirjoitettu; osaan lukea, tunnen kirjaimet yms.

permesi

Verbi permesi on suoraan verbiluonteinen.

1. (iu) konsenti, ke iu libere faru ion : myöntyä, että joku omasta tahdostaan tekee jotain
   
   permesi al si : sallia, myöntää lupa itselleen
   Tio estis permesata al ili : Se oli heille sallittua.
   
   
2. (io) ne malhelpi, ke iu faru ion : ei estä jotakuta tekemästä jotakin
   
   Kiom la cirkonstancoj tion permesis,… : Kun olosuhteet sen sallivat,…
   La regularo permesesas, ke… : Säännöt sallivat, että…

Permesi korostaa, että joku myöntää tai antaa luvan jonkun toisen tehdä jotakin. Verbi siis liittyy luvan myöntämiseen, jonka vastinpari, luvan saaminen, on povi 2.

rajti

Rajti puolestaa pohjautuu substantiviin rajto, jonka selitys on

povo, pravigita de leĝoj, moroj aŭ specifaj interkonsentoj, plenumi agon, pridisponi k uzi aĵon aŭ postuli ion de aliuloj

Näin ollen verbi rajti sisältää idean oikeudesta tai luvasta johonkin.

1. havi la rajton (pri io, fari io) eli olla oikeus johonkin
   
   vi rajtas ricevi kompenson pro la damaĝo : Olet oikeutettu saamaan korvauksen vahingosta.
   
   
2. havi permeson pri io eli olla lupa johonkin
   
   post manĝo la infanoj rajtos ludi ekstere : Ruuan jälkeen lapset voivat leikkiä ulkosalla.

Mikä sitten on verbien permesi ja rajti ero? Siinä missä permesi korostaa luvan myöntämistä, rajti korostaa jonkun oikeutta tehdä jotakin. Tämä oikeus perustuu sääntöihin, lakiin tai moraalisiin periaatteisiin ja syntyy riippumatta siitä, onko siihen erikseen pyydetty lupaa¹.

darfi

Koska verbillä povi on useita merkityksiä – kapabli, rajti, permesi – Ido-kieleen päätettiin selkeyttää tilannetta siten, että verbiä povi vastaava verbi povar tarkoittaa vain eriasteista kykenemistä. Lupanäkökulmaa varten luotiin uusi verbi darfar, jonka esikuva on saksan dürfen², olla lupa. Tuota idon verbiä on sittemmin pariin kertaan yritetty lainata esperantoon, tietysti muodossa darfi.

Koska verbi rajti ajaa jo saman asian, darfi on oikeastaan tarpeeton. Tästä syystä PMEG menee jopa niin pitkälle, että jyrkkäsanaisesti kieltää sen käytön, joten PIV:stä sanaa ei löydy. ReVo puolestaan toteaa, että sanaa käytetään harvoin ja huomauttaa, että apuverbinä sitä voisi käyttää kieltomuodossa, mi ne darfas…, koska vastaava ilmaisu devi-verbiä käyttäen, mi devas ne…, helposti sekaantuu ilmaisuun mi ne devas…. Esperantossahan on muitakin tällaisia ilmaisuja, joissa sanan ne sijainti ratkaisee merkityksen. Itse en tosin oikein ymmärrä, miten darfi liittyy verbiin devi.

lici

Itse en ollut tällaisesta aiemmin kuullutkaan. Kyseessä on neologismo, jolle PIV antaa selityksen, jonka mukaan kyseessä on verbi, jonka merkitys on esti permesata. Sana pohjautunee samaa tarkoittavaan latinan verbiin licere, mutta lienee lainattu englannin kautta.

PIV:n esimerkki ĉu licas fumi ĉi tie? mielestäni paljastaa, miksi koko verbi on keksitty. Äärimmäisen tiukan sanajärjestyksen takia englannissa käytetään todella paljon passiivia. Nähtävästi vastaava esperanton rakenne, esti permesata/e, on koettu raskaaksi, joten on pitänyt kehittää tällainen subjektiton verbi. Kaiken huipuksi verbi on PIV:n mukaan intransitiivinen, mikä tuntuu oudolta. Eikö esimerkin fumi nimenomaan ole jonkinsortin objekti? Vai onko niin, ettei voi sanoa ĉu licas fumadon ĉi tie? Toisin sanoen lici verbiin liittyisi aina toinen verbi, ei substantiivi.

Tuon väitteeni englannin kautta lainaamisesta perustan PIV:n esimerkkeihin vastaavan adjektiivin käytöstä. Adjektiivista lica PIV nimittäin toteaa, että se viittaa ennen kaikkea uskonnollisten säädösten tai siviililainsäädännön mukaiseen sallittuun tekemiseen.

• vino ne estas lica ĉe la islamanoj
• nelica komerco de drogoj

Varsinkin jälkimmäinen kuulostaa suoralta käännökseltä englannista.

-ebl

Tässä yhteydessä täytyy ottaa esille myös pääte -ebl ja siitä johdetut sanat. Itse pääte -ebl ilmaisee, että jokin voidaan tehdä. ”Voida” tulee tässä ymmärtää sekä kykenemisenä että kelvollisena. Päätettä voi tietenkin käyttää itsenäisenä johtimena, josta voi muodostaa uusia sanoja, kuten

• ebla : mahdollinen
  
  Ĉio estas ebla ĉe Dio : Kaikki on Jumalalle mahdollista.
  
  
• eble : mahdollisesti
  
  kiel eble plej rapide : niin nopeasti kuin mahdollista

Näin ollen luulisi, että on olemassa verbi ebli. Nyt vain on niin, että PIV:n mukaan verbiä ebli ei ole olemassakaan, vaikka useasti kuulee sanottavan:

• ne eblas : ei käy, ei ole mahdollista

Tekstarossa verbi mainitaan eri kirjoittajien, mm. Kazimierz Beinin, teksteissä ainakin jo 1920-luvulta lähtien, joten puuttuminen PIV:stä on katsottava… puutteeksi.

Ĉu eblas, ke…
Ja ne eblas dum…
…, se eblis.

Onpa joukossa jopa muoto maleblas!

Huomattavaa Tekstaron tuloksissa on, ettei Zamenhof käyttänyt verbiä missään muodossa eikä futuurimuotoa eblos esiinny ennen 1980-lukua³.

Vaikkei verbiä ebli PIV:stä löydykään, sen sijaan se sisältää verbin ebligi, fari, ke io estu ebla, tehdä mahdolliseksi.

• Tia hipotezo ne ebligas ekspliki ĉiujn fenomenojn : Tuollainen hypoteesi ei mahdollista kaikkien ilmiöiden selittämistä.
• Tio ebligas, ke mi ĉeestu : Tuo mahdollistaa osallstumiseni.

lopuksi

Duolingon suomen kurssilla oli aikoinaan runsaasti puhetta verbien ”voida, kyetä, pystyä” ja ”osata” eroista. Kurssihan käyttää opetuskielenä englantia, jossa nuo kaikki verbit voidaan kääntään verbiksi can⁴. Minusta ongelma on englannissa, jossa can lienee laajentunut merkitykseltään vuosisatojen aikana. En voi välttyä vaikutelmalta, että tämä englannin sekasotku on ainakin osin lainattu esperantoon. Kenties tämä ei ollut tarkoitus, koska eri vivahteita tarkoittavia verbejä on, kuten edeltä on käynyt ilmi, mutta kielenkäyttö on muuttunut niin, että liki kaikki on nykyään can, eiku povas.

PS. Tuosta englannin can-verbin ja suomen erosta kertoo italialainen Stefano Youtube-kanavansa linguaEpassione videossa [fi] .

---

1. Ks. Sakari Kauppisen useat juridiikkaan liittyvät artikkelit. ↩︎
2. Saksan verbi dürfen taipuu epäsäännöllisesti. ”Minä saan, minulla on lupa” on saksaksi ich darf. ↩︎
3. Minulle futuuri tuottaa usein suuria vaikeuksia, niin nytkin. Eikö eblos tarkoitta, että jokin tulee mahdolliseksi vasta myöhemmin ts. ei jostain syystä ole edes mahdollista vielä? Nimittäin jos jokin on mahdollista nyt, se ei kuitenkaan tarkoita, että niin täytyisi välttämättömästi ja välittömästi käydä. ↩︎
4. Kersti Juvan kirjassa Löytöretki suomeen on can-verbin kääntämisestä monta sivua, joista käy ilmi suomen valtaisa ilmaisuvoima, kun canille löytyy pitkälti toistakymmentä nasevaa käännöstä. Ks. myös artikkelini kirjasta. ↩︎