Hyvin moni meistä käyttää päivittäin jotain pikaviestintä (tujmesaĝilo). Nämähän ovat kännykkässä (poŝtelefono), tabletilla (tabul- aŭ platkomputilo) ja/tai tietokoneessa (komputilo) käytettäviä sovelluksia (aplikaĵo), joiden avulla voi lähettää viestejä toisille sovelluksen käyttäjille. Ensimmäisillä pikaviestimillä saattoi alkujaan lähettää vain tekstiä sisältäviä viestejä tekstiviestien (tekstmesaĝoj, poŝmesaĝoj) tapaan, mutta nykyään liki kaikilla voi lähettää kuvia (bildoj), ääntä (sondosieroj) ja videoita (filmetoj) sekä soittaa toisille käyttäjille (interreta telefonado).

Pikaviestimien ansaintamalli (komerca modelo, logiko) eli miten sen valmistaja saa rahaa hieman vaihtelee, mutta yleisin on ns. freemium-malli, jossa perustoiminnot (bazaj funkcioj) eivät maksa mitään, mutta erilaisista lisätoiminnoista (aldonaj funkcioj) täytyy maksaa. Koska maksavia asiakkaita on käytännössä aina vähemmän kuin ilmaiskäyttäjiä, valmistajat haluavat määräävän markkina-aseman jollakin alueella tai joidenkin käyttäjäryhmien keskuudessa. Tässä tavoitteena on yleinen tietotekniikan ilmiö: voittaja vie koko potin. Eihän ketään vaihda pikaviestimeen, jolla ei voi viestitellä kavereiden kanssa.

Tämä on keskeisin syy, miksi pikaviestimet on rakennettu niin, ettei niitä voi käyttää keskenään. Tämä on johtanut siihen, että maailma jakaantuu eri pikaviestien suhteen^1,2:

Eurooppa	suosituimmat pikaviestimet
pohjoismaat	WhatsApp, Facebook Messenger, Snapchat
Saksa	WhatsApp, Telegram
Ranska	WhatsApp, Facebook Messenger
Britannia	WhatsApp, Facebook Messenger, Apple iMessage [en]
Itä-Eurooppa, Balkan	WhatsApp, Facebook Messenger, Viber

Amerikat	suosituimmat pikaviestimet
Yhdysvallat	Apple iMessage, Facebook Messenger, WhatsApp, Snapchat
Kanada	Apple iMessage, WhatsApp, Facebook Messenger
Latinalainen Amerikka	WhatsApp, Facebook Messenger

Aasia	suosituimmat pikaviestimet
Kiinan kansantasavalta	WeChat (Weixin)
Japani, Kiinan tasavalta	LINE [en]
Etelä-Korea	KakaoTalk
Intia	WhatsApp
Kaakkois-Aasia	WhatsApp, LINE, Facebook Messenger
Vietnam	Zalo [en]
Australia, Filippiinit	Facebook Messenger

Afrikka	suosituimmat pikaviestimet
useimmat maat	WhatsApp, Facebook Messenger, Telegram (erityisesti Pohjois-Afrikassa)

Lähi-itä	suosituimmat pikaviestimet
yleisesti	WhatsApp
Iran	Telegram
Persian lahden maat	WhatsApp, Snapchat

Kuten taulukoista käy ilmi, ei ole olemassa yhtä sovellusta, jota koko maailma käyttäisi. Toki Meta-yhtiön sovelluksilla WhatsApp (yli kaksi miljardia aktiivista käyttäjää kuukausittain³ ja Facebook Messenger on johtava markkina-asema, mutta niissä on monia epäilyttäviä piirteitä. Ensinnäkin ne ovat Yhdysvaltain lainsäädännön alaisia, josta seuraa, että niiden käyttö on estetty joissakin maissa joko Yhdysvaltain tai maan omasta (esim. WhatsApp on kielletty Venäjällä) määräyksestä. Toisekseen Meta sallii tätä nykyä muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen leimaamisen mielenterveysongelmaisiksi tai naisten talousesineiksi⁴. Tämä on johtanut joissakin maissa käyttäjien siirtymisen käyttämään muita pikaviestimiä, mm. Signalia.

Telegramo – la tujmesaĝilo de Esperantujo

Pikaviestisovellus Telegramista on muodostunut Esperantujon de facto pikaviestisovellus. Telegramista on liikkeellä paljon vääriä tietoja, joten yritän tässä selventää tilannetta.

Venäläinen Pavel Durov [eo] perusti kahden ystävänsä kanssa VKontakten (nykyisin pelkkä VK, suomeksi В Контакте tarkoittaa ”Yhteydessä”) Facebookin suoraksi kilpailijaksi vuonna 2006. VKontaktesta tulikin nopeasti erittäin suosittu Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa (huhtikuussa 2013 yli 200 miljoonaa käyttäjää). Sivusto on käännetty yli 60 kielelle, mukaan lukien suomeksi.

Durov joutui eroamaan yhtiön toimitusjohtajan tehtävistä 2014, kun hän kieltäytyi luovuttamaan ei-venäläisten käyttäjien henkilötietoja Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:lle, joka vaati tietoja Venäjän valloitettua Krimin. Vielä samana vuonna Durov menetti koko yhtiön, joka luovutettiin Venäjän valtionjohdon läheisille tahoille⁵. Ukraina esti VKontakten käytön 2017.

Pavel oli ehtinyt luoda veljensä Nikolain kanssa vuonna 2013 Telegramin, jonka keskeisenä ominaisuutena on mainostettu turvallisuutta, erityisesti etteivät ns. kolmannet osapuolet pääse kaappaamaan viestejä. Toki Telegramin turvallisuutta on epäilty⁶, mutta toistaiseksi siitä ei käsittääkseni ole löytynyt tietoturva-aukkoja. Päinvastoin Telegramista on muodostunut monien vainottujen viestintäväline, koska yhtiö luovuta käyttäjätietojaan kenellekään. Tämän varmistaakseen Telegramin omistus on hajautettu useaan maahan, jotteivät yhden maahan viranomaiset voi sulkea sitä⁷.

Tästä syystä Kiinan kansantasavalta onkin estänyt Telegramin käytön kokonaan. Lisäksi Venäjä ilmeisesti häiritsee sen siviilikäyttöä. Niin, jonkinlaisena mainoksena Telegramin turvallisuudesta voidaan kai pitää, että venäläiset sotilaat käyttävät sitä Ukrainassa sotatoimien johtamiseen – ukrainalaiset kun eivät pysty murtamaan sen salausta.

Miksi juuri Telegram?

Esperantistit muodostavat aidosti globaalin yhteisön, joten ei ole yhtä ”kotimaata”, jonka käytetyin pikaviestin olisi automaattisesti Esperantujon pikaviestin. Telegramin laitteistovaatimukset (sistempostuloj) ovat suhteellisen vaatimattomat ja se toimii luotettavasti lähes kaikkialla. Sen eri keskusteluryhmiin voi helposti liittyä linkin avulla, ja ryhmissä voi olla tuhansia jäseniä. Ryhmien löytäminen käy helpommin kuin esimerkiksi WhatsAppissa. Telegramia pidetään turvallisena (ks. yllä) eikä vaadi oikeaa nimeä (toisin kuin Facebook Messenger), joten sitä voivat käyttää erilaiset vainotut ihmiset.

Ehkä Telegramin suurin valtti on, ettei se ole yhdysvaltalainen, joten se sopii ihmisille, jotka suhtautuvat vähintäänkin epäillen Yhdysvaltoihin, mikä nykyään tarkoittaa liki koko maailmaa.

Joka tapauksessa Telegram saavutti kriittisen massan Esperantujossa, joten Telegramo estas la tujmesaĝilo de Esperantujo!

---

1. Lähde: oma kysely tekoälyille ChatGPT ja Googlen Gemini 1.8.2026 ↩︎
2. Linkit vievät mainitusta pikaviestimestä kertovaan Wikipedian artikkeliin. ↩︎
3. HS 17.4.2024, maksumuurin takana ↩︎
4. ks. esim. HS 9.1.2025, maksumuurin takana ↩︎
5. ks. esim. Ylen artikkeli ↩︎
6. ks. esim. Wikipedian artikkeli ↩︎
7. Länsimaissa vallitsee usein ristiriita. Toisaalta halutaan, että sovellusten kehittäneet yhtiöt tai viranomaiset estävät esim. lapsipornografian levittämisen, mutta tällöin ei tulla ajatelleeksi, että samalla avataan ovi epädemokratioiden hallitsijoille urkkia kansalaisiaan. ↩︎