Kiom estas nul en la potenco nul, 0⁰?
Ni komenciĝu per la difino de multiplikado. La produto m⋅a estas la sumo de m termoj egalaj al a.
Ni povas konstati, ke multiplikado estas adicio mallongigite skribite.
Juha Metsäkallas
Saanko luvan?
Turun esperantoyhdistyksen kurssilla keskusteltiin aikoinaan, miten ilmaista osata, voida, kyetä ja saada (olla lupa). Näitä ovat ainakin…
Varför finns det ackusativ i Esperanto?
En av de vanligaste frågorna på olika Esperanto-forum är varför det finns ackusativ i Esperanto. Ackusativ tycks nämligen förvålla en hel del problem hos nybörjare – främst bland de engelsktalande. I den här artikeln försöker jag svara på den frågan. Med ackusativen förstår man i Esperanto substantiv, adjektiv och adverb som har fått bokstaven ”n”…
Mitä on digitaalinen esperantoksi?
Eurooppalaisten aikoinaan omaksuessa arabeilta nykyisin käyttämämme ns. arabialaiset numerot näiden mukana tuli nolla, arabiaksi صفر
Kial oni ne povas dividi per nul?
De temp’ al temp’ iu demandas, kial ni ne povas dividi per nul. $$\frac{1}{0} = ?$$ Unue ni pensu pri la difino de divido, kiu estas malo de multiplikado. Ekzemple \(\frac{\color{blue}{16}}{2} = \color{red}{8}\), ĉar \(\color{red}{8} \cdot 2 = \color{blue}{16}\) \(\frac{\color{blue}{0}}{5} = \color{red}{0}\), ĉar \(\color{red}{0} \cdot 5 = \color{blue}{0}\) Ni supozu, ke ni povus dividi per…
Filmo, filmeto, video… – mitä mikin tarkoittaa?
Esperantujossa törmää ainakin seuraaviin sanoihin: filmo, filmeto, video, videaĵo. Näitä tunnutaan käytävän hyvin vapaasti ja usein keskenään vaihtaen. Näinhän ei asia tietenkään ole. PIV määrittelee sanan filmo tarkoittavan selluloidista, celuloido, tai asetaatista, acetato, tehtyä nauhaa, johon on valoitettu kuvia, jotka nopeasti projektorilla heijastettuna jollekin pinnalle luo vaikutelman liikkeestä. Näihän tietysti oli elokuvan alkuaikoina, kun juna…