Törmäsin Stack Exchangessa keskusteluun, tuleeko verbien aspekti ja ŝajni kanssa adjektiivi vai adverbi.
- La domo aspektas bela vai la domo aspektas bele?
- La viro ŝajnas afabla vai la viro ŝajnas afable?
Meillehän on opetettu, että esperantossa adjektiivi liittyy subjektiin ja adverbi verbiin. Kun kerran aspekti tarkoittaa ”näyttää joltakin” ja ŝajni ”vaikuttaa joltakulta”, sitä helposti kirjoittaa:
- La domo aspektas bela : Talo näyttää kauniilta (ja on sitä).
- La domo aspektas bele : Talo (vain) näyttää kauniilta.
- La viro ŝajnas afabla : Mies vaikuttaa kivalta (ja on sitä).
- La viro ŝajnas afable : Mies (vain) vaikuttaa kivalta.
Tällöin helposti tekee kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin että aspekti/ŝajni + adjektiivi tarkoittaa, että subjektilla on jokin ominaisuus, ja aspekti/ŝajni + adverbi, että subjektilla vain näyttäisi/vaikuttaisi olevan jokin ominaisuus, vaikkei olekaan. Toisekseen että sama sääntö koskee muitakin havainnointiin liittyviä verbejä: aspekti, gusti, odori, ŝajni… Kumpikin johtopäätös on väärä.
Verboj kun perverbaj priskriboj
Aspekti kuuluu ryhmään verbejä, jotka jotenkin kuvaavat kohdettansa. Näitä ovat:
- Ri aperis mensoganto : Hän osoittautui valehtelijaksi.
- Ri aspektis kolera : Hän näytti vihaiselta.
- La ĉielo estas blua : Taivas on sininen.
- Mia frato fariĝos doktoro : Veljestäni tulee tohtori.
- La mistero iĝas pli kaj pli stranga : Arvoituksesta tulee yhä oudompi.
- Ili restis malriĉaj : He jäivät köyhiksi.
- Ri ŝajnis gasto en la hotelo : Hän vaikutti olevan hotellin vieras.
Näistä vain olla-verbi (esti) määrittää, mikä kohde on, muut vain liittävät kuvauksen kohteeseen. Joka tapauksessa ne liittävät adjektiivin tai substantiivin subjektiin1.
Verboj kun manieraj komplementoj
Adverbi tosiaan liittyy esperantossa voimakkaasti verbiin, mutta se voi myös viitata kokonaiseen lauseeseen.
- Estas malvarme : On kylmää. (kylmä liittyy olemiseen)
- Resti kun leono estas danĝere : Leijonan seurassa oleminen on vaarallista. (vaarallinen liittyy olemiseen)
- Estos sufiĉe, se ni diros al vi la jenon : Riittää, jos kerromme sinulle seuraavan. (riittäminen liittyy sivulauseeseen)
- Ri veturas pli rapide ol permesite : Hän ajaa sallittua nopeammin. (sallittu liittyy hänen ajamiseensa)
- La supo gustas sale : Keitto maistuu suolaiselta. (suolainen liittyy maistumiseen)
- Vi odoras bone : Tuoksut hyvältä. (hyvä liittyy tuoksumiseen)
Tässäkin tapauksessa olla-verbi (esti) määrittää, mikä kohde on. Määritettävä kohde voi olla vaillinaisen virkkeen sää, MINEN-infinitiiviä vastaava infiniitiivilause tai kokonainen sivulause.
Escepto
Niin paljon kuin esperantoa mainostetaankin loogisena kielenä, jossa ei ole poikkeuksia, väite on ”täyttä kasvua voimakkaasti edistävää ainetta”2. Verbiin aspekti voidaan nimittäin liittää sekä adjektiivi että adverbi:
- La supo aspektas bona/bone : Keitto näyttää hyvältä.
Kaiken lisäksi merkitys on kummassakin tapauksessa sama, mutta tämä koskee vain verbiä aspekti. Muut havainnointiin liittyvät verbit – siis gusti, odori, ŝajni… – ovat verboj kun manieraj komplementoj eli vaativat adverbin tai lauseen.
Huomaa, että merkitys muuttuu, jos adverbi on muodostettu partisiipista, koska adverbisilla partisiipeilla on lauseenvastikkeellinen merkitys:
- Ri aspektis dormanta : Hän näytti nukkuvalta.
- Ri aspektis dormante : Hän näytti nukkuessaan.
Jälkimmäinen virke jää vajaaksi: näytti miltä?
Lisätietoja PMEG:stä.
PS. Artikkelin otsikko ”Niin on jos siltä näyttää” on Urho Kekkosen aikoinaan käyttämä lausahdus. Alunperin kyse on italialaisen kirjailijan Luigi Pirandellon samannimisestä näytelmästä.- Jos tämä kuvaus sisältää joksikin tulemisen, suomeksi tulee translatiivi, joka selkeästi osoittaa muutoksen. Translatiivin puuttuminen esperantosta on mielestäni vahinko. ↩︎
- Kaikki kotipuutarhurit tietävät, että mainittu ihmeaine on hevonpaska. ↩︎