Vietän aivan liian paljon aikaa Lernun foorumeilla, joissa sitten tulen kirjoittaneeksi yhtä sun toista. Usein toistuva teema siellä on, onko jotain, jota esperantossa pitäisi muuttaa. Määräisestä artikkelista ja sössöistä olen jo kirjoittanut, mutta huomasin, että viime aikoina olen toistuvasti kirjoittanut partitiivista ja translatiivista. Tässä artikkelissa käsittelen jälkimmäistä.
Translatiivi, tulento eli yleinen tulosija on kätevä sijamuoto. Yleensä sillä ilmaistaa jonkin muuttumista joksikin. Sen parina esiintyy usein essiivi eli yleinen olosija, joka ilmaisee jonkinlaisena olemista. Suomessa translatiivin pääte on -ksi tai omistusliitteen edellä -kse-. Essiiviä osoittava pääte on -na tai -nä vokaalisoinnun mukaan.
Lasi meni säpäleiksi, joten se on nyt säpäleinä.
Saat tämän tuohisormuksen lahjaksi. Onhan se lahjana…
Miriam haluaa poliisiksi. Poliisina hän voi joutua…
Translatiivia käytetään suomessa ilmaisemaan myös
- paikkaa, jonka suuntaan liikutaan, usein paikkaa ei saavuteta tai se on epämääräinen
Tule luokseni!
Melu kuului kauaksi. - aikaa, joka muodostaa jonkinlaisen rajan
Jätetään asia toistaiseksi. (asiaan palataan jonain toisena ajankohtana)
Tämän on oltava valmiina perjantaiksi. (valmis viimeistään perjantaina)
Tuletko jouluksi kotiin? (Olethan jouluna kotona)
- tapaa
Ole ihmisiksi!
En osaa sanoa tätä ruotsiksi. - suhdetta
Hän on pieni ikäisekseen. (ottaen huomioon hänen ikänsä)
Näin varhaiseksi tällä on paljon porukkaa. (ottaen huomioon kuinka varhainen hetki on)
Koska suomen infinitiivit ja partisiipit taipuvat sijamuodoissa, translatiivi voidaan muodostaa myös näissä muodoissa olevista verbeistä. Tällöin on usein kyseessä lauseenvastike.
– Tulee, jos on tullakseen.
– Tulin tavatakseni sinut.
– Tietääkseni…
– Luullaksemme…
– Odotan häntä tulevaksi.
– Taisit tulla puhuneeksi sivu suusi.
– Siinä tuli tehdyksi melkoinen moka.
Rajoitun kuitenkin tässä tuohon yleiseen merkitykseen, joksikin tulemiseen.
Esperantossa essiivi eli jonakin oleminen ilmaistaa sanan ”kiel” avulla.
Presidenttinä Niinistöllä oli oikeus nimittää…
Kiel prezidento Niinistö rajtis nonumi…
Ketä nimitetiin on tietysti nimittää-verbin objekti, joka sekä suomeksi että esperantoksi ilmaistaa akkusatiivin avulla. Tosin suomen akkusatiivi ei tässä tapauksessa eroa nominatiivista, mutta tällä ei ole merkitystä.
Presidenttinä Niinistöllä oli oikeus nimittää prikaatinkenraali Pasi Jokinen…
Kiel prezidento Niinistö rajtis nonumi brigadan generalon Pasi Jokinen…
Jos kerran jonakin oleminen ilmaistaa esperantoksi ”kiel + nominativo” ja akkusatiivia käytetään yleisesti ilmaisemaan liikettä (vrt. hejme, hejmen), loogisesti™ olettaen ”kiel + akuzativo” ilmaisee joksikin tulemista eli translatiivia.
Presidenttinä Niinistöllä oli oikeus nimittää prikaatinkenraali Pasi Jokinen ilmavoimien uudeksi komentajaksi.
Kiel prezidento Niinistö rajtis nonumi brigadan generalon Pasi Jokinen kiel novan komandanton de la aerarmeo.
Hyvä, ”kiel + akuzativo” ilmaisee siis translatiivin… paitsi asia ei tietenkään voi olla näin helppoa tai loogista. Otetaan nimittäin toinen esimerkki.
Mi farbis la muron blanka.
Maalasin seinän valkoiseksi.
Hetkinen! Mihin jäi ”kiel + akuzativo”? Virke täytyy ymmärtää seuraavasti. Adjektiivina blanka on seinän kuvaus, priskribo. Koska verbi farbi sisältää muutoksen, kuvauksen täytyy tarkoittaa muutoksen lopputilaa eli valkoiseksi muuttumista ?
Entäs tämä?
Ri varmigis la metalon ĝis fandiĝo.
Katsotaanpa. PIV:n mukaan sananjuuri fand/ on verbiluonteinen, ts. perusmerkitys on fandi : sulattaa (lunta, metallia). Pääte -iĝi vaihtaa merkityksen kohdistumaan itseensä (”tulla joksikin”), fandiĝi : tulla sulaneeksi, sulaa (La metalo fandiĝis : Metalli suli). Vaikka tuosta muodostetaan substantiivi -iĝo (”joksikin tuleminen”), verbiluonne pysyy sanassa. Joko arvaatte? Vielä yksi vihje. Koska virke sisältää tekijän (ri, hän), kyseessä on aktiivi, joten <rummun pärinää>… suomeksi kyseessä on tietysti aktiivin VA-partisiipin yksikön translatiivimuoto verbistä sulaa!
Hän kuumensi metallin sulavaksi.
Näin ollen vaikka jätetään pois translatiivin paikkaa, aikaa, tapaa tai suhdetta kuvaavat poikkeavat käyttötavat ja pidäydytään tiukasti perusmerkityksessä, tulla tai muuttua joksikin, translatiivi ilmaistaan esperantoksi kaikki muuta kuin kätevästi yhdellä tavalla.
- kiel + akuzativo, jos lopputulos on substantiivi (komentajaksi)
- nominativo, jos lopputulos on adjektiivi (valkoiseksi)
- ĝis + nominativo, jos lopputulos on suomeksi infiniittimuotoinen verbi (sulavaksi)
Loogistako? Ehdottomasti!