Verbien taivutus suomessa

Aikamuotojen ja modusten yhdistelmät muodostavat verbien finiitti­muotoja, jotka yhdessä nominien eli substantiivien (nimi­­sanojen), adjektiivien (laatu­­sanojen), numeraalien (luku­­sanojen), pronominien (asemo­­sanojen) ja/tai adverbien (seikka­sanojen) kanssa muodostavat virkkeitä. Finiitti­­muodot taipuvat persoonissa (minä luen, sinä luet…).

Finiittimuotojen lisäksi on olemassa infiniitti– eli nominaali­muotoja, jolloin verbejä käytetään ikään kuin ne olisivat nomineja. Infiniitti­muodot taipuvat sija­muodoissa (vrt. substantiivin talo taivutus: talo, talon, taloa, talona…).

Finiittimuodot

Verbimuodoista tutuimmat ovat juuri finiittimuodot, jotka voidaan sijoittaa jokaisen koululaisen näkemään taulukkoon. Esim. verbistä lukea aktiivin yksikön toisen persoonan myöntö­muodot ovat:

Lasketaanpa. Tuossa on kymmenen muotoa. Aktiivissa on seitsemän persoonaa, kun teitittely­muoto lasketaan mukaan. Passiivissa on yksi muoto. Lisäksi täytyy muistaa, että suomessa kieltosana on verbi, joka muodostaa oman liitto­muotonsa: en lue, et lue… Aktiivin seitsemän persoonaa kertaa kymmenen tekee seitsemän­kymmentä, mutta teitittely­muoto eroaa monikon toisesta persoonasta ainoastaan perfektissä ja pluskvam­perfektissä, joten vähennä viisi. Ollaan kuudessa­kymmenessä viidessä. Kerro kahdella kielto­verbin takia, päästää sataan­kolmeenkymmeneen. Passiivista yhdet kymmenet myöntö­muodosta ja toinen mokoma kielt­omuodosta eli kaksi­kymmentä. Sata­kolmekymmentä ynnä kaksi­kymmentä tekee, että kullekin verbille on olemassa 150 finiittistä taivutus­muotoa, jos kohta puolet on olla-verbistä ja NUT-partisiipista muodostettuja liitto­muotoja.

Infiniittimuodot

Infiniitti- eli nominaalimuotoja käytetään niin kuin ne olisivat nomineja ts. täydellisessä virkkeessä ei voi olla pelkkää infiniitti­muodossa olevaa verbiä. Virttä laulaessani ei ole täydellinen virke. Suomessa on kahden­laisia infiniitti­muotoja: infinitiivejä ja partisiippeja.

Infinitiivit

Suomessa verbeillä on peräti viisi infinitiivi­muotoa, jotka ovat substan­tiivisia, toisin sanoen verbiä käytetään aivan kuin se olisi substantiivi. Infinitiivit taipuvat vaillinaisesti eli niillä on olemassa sekä aktiivi- että passiivi­muotoja, mutta usein vain joissakin sija­muodoissa.

• A-infinitiivi (vanha nimitys I infinitiivi)
  • aktiivissa kaksi sijamuotoa
    • laulaa (latiivi)
    • laulaakseni, laulaaksesi… (translatiivi)
  • ei passiivia
• E-infinitiivi (II infinitiivi)
  • aktiivissa kolme sijamuotoa, joista yksi käytännössä kadonnut
    • laulaessani, laulaessasi… (inessiivi)
    • laulaen (instruktiivi)
  • passiivi
    • laulettaessa
• MA-infinitiivi (III infinitiivi)
  • aktiivissa kaikki sijamuodot
    • esim. laulamassa, laulamasta, laulamaan…
  • passiivi
    • laulettaman
• MINEN-infinitiivi (IV infinitiivi)
  • aktiivissa kaikki sijamuodot
    • esim. genetiivi: laulamiseni, laulamisesi…
  • ei passiivia
• MAINEN-infinitiivi (V infinitiivi)
  • aktiivissa yksi sijamuoto
    • laulamaisillani, laulamaisillasi… (adessiivi)
  • ei passiivia

Partisiipit

Suomessa verbeillä on kuusi partisiippi­muotoa: kolme aktiivissa, kaksi passiivissa ja lisäksi kielto­muoto. Partisiipit ovat adjektiivisia, toisin sanoen verbiä käytetään aivan kuin se olisi adjektiivi. Partisiipit taipuvat kaikissa sija­muodoissa.

• aktiivin VA-partisiippi (vanha nimitys I partisiippi)
  • laulava/laulavat (nominatiivi)
  • laulavan/laulavien, laulavain (genetiivi)
  • …
• NUT-partisiippi (II partisiippi)
  • laulanut/laulaneet (nominatiivi)
  • laulaneen/laulaneiden, laulaneitten (genetiivi)
  • …
• MA-partisiippi (III partisiippi)
  • laulama/laulamat (nominatiivi)
  • laulaman/laulamien, laulamain (genetiivi)
  • …
• passiivin VA-partisiippi (IV partisiippi)
  • laulettava/laulettavat (nominatiivi)
  • laulaettavan/laulettavien, laulettavain (genetiivi)
  • …
• TU-partisiippi (V partisiippi)
  • laulettu/lauletut (nominatiivi)
  • lauletun/laulettujen (genetiivi)
  • …
• kieltopartisiippi (VI partisiippi)
  • laulamaton/laulamattomat (nominatiivi)
  • laulamattoman/laulamattomien, laulattomain (genetiivi)
  • …