… toivottavasti onnellista, mutta onko se silloin feliĉaa, gajaa vai ĝojaa?
Feliĉa
Ihminen on feliĉa silloin, kun hän on tyytyväinen johonkin tilanteeseen. Usein tämä ”tilanne” on elämä. Jos siis olen terve, perheen kanssa menee hyvin, rahahuolet eivät hirveästi paina ym., mi estas feliĉa.
Feliĉa-onnellisuuteen voi pitkälti vaikuttaa itse omilla päätöksillään, teoillaan tai sitten vain tuntuu, että kaikki luistaa hyvin.
Ĝoja
Mi estas ĝoja tarkoittaa ohikiitävää onnellisuuden, iloisuuden tilaa. Sanan taustalla on verbi ĝoji, iloita. Ihminen voi iloita jonkun menestyksestä tai joulun lähestyessä mieleen saattavat nousta tunnetun sävelteoksen sanat
Jauchzet frohlocket, auf, preiset die Tage
”Iloitkaa, riemuitkaa, nouskaa, ylistäkää näitä päiviä.”1
Gaja
Sanan gaja juuri on adjektiivin luonteinen ja tarkoittaa, että joku on iloinen, pirteä. Tällainen onnellisuus näkyy usein ulospäin hymynä ja nauruna. Gaja on ehkä näistä kolmesta onnellisuuden tilasta kaikkein lyhyimmän aikaa kestävä.
Ja ero oli…?
Jos joku on köyhä, hän tuskin iloitsee, ĝoji, tilanteestaan, mutta hän voi toisinaan olla feliĉa, kun ei tarvitse tuntea pelkoa mammonan menettämisestä. Toisaalta masentunut, vastoinkäymisten lannistama ihminen on varmasti malfeliĉa, jolloin lotosta kunnon potin voittaminen saa aikaiseksi, että ri sentas sin ĝoja.
Tai olet ystäväsi häissä, tanssit, naurat ja kaikin puolin vi sentas vin gaja. Iloitset, vi ĝojas, ystäväsi puolesta ja tajuat, kuinka feliĉa olet, että sinulla on ystäviä, jotka kutsuvat sinut häihinsä.
- Kyse on tietenkin J. S. Bachin jouluoratorion (BWV 248) ensimmäisen kantaatin ensimmäisen osan alkusanoista, jotka ovat suoraan Luukkaan evankeliumista (Luukas 2:1–). ↩︎