Tieto­koneita ja kännyköitä ei nykyään enää voi käyttää ilman erilaisia pilvi­palveluita. Nämä ovat nimittäin keskeinen osa monessa sovelluksessa. Niitä on itse asiassa niin erilaisia, etteivät edes alan asian­tuntijat aina pysy perässä, maallikoista nyt puhumattakaan. Esittelen aluksi kenties viisi tunnetuinta pilvipalvelumallia lyhyesti ja sitten mietin, miten nämä ilmaista esperantoksi.

Viisi tavanomaisinta pilvipalvelumallia

Huomaa, että monet käyttäjille näkyvät toiminnot ovat usein erilaisten pilvi­palveluiden yhdistelmiä.

Infrastruktuuri pilvessä (IaaS)

Infrastruktuuri palveluna tai infrastruktuuri pilvessä tai englanniksi infrastructure as a service (IaaS) tarkoittaa pilvi­palvelua, jossa palveluntarjoaja tarjoaa perustan eli laitteet ja tietoliikenneyhteydet, mutta palveluntilaaja vastaa kaikesta muusta eli ohjelmien asentamisesta, käyttöönotosta ym. Niinpä erilaisista pilvipalvelumalleista infrastruktuuri pilvessä tarjoaa suurimman joustavuuden, mutta oman palvelun luominen vaatii työtä ja osaamista.

Suurin IaaS-palveluntarjoaja on Amazon Web Services (AWS), kakkosena tulee Microsoft Azure.

Palvelualusta pilvessä (PaaS)

Palvelu­alusta pilvessä tai englanniksi platform as a service (PaaS) tarkoittaa pilvi­palvelua, jossa käyttäjälle on tarjolla valmis ajo­alusta omien sovellusten ajamiseksi. Tämän mallin idea on, että ohjelmisto­kehittäjä luo sovelluksen, jota sitten ajetaan pilvessä.

Jos sinulla on Android-kännykkä, sinulla on siinä vuoren­varmasti sovelluksia, jotka käyttävät palvelu­alustaa nimeltä Google App Engine,

Toiminnot palveluna (FaaS)

Vakiintunutta suomen­kielistä nimeä ei taida vielä olla sille, mistä englanniksi käytetään ilmaisua functions as a service (FaaS). Nimitys voisi vaikka olla toiminnot palveluna. Kyse on palvelu­alustaa hieno­jakoisemmasta palvelusta, jossa pilvestä käytetään yksittäisiä, erillisiä toimintoja, joita sovellukset voivat kutsua. Näitä usein mikropalveluiksi kutsuttuja toimintoja voi kehittää itse tai hyödyntää muiden luomia. Mikropalvelujen sijaan toisinaan puhutaan palvelimettomista sovelluksista, jolla halutaan korostaa sitä, ettei toimintoon tarvita kokonaista palvelinta.

Otetaan esimerkiksi vaikka osoitekirja­sovellus, johon haluat ominaisuuden viedä osoitteet PDF-dokumentiksi. Sen sijaan että liittäisit mukaan koodin, joka muuttaa osoite­luettelon PDF:ksi ja joutuisit hirmuisesti säätämään, jotta ulkoasu olisi oikein, sovelluksesi lähettää osoitteet pilvi­palveluun, joka palauttaa osoitteet PDF-dokumentiksi siististi muotoiltuna.

FaaS-pilvi­palveluja ovat mm. AWS Lambda, Google Cloud Functions ja Microsoft Azure Functions.

Ohjelmisto pilvessä (SaaS)

Palvelu­alusta pilvessä tai englanniksi software as a service (SaaS) tarkoittaa pilvi­palvelua, jossa koko sovellus on pilvessä. Sovellus voi olla vaikka sähköposti tai tekstinkäsittelyohjelma.

Näitä ovat päivittäin käyttämämme Google Apps, Apple iCloud Apps sekä tietysti Microsoft 365 lukuisine ohjelmineen.

Pilvitallennus (StaaS)

Pilvitallennus tai englanniksi storage as a service (StaaS) tarkoittaa pilvi­palvelua, jossa käyttäjä tallentaa tiedostoja pilveen. Näitähän me käytämme liki päivittäin: Google Drive, Apple iCloud Drive, Dropbox…

Yksityinen vai julkinen pilvi?

Kaikki edellä luettelemani pilvipalvelut ovat julkisia eli sellaisia, joissa palveluntarjoaja on yritys, joka myy palveluita keille tahansa. Pilvipalvelu voi myös olla yksityinen eli vain oman organisaation käytettävissä. Oman organisaation koko voi vaihdella yhdestä käyttäjästä (käyttäjä itse) tuhansiin (esim. Suomen valtio).

Tunnetuimpia ykstyisten pilvien ohjelmistoja ovat VMware, OpenStack ja NextCloud, joista kaksi jälkimmäistä ovat avoimen lähdekooodin (malfermitkoda) ohjelmistoja.

Pilvipalvelut esperantoksi?

En usko, että mikään virallinen taho olisi määritellyt pilvi­palveluihin liittyviä termejä esperantoksi. Komputekoon on kyllä koottu esperantonkielistä tieto­tekniikan sanastoa, jonka joukossa on myös erilaisia pilvi­palveluihin liittyviä termejä. Kyseessä on kuitenkin nimenomaan sanasto, koska termejä ei selitetä mitenkään.

Esperantonkielisessä Wikipediassa on yksi artikkeli, joka on lähinnä katsaus pilvipalvelujen arkkitehtuuriin. Lisäksi artikkelissa käytetään vanhentunutta nimitystä pilvilaskenta nuba komputado. Artikkeleita eri pilvipalveluista ei ole, joten tässä esittelemäni termistö kostuu edellä mainitsemieni lähteiden lisäksi itseni päättelemistä termeistä.

Pilvi on tietysti nubo, jonka perusteella pilvi­palvelu on nuba servo. Palveluntarjoaja on yleisesti ottaen provizanto de servoj, joten pilvipalveluidentarjoaja on provizanto de nubaj servoj.

Suoraan englannin pohjalta voisi ajatella kääntämistä infrastrukturo kiel servo -tapaan. Tämän tavan etu on luonnollisesti yhtäläisyys englantiin. Sekä suomi että esperanto suosivat monesti kuitenkin kirjaimellisen käännöksen sijaan sellaista, joka kuvaa, selittää asian, koska nämä eivät edellytä englannin osaamista ja noudattavat useimmin ao. kielelle tyypillistä ilmaisutapaa.

Kun otetaan huomioon Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) jokunen vuosi sitten antama huomautus sanan palvelu ylenpalttisesta käytöstä, edellä käyttämääni käännöstä ”infrastruktuuri pilvessä” on pidettävä parempana kuin suoraa käännöstä ”infrastruktuuri palveluna”, vaikka jälkimmäisellä saa reilusti enemmän osumia Googlella kuin ensinmainitulla.

Miten siis ilmaista em. käsitteet esperantoksi? Voisi tosiaan kääntää edellä kuvaamani mukaisesti suoraan englannin pohjalta:

• infrastrukturo kiel servo
• platformo kiel servo
• funkcioj kiel servo
• programaro kiel servo
• konservejo kiel servo 

Esperantossa on toisinaan tapana luoda sanapareja yhdyssanojen asemesta:

• infrastruktura servo
• platforma servo
• funkcia servo
• programara servo
• konserveja servo 

Noista funkcia servo ei käyne, koska se voitaisiin ymmärtää toimivana palveluna funkcianta servo. Muutenkaan en ole varma, kuinka hyviä nuo olisivat sillä harvat guuglaamalla löytyvät viittaukset ovat muihin kuin noihin pilvipalvelumalleihin.

Täten paras taitaa olla edellä käyttämäni suomen tapa eli kuvata, missä palvelu on:

• infrastrukturo en nubo
• platformo en nubo
• funkcioj en nubo
• programaro en nubo
• konservejo en nubo

Tämän kirjoituksen pontimena muuten toimi Stack Exchangen keskustelu, jossa esille otettiin termi nubejo, johon en ollut aiemmin törmännyt. Komputeko käyttää sitä kahdessa kohdassa:

• [en] private cloud : [eo] privata nubejo
• [en] public cloud : [eo] publika nubejo

Kun tuota hetken miettii, tajuaa, että nubejo on mitä osuvin termi silloin, kun puhutaan pilvestä säilytyspaikkana. Tältä pohjalta keksin sitten esimerkin:

Oni uzas la mallongigon StaaS (el la angla ”storage as a service”) por tiaj nubaj servoj, kie la uzanto mem konservas siajn datenojn en nubejon. Tiaj konservejoj en nubo estas ekzemple…

Mistä muuten tulee nimitys ”pilvi”? Alkuperä on internettiä kuvaavissa verkkokartoissa. Internetin alkuhämärässä, 1980-luvun alussa, jokainen palvelin, reititin (enkursigilo) ja näitä yhdistävät kaapelit saatettiin sijoittaa kartalle. Joidenkin vuosien kuluttua tämä ei enää ollut mahdollista, piirrettävää oli liikaa, joten joku keksi piirtää epämääräisen palleron ja sanoi, että se edustaa internettiä.