Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä?
Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesiohjelmisto, laulusyntetisaattori. Syntetisaattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Äänipätkät on kerätty äänipankkiin, josta niitä voidaan valita partituurimuokkaimen avulla teokseksi. Perusohjelmiston kolmas osa on synteesimoottori, joka muuttaa partituurin äänineen lauluksi.
Äänipankkiin tallennetuista näytteistä riippuu, minkäkielistä laulua syntetisaattorilla voidaan tuottaa. Japanin äännejärjestelmän pankkeja on luonnollisesti eniten. Tässä esimerkiksi perinteinen Sakura-laulu laulusyntetisaattorilla esitettynä:
Upotus Wikimediasta CC BY-SA 3.0 ‑lisenssilläHatsune Miku
Vaikka sana Vocaloid alunperin tarkoitti pelkästään mainittua Yamahan-laulusyntetisaattoria, sanan merkitys on muuttunut ohjelmistoon usein liitettyjen visuaalisten elementtien myötä. Nykyään vokaloidilla, esperantoksi vokalojdo, tarkoitetaan hahmoa, joka esittää laulusyntetisaattorilla tehtyjä lauluja. Koska ilmiö on lähtöisin Japanista, hahmot ovat yleensä animea. Tunnetuin hahmo on japanilaisen Crypton Future Media ‑yhtiön kehittämä turkoosilettinen tyttö HATSUNE Miku (初音ミク, ”ensimmäinen ääni tulevaisuudesta”).
Hatsune Mikun äänipankki on luotu ääninäyttelijän FUJITA Sakin (藤田咲) esittämistä japanin ääninäytteistä. Olen pariin kertaan ihmetellyt suomen ja japanin äännejärjestelmän samankaltaisuutta, mistä osoituksena olkoon Hatsune Mikun esittämänä suomalainen kansansävelmä Ievan polkka, joka pohjautuu kansanmusiikkiyhtye Loituman vuonna 1996 tunnetuksi tekemään versioon1. Jo Loituman versiossa osa sanoista oli korvattu mitääntarkoittamattomilla äänteillä, Mikun versiossa oikeista sanoista ei ole jäljellä mitään, mutta silti se kuulostaa jonkinlaiselta suomelta:
Hatsune Miku on suuren luokan poptähti, joka on ollut Japanin lisäksi kiertueella Hong Kongissa, Kiinan tasavallassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. Luonnollisesti Hatsune Mikulla on oma Youtube-kanava (n. 1,5 miljoonaa tilaajaa), ja verkosta löytyy kokonaisia konserttitaltiointeja. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että Miku esiintyy konserteissa ihmisorkesterin kanssa.
Malbona pomo
”Huono omena” on japanilaisesta tietokonepelistä peräisin oleva laulu. Tōhō Project (東方) on harrastelijoiden tuottama räiskintäpelisarja, jonka neljäs osa Tōhō gensōkyō (東方幻想郷), ”Fantasiamaa”, vuodelta 1998 sisältää laulun nimeltä ”Huono omena”. Laulua ryhdyttiin esittämään erikseen, ja se saavutti Japanissa suuren suosion niin, että erilaiset artistit ovat ottaneet omat versionsa ohjelmistoihinsa. Olen törmännyt internetissä esim. perinteisin soittimin – kotoin, samisenein, nokkahuiluin ja rummuin – esitettyyn versioon sekä tietenkin pariin suomenkieliseen käännökseen2.
Hatsune Miku ‑ohjelmisto on ostettavissa. Uusimman version hinta näkyy olevan noin 140 euroa. Niinpä joku innokas on laittanut Mikun laulamaan esperantoksi3. Tekijä kyllä myöntää, ettei ole opiskellut esperantoa ja sen valitettavasti huomaa – ja ilmeisesti partituurimuokkaimenkin käyttö jättää toivomisen varaa. Käännös on karmean huono4, mutta arvioikaa itse, miltä kuulostaa kovaa ja korkealta laulettu j-pop edes jonkilaiseksi esperantoksi!
PS. Äänisynteesin tekniikka on kehittynyt valtavasti noista edellä kuulluista esityksistä. Sekä Sakura-laulu vuodelta 2009 että Ievan polkka vuodelta 2011 kuulostavat varsin muovisilta verrattuna uusimpiin esityksiin. Esimerkkinä uudemmasta tasosta käyköön mainitun Crypton Future Media ‑yhtiön Kaito-vokaloidin (カイト) vuonna 2014 julkaistun version demo, jossa on käyteytty erikoistehosteita. Koko laulu on luotu tietokoneella.
Upotus Crypton Future Media ‑yhtiön sivustolta, © Crypton Future Media, INC.- Loituman versio on poikinut mitä eksoottisempia variaatioita, joista mainittakoon turkkilaisen katulaulajan Bilal Göregenin rumpuversio. ↩︎
- Ronya Valentinen kehtolaulumainen versio on ehdottomasti paras suomenkielinen esitys. ↩︎
- Ainakin itselläni kävi muutaman kerran niin, ettei video ei toistunut. Tällöin auttoi vaihtaminen toiseen selaimeen. ↩︎
- Jos olen ymmärtänyt oikein, laulun alkuperäiset japaninkieliset sanat on puettu klassisen japanilaisen runouden asuun, joilloin sanoilla on monia merkityksiä, joiden saaminen mukaan käännöksiin on vaikeaa. Joka tapauksessa esperantonkielinen teksti vilisee virheitä. ↩︎