Esperanton verbit (osa 1)

pääluokista aikamuotoihin ja modukseen



Kahdessa aikaisemmassa artikkelissa tarkastelin suomen verbi­­järjestelmää. Nyt on vuorossa esperanton järjestelmä.

Esperanton verbi­järjestelmä

Esperanton verbi­järjestelmä rakentuu eri tavoin kuin suomen. Jotkin muodot ovat toki yksi yhteen mutta iso osa ei.

Pääluokat

Esperanton aktiivi on saman­kaltainen suomen kanssa: joko tekijä ilmaistaa (vi legas) tai kyseessä on luonnon­ilmiötä kuvaava verbi (pluvas, blovas, ŝtormas…). Mitään muodollista subjektia ei siis tarvita kuten ei suomessakaan (vrt. Det regnar/It rains/Es regnet/Il pleut/…).

Passiivi sitä vastoin on indo­­eurooppalaisten kielten kaltainen. Toisaalta on suomen passiivia vastaava epä­määräinen pronomini:

  • Sanotaan, että…
  • Oni diras, ke…

Toisaalta varsinainen passiivi on aina liitto­­muotoa käyttävä rakenne:

  • The house was sold by a broker.
  • La domo estis vendita de peristo.

Esperanton passiivi kuvaakin pikemmin objektin olo­tilan muutosta (ei myyty → myyty), joten muuttuvaa osaa (la domo) nimitetään esperan­tossa subjektiksi ja muutoksen aiheuttajaa (peristo) agentiksi.

Koska esperantossa passiivi­lauseen tekijä voidana ilmaista agentti­­rakenteen avulla, tekijäksi ei automaattisesti oleteta ihmistä tai elollista olentoa.

  • Arpakone arpoi numerot.
  • La nombroj estis lotitaj de la lotomaŝino.

Agentti­rakennetta ei voi käyttää itseensä kohdistuvasta tekemisestä. Tällöin käytetään usein refleksiivistä verbiä suomen tapaan, joka ilmaistaan suomen tapaan päätteen avulla. Suomen -tua­tyä ‑päätettä vastaa esperantossa -iĝi.

Vertailun vuoksi englannissahan refleksiivisyyttä ei juuri ilmaista mitenkään (They open the door ja The door opens) ja joissakin kielissä on käytössä refleksiivi­­pronomini (Hen öppnar dörren vast. Dörren öppnar sig).

  • Ovi avautuu.
  • La pordo malfermiĝas.
  • The door opens.
  • Dörren öppnar sig.

Huomattakoon myös, ettei esperantonkaan refleksiivi­­verbeistä voi muodostaa passiivia.

Aikamuodot

Esperantossa on kolme aika­muotoa (verbo­tempo):

  • mennyt, preteriti: legis
  • nykyinen, preesens: legas
  • tuleva, futuuri: legos

Koska menneen ajan muotoja on vain yksi, sillä ei ole saman­laisia vivah­­teita kuin suomessa tai germaanisissa kielissä (vaikuttaako nyky­­hetkeen vai ei, onko asia uusi tms.). Tästä syystä esperanton preteritiä voidaan käyttää aina menneestä ajasta puhuttaessa.

  • Matti juoksi maratonin : Matti kuris maratonon.
  • Matti on juossut maratonin : Matti kuris maratonon.
  • Matti oli juossut maratonin : Matti kuris maratonon.

Jos esperanton preteritin kanssa haluaa jonkin suomen aika­muotojen vivahteen mukaan, täytyy käyttää lisä­sanoja: ĵus, pasintjare,…

Preesenssiä käytetään suomen tapaan sekä kuvaamaan juuri meneillään olevaa toimintaa että yleistä tekemistä:

  • Vi legas : Luet (parhaillaan)
  • Infanoj kreskas : Lapset kasvavat (yleisesti)

Futuuri kuvaa tulevaa tapahtumaa, mutta ainakin itselleni on epä­selvää, milloin tämä tulevaisuus tapahtuu: ensi vuonna, huomenna vai milli­­sekunnin päästä. Lahden kesä­­kurssilla tänä vuonna opettajamme ilmoitti kahvi­­tauosta jotenkin sanoin Ni iros drinki kafon tarkoittaen, että nyt heti lähdetään. Minusta oli hämäävää, että tulevaisuus koitti virkkeen lopussa, parin milli­­sekunnin kuluttua. Jos tälle linjalle lähdetään, nyky­hetkeä ei oikeastaan ole, koska ihminen ei analogisena järjestelmänä toimi tuossa millisekuntti­­skaalassa.

Aspekti

Esperantossa aspektiksi voidaan laskea tapahtuman alkamista, äkki­näisyyttä osoittava etu­liite ek-: Vi kuris: Juoksit / Vi ekkuris: Aloit juosta, lähdit juoksemaan.

Toinen aspektiksi laskettava on pitkä­­kestoisuutta osoittava jälki­liite -ad: Vi kuris: Juoksit / Vi kuradis: Juoksentelit, juoksit pitkään.

Aikamuodon ja aspektin suhteen esperanto noudattaa slaavi­laisten kielten linjaa eli pitää nämä kaksi käsitettä erillään. Nämä näkyy siinä, että molemmat em. liitteet voidaan ainakin teoriassa lisätä kaikkiin aika­­muotoihin. Vi ekkuradis: Lähdit juoksen­te­lemaan. Eri asia on, kuinka mielekästä tuollainen käyttö on – minusta ainakin on selvempää käyttää erillistä verbiä komenci tms. osoittamaan alkamista.

Modus

Moduksia vastaavat esperantossa moodit, modoj, joita on neljä:

  • neŭtrala modo: legi
  • reala modo: legis, legas, legos
  • u-modolegu
  • us-modo: legus

Nämä moodit eivät kuitenkaan vastaa suomen moduksia. Neŭtrala modo vastaa suomen A-infinitiiviä ja reala modo indikatiivia, mutta u-modo sekä imperatiivia että subjunktiivia – muttei osoita aikaa. U-modoa kutsutaan toisinaan esperantossa volatiiviksi. US-modo vastaa suomen konditio­naalia, mutta sekään ei osoita aikaa. Tätä ”ajatto­muutta” voi olla vaikea käsittää, ja se aiheuttaakin toisinaan ongelmia (tästä aiheesta toiste).

« osa 2          osa 4 »
0
0