Törmäsin Stack Exchangessa keskusteluun, tuleeko verbien aspekti ja ŝajni kanssa adjektiivi vai adverbi.

• La domo aspektas bela vai la domo aspektas bele?
• La viro ŝajnas afabla vai la viro ŝajnas afable?

Meillehän on opetettu, että esperantossa adjektiivi liittyy subjektiin ja adverbi verbiin. Kun kerran aspekti tarkoittaa ”näyttää joltakin” ja ŝajni ”vaikuttaa joltakulta”, sitä helposti kirjoittaa:

• La domo aspektas bela : Talo näyttää kauniilta (ja on sitä).
• La domo aspektas bele : Talo (vain) näyttää kauniilta.
• La viro ŝajnas afabla : Mies vaikuttaa kivalta (ja on sitä).
• La viro ŝajnas afable : Mies (vain) vaikuttaa kivalta.

Tällöin helposti tekee kaksi johto­­päätöstä. Ensinnäkin että aspekti/ŝajni + adjektiivi tarkoittaa, että subjektilla on jokin ominaisuus, ja aspekti/ŝajni + adverbi, että subjektilla vain näyttäisi/vaikuttaisi olevan jokin ominaisuus, vaikkei olekaan. Toisekseen että sama sääntö koskee muitakin havain­nointiin liittyviä verbejä: aspekti, gusti, odori, ŝajni… Kumpikin johto­päätös on väärä.

Verboj kun perverbaj priskriboj

Aspekti kuuluu ryhmään verbejä, jotka jotenkin kuvaavat kohdettansa. Näitä ovat:

• Ri aperis mensoganto : Hän osoittautui valehte­lijaksi.
• Ri aspektis kolera : Hän näytti vihai­selta.
• La ĉielo estas blua : Taivas on sininen.
• Mia frato fariĝos doktoro : Veljestäni tulee tohtori.
• La mistero iĝas pli kaj pli stranga : Arvoituksesta tulee yhä oudompi.
• Ili restis malriĉaj : He jäivät köyhiksi.
• Ri ŝajnis gasto en la hotelo : Hän vaikutti olevan hotellin vieras.

Näistä vain olla-verbi (esti) määrittää, mikä kohde on, muut vain liittävät kuvauksen kohteeseen. Joka tapauksessa ne liittävät adjektiivin tai substantiivin subjektiin¹.

Verboj kun manieraj komplementoj

Adverbi tosiaan liittyy esperantossa voimakkaasti verbiin, mutta se voi myös viitata kokonaiseen lauseeseen.

• Estas malvarme : On kylmää. (kylmä liittyy olemiseen)
• Resti kun leono estas danĝere : Leijonan seurassa oleminen on vaarallista. (vaarallinen liittyy olemiseen)
• Estos sufiĉe, se ni diros al vi la jenon : Riittää, jos kerromme sinulle seuraavan. (riittäminen liittyy sivu­lauseeseen)
• Ri veturas pli rapide ol permesite : Hän ajaa sallittua nopeammin. (sallittu liittyy hänen ajamiseensa)
• La supo gustas sale : Keitto maistuu suolaiselta. (suolainen liittyy maistumiseen)
• Vi odoras bone : Tuoksut hyvältä. (hyvä liittyy tuoksumiseen)

Tässäkin tapauksessa olla-verbi (esti) määrittää, mikä kohde on. Määritettävä kohde voi olla vaillinaisen virkkeen sää, MINEN-infinitiiviä vastaava infiniitiivi­lause tai kokonainen sivulause.

Escepto

Niin paljon kuin esperantoa mainoste­taankin loogisena kielenä, jossa ei ole poikkeuksia, väite on ”täyttä kasvua voimakkaasti edistävää ainetta”². Verbiin aspekti voidaan nimittäin liittää sekä adjektiivi että adverbi:

• La supo aspektas bona/bone : Keitto näyttää hyvältä.

Kaiken lisäksi merkitys on kummassakin tapauksessa sama, mutta tämä koskee vain verbiä aspekti. Muut havainnointiin liittyvät verbit – siis gusti, odori, ŝajni… – ovat verboj kun manieraj komplementoj eli vaativat adverbin tai lauseen.

Huomaa, että merkitys muuttuu, jos adverbi on muodostettu partisiipista, koska adverbisilla partisiipeilla on lauseenvastikkeellinen merkitys:

• Ri aspektis dormanta : Hän näytti nukkuvalta.
• Ri aspektis dormante : Hän näytti nukkuessaan.

Jälkimmäinen virke jää vajaaksi: näytti miltä?

Lisätietoja PMEG:stä.

1. Jos tämä kuvaus sisältää joksikin tulemisen, suomeksi tulee translatiivi, joka selkeästi osoittaa muutoksen. Translatiivin puuttuminen esperantosta on mielestäni vahinko.
2. Kaikki koti­puutarhurit tietävät, että mainittu ihme­aine on hevon­paska.