Taistelu maailman suunnasta oli aiheena Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 31.1.2023. Pienelle ihmiselle riittää kysymyksiä maailmankaikkeudesta, nyt kuten aina. Ihmisen tietoisuuden yksi tärkeä alue on kieli, kaikissa sen, tai niiden, ilmenemismuodoissa, esimerkiksi miten ja mihin kieltä käytetään. Esim. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen toisessa artiklassa puhutaan kielellisistä oikeuksista ja vapauksista.
Kuitenkin, vaikka julistukset ovatkin maailman kaikilla kielillä se ei tietenkään tarkoita että ne aina toteutetaan. Toisaalta, kielen valta ja vallan kieli on kyllä teema josta paljon on puhuttu ja kirjoitettu, sekä rauhan että sodan aikoina. Varsinkin nyt, aikana jolloin puhutaan luonnon moninaisuudesta, biodiversiteetista, ja alkuperäiskansojen oikeuksista ei sopisi unohtaa maailman kielten ja eri kulttuurien moninaisuuttakaan.
Onhan maailman kieliongelmista paljon puhuttu, yhtäkkiä voidaan todeta että yhä useammin soiaalisissa medioissa esiintyvät turha englanti ‑kirjoitukset lisääntyvät koko ajan. Tosiaan tässä painopiste on sanalla turha, en tiedä onko se kuitenkin jo ensimmäinen uhkaava askel kulttuurien samanlaistumiseen?
Turhaa vai tarpeellista välittämistä, pienen kirpun perspektiivistä?
Taas saatiin esimerkki siitä miten huolimattomasti ajatellaan että antamalla tuotteelle tai palvelulle uusi, muka kansainvälinen nimi, sen arvostus nousee. En ymmärrä miksi, mielestäni omalaatuisesti sympaattinen, Rauhan armeija, eli Pelastusarmeija, on siirtynyt käyttämään uutta nimeä ”iCare” kirpputoreilleen Suomessa ja kuulemma myös ainakin Virossa. Mielestäni on ihan kiva jos eri maissa kaupoilla on eri nimejä vaikka niitä ylläpitävä organisaatio on kansainvälinen. Esimerkiksi Ruotsissa Pelastusarmeijan myymälöiden nimi on ”Myrorna” (Muurahaiset), tosiaan tämä kauppaketju käyttää lisänimitystä ”Second hand”. Suomessa ja Virossa on siis nyt ”iCare” + ”Secondhand Hyväntekeväisyysmyymälä”. Eiköhän Suomessa paremmin sopisi suomeksi ”Välitän”, kierrätystuotteille sopivasti kaksimielinen sana? Ruotsiksi ei tosiaan löydy ihan vastaavasti sopivaa sanaa. Ehkä ei tarvitakaan, ellei sitä keksitä. Ehkä lisä-nimi Secondhand tässä kohdassa voi hyväksyä toistaiseksi?
Hedelmällinen ratkaisu joka edistää sekä kielellistä moninaisuutta että yhtenäisyyttä kansainvälisesti, voi ainoastaan olla reilun kansainvälisen kielen käyttö kansallisten kielten rinnalla. Ennen kaikkea on kysymys asenteista. Luontevia sanoja löytyy paikallisilla kielillä, mutta voihan nimi olla reilusti kansainvälinenkin, jos niin halutaan ja nimen lausuminen ei aiheuta ongelmia.
ESPERANTO – reilua viestintää varten, kansainvälisesti
ESPERANTO – för rättvis internationell kommunikation