Kirjoitin aiemmin neliosaiseksi paisuneen artikkelisarjan, jossa vertailin suomen ja esperanton verbijärjestelmiä. Tuossa yhteydessä mainitsin lyhyesti esperanton modukset ja lupasin palata u- ja us-modoihin eli moduksiin toiste selventämään niiden käyttöä. Nyt minua on vaadittu lunastamaan tuo lupaus. Tämä on yritykseni u-modon osalta.
Mitä modukset ovat?
Voidaan ajatella, että pääluokat, aikamuodot ja aspektit muodostavat esperantossa hierarkian. Esim. verbistä legi aktiivin preesenssin alkavan toiminnan muoto on eklegas. Toisaalta kaikki nuo mahtuvat yhteen modukseen nimeltä reala modo, joka vastaa suomen indikatiivia eli tositapaa. Se on sävyltään neutraalein ja kuvaa tekemisen todellisena.
Muita moduksiahan ovat:
- neŭtrala modo : legi
- u-modo: legu
- us-modo: legus
Huomattavaa näissä kaikissa kolmessa muussa moduksessa on, että ne eivät osoita aikaa. Neŭtrala modon osalta tämä on helppo käsittää, eihän suomenkaan A-infinitiivi osoita aikaa1. Mutta etteivätkö muka u- ja us-modojen verbit osoitaisi aikaa? Eivätkö ne ole imperatiivi, käskytapa, ja konditionaali, ehtotapa? No, eivät ole, vaan…
U-modo
Esperanton u-modo on itse asiassa yhdistelmä imperatiivia ja volatiivia, volativo. Eri kielissä jälkimmäisestä käytetään nimitykstä konjunktiivi, subjunktiivi tai adjunktiivi, mutta kyseessä on sama asia. Koska kyseessä on yhdistelmä ja jotta termi ei sekottuisi muiden kielten termeihin, PMEG:ssä on päädytty termiin u-modo, mitä minäkin suosin.
PMEG:n määritelmä kuuluu:
U-formo montras, ke la ago aŭ stato ne estas reala, sed dezirata, volata, ordonata aŭ celata.
U-modo osoittaa siis toimintaa, joka ei todellista vaan haluttua, toivottua tai käskettyä. Parhaiten tuon ymmärtää esimerkkien kautta eli mihin modusta käytetään.
Mihin u-modoa käytetään?
1. muille osoitettuihin käskyihin
Oletuksena käskyissä on toinen persoona, sinä tai te asiayhteydestä riippuen. Muut persoonat täytyy ilmoittaa persoonapronomia käyttäen.
- Legu la libron! : Lue/lukekaa kirjaa!
- Li eklegu la libron! : Hän alkakoon lukea kirjaa!
- Ili legadu la libron! : He lueskelkoot kirjaa!
Menneeseen aikaan viittava käsky eli suomen imperatiivin perfekti on harvinainen mutta toki mahdollinen tulkinta, jos asiayhteys paljastaa, että kyse on menneestä ajasta.
- Legu la libron! : Ole lukenut/olkaa lukeneet kirjaa.
- Li eklegu la libron! : Hän olkoon alkanut lukemaan kirjaa.
- Ili legadu la libron! : He olkoot lueskelleet kirjaa.
2. itselle osoitettuihin käskyihin
Ensimmäiseen persoonaan kohdistuvat käskyt ymmärretään usein kehoituksiksi. Suomeksihan ei itseään edes voi käskeä suoraan, vaan on käytettävä erilaisia kiertoilmaisuja.
- Mi legu la libron! : Minun pitäisi/olisi pitänyt lukea kirjaa.
- Mi eklegu la libron! : Minun tarvitsee/olisi tarvinnut ryhtyä lukemaan kirjaa.
- Ni legadu la libron! : Meidän olisi/olisi ollut syytä lueskella kirjaa.
3. kehoituksiin, pyyntöihin
Monet esperantistit kokevat pelkän u-modon liian töykeäksi ja haluavat liittää kehotukseensa tai pyyntöönsä jonkin ilmaisun pehmentämään käskyä. Näinhän tehdään esimerkiksi saksassa (bitte), englannissa (please) ja ranskassa (s’il vous plait). Miten esperantossa?
Zamenhofin tapaan
Zamenhof itse käytti ilmaisua volu.
- Bonan tagon, mi petas vin, volu sidiĝi : Hyvää päivää! Pyydän teitä istuutumaan.
Sittemmin ilmaisu on lähes täysin jäänyt pois käytöstä.
Bonvolu
Yleisin ja perinteisin kehotukseen liitettävä ilmaisu on bonvolu ja sitä seuraava infinitiivi.
- Bonvolu sidi ĉi tie : Olkaa hyvä ja istuutukaa tänne.
Bonvole
PMEG:n mukaan viime aikoina on näkynyt ilmaisua bonvole yhdistettynä normaaliin u-verbiin.
- Bonvole sidu ĉi tie : Olkaa hyvä ja istuutukaa tänne.
Ilmaisu on täysin looginen, joten sitä on pidettävä rinnakkaismuotona perinteiselle bonvolu-ilmaisulle.
Muilla tavoin
Saksan bitte ja englannin please pohjautuvat pyytämistä, vetoamista tarkoittaviin verbeihin, joten ne lienevät taustalla ilmaisussa mi petas. Vastaava on aivan uusinta suomeakin, jos kohta vielä erittäin harvinainen ilmaisu.
- Sidiĝu, mi petas : Istuutukaa, pyydän.
Tietenkin voi sanoa myös
- Estu afablaj kaj sidiĝu : Olkaa hyvä ja istuutukaa
4. ke-sivulauseissa
Ke-sivulauseissa u-modo osoittaa tahtoa, tarkoitusta, mielipidettä tms. Yleensä edeltävä lause sisältääkin verbin voli, deziri, peti tai ilmaisun estas necese. Suomeksi nämä kääntyvät usein VA-partisiipin tai MA-infinitiivin avulla lauseenvastikkeiksi.
- Mi volas, ke vi legu : Haluan sinun lukevan.
- Li petas, ke mi estu atenta : Hän pyytää minua olemaan valpas/valppaana.
- Estas necese, ke ni nun unu fojon por ĉiam faru finon al ĉi tiu stato : On tarpeen, että teemme kerralla lopun tästä tilanteesta.
5. por ke ‑sivulauseissa
Preposition por perusmerkitys on haluttu tarkoitus, minkä lisäksi sillä on kyllä muitakin käyttötapoja. Perusmerkityksen mukainen on kuitenkin sivulauseiden alussa käytettävä por ke, jota seuraa sivulauseessa u-verbi. Suomeksi nämä kääntyvät usein jotta + konditionaali – tai jottei/ettei + indikatiivi -sivulauseiksi, kun puhutaan nykyajasta tai tulevasta.
- Mi ne metos la ganton, por ke li vidu, ke mi ricevis la ringon : En laita hansikasta, jotta hän näkisi, että olen saanut sormuksen.
- Prenu ankoraŭ du panojn, por ke vi ne bezonu malsati : Ota ainakin kaksi leipää, jottei sinun tarvitse olla nälissäsi.
Por ke -sivulause voi myös viitata menneeseen tapahtumaan. Suomeksi asia voidaan kätevästi ilmaista ns. finaalisen lauseenvastikkeen avulla ainakin silloin, kun pää- ja sitä vastaavalla sivulauseella on sama tekijä.
- Mi foriris al la kamparo, por ke mi ripozu : Lähdin maalle levätäkseni.
Koska esperanton por ke -rakenne on nimenomaan sivulause, sillä voi olla eri tekijä kuin päälauseella. Suomessa lauseenvastikkeen tekijä ilmoitetaan infinitiiviverbiin liitettävän persoonapäätteen avulla. Menneen ajan finaalisessa lauseenvastikkeissa tämäkin on mahdollista, mutta useimmiten jotta + indikatiivi tuntuu luontevammalta.
- Kion la aliaj familianoj bezonis, por ke vi povu ripozi? : Mitä muut perheenjäsenet tarvitsivat voidakseksi levätä/jotta saatoit levätä?
Menneen ajan kielteisessä lauseessa jottei/ettei-sivulause on melkeinpä ainut mielekäs vaihtoehto.
- La civitanoj ne rajtis manifesti, por ke la diktatoro ne ekkoleru : Kansalaiset eivät saaneet osoittaa mieltään, ettei diktaattori vaan olisi suuttunut.
6. muut prepositio + ke ‑sivulauseet
PMEG toteaa, että vain preposiot por, malgraŭ, anstataŭ, krom ja sen ovat yleisesti hyväksyttyjä ke-sivulauseiden alussa. Näillä muodostetaan seuraavanlaisia sivulauseita:
- por ke : jotta, että ks. yllä
- malgraŭ ke : siitä huolimatta/senkin uhalla että
- anstataŭ ke : sen sijaan/asemesta että
- krom ke : paitsi/sen lisäksi että
- sen ke : ilman että
PMEG jatkaa, että muutkin ovat teoriassa mahdollisia, esimerkiksi
- La gepatroj argumentis, kontraŭ ke ili ekloĝu en la urbo : Vanhemmat väittivät sitä vastaan, että he asettuisivat kaupunkiin.
mutta nämä ovat niin vähän käytettyjä, ettei niitä välttämättä ymmärretä ja siksi vältettäviä.
Huomattavaa on, ettei kaikissa em. prepositio + ke ‑sivulauseissa voi käyttää u-modoa, koska sivulauseen pitäisi osoittaa haluttua, toivottua tai käskettyä toimintaa.
Kun mietin otsikkoa tälle artikkelille, mieleeni tuli heti elokuva Das Boot, koska kyseessä on tietenkin U-Boot.
- Jos olen oikein ymmärtänyt, maailmassa on olemassa kieliä, joissa on eri aikamuodoissa olevia infinitiivejä.