Otsikon on tarkoitus hauskasti viitata yhdys­­valtalaisen kirjailijan Robert Howardin 1930-luvulla luomaan myyttiseen hahmoon ja hänen jumalaansa nimeltään Crom. Hahmo tunnetaan suomeksi joko nimellä Conan Barbaari tai Conan Kimmerialainen.

Kahdeksankymmentä­­luvulla eläneet muistavat tietysti kirjojen pohjalta filmatisoidun Iso-Arska -rymistyksen kuolemattomine lausahduksineen aiheesta, mikä on parasta elämässä, ja teologisen väittelyn eri jumalien voimasta. Tiedä häntä hauskuttaako otsikko ja avautuiko vitsi, mutta asiaan…

Esperanton pikkusanoihin kuuluu sana krom, joka usein käännetään sanaksi ”paitsi”. Sana siis viittaa johonkin erikseen mainittavaan, mutta samaan tapaan kuin suomessa erikseen mainittava voi osoittaa sekä erillään olevaa että mukaan luettavaa. Toisin sanoen sanalla on kaksi aivan vastakkaista merkitystä.

Escepta krom

”Paitsi” osoittaa erillään olevaa silloin, kun muu virke ei koske ”paitsilla” merkittyä osaa. Onko erillään oleminen poissulkevaa vai ei, riippuu siitä, onko virke sinänsä myönteinen vai kielteinen.

Myönteinen virke

Myönteisessä virkkeessä esiintyy usein sellaisia sanoja kuin kaikki (ĉio, ĉiu), jokainen (ĉiuj) tai kokonaan, kokonai­suudessaan (tuta). Tällöin ”paitsi” (krom) osoittaa jotakin, joka ei kuulukaan joukkoon, eli sillä on poissulkeva merkitys.

• Tie estis ĉiuj miaj amikoj krom Petro : Siellä olivat kaikki muut kaverini paitsi Petri.
• La tuta teksto estas ĝusta krom unu frazo : Teksti on muutoin kokonaan oikein paitsi yhden virkkeen osalta.

Huomaa, että suomeksi usein lisätään edellä mainittuun tapaan sanoja ”muut”, ”muutoin” tai ”osalta” selventämään, mikä ei kuulu joukkoon.

Kielteinen virke

Kielteisessä virkkeessä esiintyy usein sellaisia sanoja kuin ei (ne), ei yksikään, ei milloinkaan (neni-) tai ilman (sen). Tällöin ”paitsi” (krom) osoittaa jotakin, joka kuuluukin joukkoon, eli sillä on sisäl­lyttävä merkitys.

• En la salono estis neniu krom li kaj lia fianĉino : Olohuoneessa ei ollut ketään paitsi mies ja hänen morsiamensa.
• La pioniroj de novaj ideoj renkontas nenion krom moko : Uusien ideoiden esittäjät eivät kohtaa muuta kuin pilkkaa/saavat osakseen vain ivaa.
• Krom tiu mono ŝi havas nenian alian : Tämän/tuon rahan lisäksi hänellä ei ole muuta.

Suomeksi kielteisissä virkkeissä ei aina edes käytetä sanaa ”paitsi”, vaan erillään oleminen voidaan osoittaa muilla tavoilla: ”muuta (kuin)”, ”vain” yms. Näillä sanoilla on vertaileva merkitys, mikä on mahdollista ilmaista esperantoksikin.

• La domoj estis nenio alia krom lignaj budoj → …ol lignaj budoj : Talot eivät olleet muita kuin puisia koppeja.

Esperanton kielisessä virkkeessä esiintyy tällöin nenio/neniu alia, neniu pli tai jokin muu kieltosanaa käyttävä vertailu.

Aldona krom

Mukaan lukeva, lisäävä ”paitsi” korostaa, että ”paitsilla” merkitty osaa kuuluu joukkoon. Tällöin virkkeessä esiintyy usein ”myös”, ”‑kin” (ankaŭ) tai ”toinen” (alia); toisinaan ”vielä”, ”yhä” tai ”jopa” (ankoraŭ, eĉ).

• Krom Petro tie estis ankaŭ ĉiuj aliaj miaj amikoj : Petrin lisäksi siellä olivat myös kaikki muut ystäväni.
• Ĉu vi provis jam ian alian ĉemizon krom tiu, kiu estas tro malgranda por vi? : Kokeilitko jo jotain toista paitaa kuin tuota sinulle liian pientä?
• La luno ne leviĝis ankoraŭ sufiĉe alte, krom tio estis iom da nebulo : Paitsi ettei/Sen lisäksi että kuu noussut riittävän korkealle, oli jonkin verran sumua.

Jälleen kerran on huomattava, että suomeksi ei välttämättä tule lainkaan sanaa ”paitsi” (”…jotain toista paitaa kuin…”).

Rinnastettaessa kaksi lausetta esperanto käyttää sanaa krom kahden päälauseen välissä, kun suomeksi luontevin tapa on tehdä ensimmäi­sestä että-sivulause (”Paitsi ettei…” ”Sen lisäksi että…”).

Lisäksi on huomattava, että kielteisessä lauseessa aldona krom korostaa, ettei merkittykään osa kuulu joukkoon ts. kuuluu muiden tavoin ulkopuolelle jääviin.

• Krom Petro ankaŭ Karlo ne esti tie : Paitsi ettei Kalle ollut siellä, ei ollut Petrikään/Kallen tavoin Petrikään ei ollut siellä.

Suomeksi asia ilmaistaan joko kahden lauseen avulla tai ”ei ‑kaan/kään” -rakenteella.

Väärinkäsityksen mahdollisuus

Kun sanalla ”paitsi” on kaksi vastakkaista merkitystä, väärin­käsityksen vaara on ilmeinen. Suomessa tämä on mielestäni pienempi, koska virkkeseen mielellään lisätään muitakin sanoja tai koko virke­rakenne muuttuu (ks. kahden lauseen rinnasta­minen yllä).

Toki esperantossakin on joitakin sanoja, jotka yksi­­selitteisesti paljas­tavat, kummasta merkityksestä on kyse.

• Jos virkkeessä esiintyy ankaŭ, ankoraŭ tai eĉ, tällöin krom ilman muuta osoittaa mukaan luettavaa.
• Jos virkkeessä ei esiinny noita sanoja ja virke on kielteinen, krom osoittaa erillään olemista.

Muissa tapauksissa väärinkäsityksen mahdollisuus on olemassa. Tällöin lisäämällä sanan ankaŭ tai korvaamalla sanan krom ilmaisulla kun escepto de, escepte de, escept(int)e + akuzativo, ekskluzive de, aldone al tai inkluzive de voi selventää, kummasta on kyse.

Että-lauseet

Edellä oli esimerkki:

• La luno ne leviĝis ankoraŭ sufiĉe alte, krom tio estis iom da nebulo : Paitsi ettei/Sen lisäksi ettei kuu noussut riittävän korkealle, oli jonkin verran sumua.

joka suomeksi on sujuvinta ilmaista pää- ja sivulauseen avulla.

Esperantonkielisen virkkeen ”ongelma” on sen näennäinen saman­­arvoisuus: kaksi päälausetta, jotka kumminkaan eivät ole saman­arvoisia, koska krom tekee toisesta alisteisen toiselle. Selvempi ilmaisu onkin tehdä tämä alisteisuus näkyväksi ke-sivulauseen avulla.

• Krom tio, ke la suno ne leviĝis sufiĉe alte, estis iom da nebulo

mikä vastaakin suoraan suomenkielistä käännöstäni.

Lauseenjäsennys

Kuten suomenkielisistä käännöksistäni käy ilmi, ”paitsi” ei todellakaan aina liity subjektiin, objektiin tai mihinkään muuhun lauseen­jäseneen. Sama koskee esperanton sanaa krom – se ei ole prepositio vaan adverbi. Vaikka krom-ilmaisun rooli lauseessa on useimmiten selvä, toisinaan ilmaisuun täytyy lisätä jotain lauseen­jäsenyyden osoittamiseksi.

Suora objekti

Esperantohan käyttää akkusatiivia suoran objektin ilmai­semiseen. Suomeksi suora objekti ilmaistaan joko akkusa­tiivilla tai itse asiassa useammin partitiivilla sen mukaan, onko kyseessä kokonais- vai osa­objekti.

Krom-sana voi liittyä suoraan objektiin.

• Krom Vilhelmon Petro batis ankaŭ Paŭlon : Paitsi Villeä Petri löi myös Paulia.

Vertaa tätä virkkeeseen, jossa krom-sanaa seuraa nominatiivi:

• Krom Vilhelmo ankaŭ Petro batis Paŭlon : Paitsi Ville_ myös Petri löi Paulia.

jossa krom ilmaiseen rinnasteisen subjektin. Teoriassa kummankin virkkeen voi ilmaista ilman sanaa ankaŭ, jolloin sekaannuksen vaara on ilmeinen. Käytännössä ”myös” lipsahtaa liki automaattisesti mukaan eri kohtiin, mikä on tässä tapauk­sessa selventää eroa.

Muut lauseenjäsenet

Muiden lauseen­jäsenten kuin suoran objektin ilmaisemiseen esperanto käyttää prepositioita, joista kenties tässä yhteydessä yleisin lienee datiivin osoittava al. Suomessa käytetään datiivin sijaan usein allatiivia (pääte ‑lle).

• Kiu alportas oferojn al dioj, krom al la Eternulo sole, tiu estu ekstermita : Jos joku uhraa muille jumalille kuin Herralle, hänet tuomittakoon tuhon omaksi. (2 Moos. 22:19)

Herra täytyy laittaa datiiviin (al…), jotta se olisi samassa sijassa kuin muut jumalat (al dioj) – eli keille uhrataan. Ilman prepositiota al virke tarkoittaa, että vain Herra voi uhrata muille jumalille tulematta tuhoon tuomituksi!

---

Tämä artikkeli pohjautuu PMEG:n lukuun sanasta krom.