Malbona pomo!



Hatsune Miku lienee maailman tunnetuin vokaloidi. Että siis mikä?

Vocaloid on Yamaha-yhtiön kehittämä äänisynteesi­­ohjelmisto, laulu­­syntetisaattori. Synteti­saattori perustuu ihmisen laulamiin ääniin, jotka on analisoitu ja pilkottu pätkiin, joita yhdistelemällä voidaan tuottaa halutun kielen mukaiset äänteet laulun muodossa. Ääni­­pätkät on kerätty ääni­­pankkiin, josta niitä voidaan valita partituuri­­muokkaimen avulla teokseksi. Perus­­ohjelmiston kolmas osa on synteesi­­moottori, joka muuttaa partituurin äänineen lauluksi.

Ääni­­pankkiin tallennetuista näytteistä riippuu, minkä­­kielistä laulua syntetisaattorilla voidaan tuottaa. Japanin äänne­­järjestelmän pankkeja on luonnollisesti eniten. Tässä esi­merkiksi perinteinen Sakura-laulu laulu­­syntetisaattorilla esitettynä:

Upotus Wikimediasta CC BY-SA 3.0 ‑lisenssillä

Hatsune Miku

Vaikka sana Vocaloid alunperin tarkoitti pelkästään mainittua Yamahan-laulu­syntetisaattoria, sanan merkitys on muuttunut ohjelmistoon usein liitettyjen visuaalisten elementtien myötä. Nykyään vokaloidilla, esperantoksi vokalojdo, tarkoitetaan hahmoa, joka esittää laulu­­syntetisaattorilla tehtyjä lauluja. Koska ilmiö on lähtöisin Japanista, hahmot ovat yleensä animea. Tunnetuin hahmo on japanilaisen Crypton Future Media ‑yhtiön kehittämä turkoosi­­lettinen tyttö HATSUNE Miku (初音ミク, ”ensimmäinen ääni tulevaisuudesta”).

Hatsune Mikun ääni­pankki on luotu ääni­­näyttelijän FUJITA Sakin (藤田咲) esittämistä japanin ääni­­näytteistä. Olen pariin kertaan ihmetellyt suomen ja japanin äänne­­järjestelmän saman­­kaltaisuutta, mistä osoituksena olkoon Hatsune Mikun esittämänä suoma­lainen kansan­­sävelmä Ievan polkka, joka pohjautuu kansan­musiikki­yhtye Loituman vuonna 1996 tunnetuksi tekemään versioon1. Jo Loituman versiossa osa sanoista oli korvattu mitään­­tarkoittamattomilla äänteillä, Mikun versiossa oikeista sanoista ei ole jäljellä mitään, mutta silti se kuulostaa jonkinlaiselta suomelta:

Upotus Youtubesta, ks. tekijänoikeustiedot sieltä

Hatsune Miku on suuren luokan poptähti, joka on ollut Japanin lisäksi kiertueella Hong Kongissa, Kiinan tasa­­vallassa, Singaporessa ja Yhdys­valloissa. Luonnollisesti Hatsune Mikulla on oma Youtube-kanava (n. 1,5 miljoonaa tilaajaa), ja verkosta löytyy kokonaisia konsertti­­taltiointeja. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että Miku esiintyy konserteissa ihmis­orkesterin kanssa.

Malbona pomo

”Huono omena” on japanilaisesta tietokone­­pelistä peräisin oleva laulu. Tōhō Project (東方) on harrastelijoiden tuottama räiskintä­peli­sarja, jonka neljäs osa Tōhō gensōkyō (東方幻想郷), ”Fantasiamaa”, vuodelta 1998 sisältää laulun nimeltä ”Huono omena”. Laulua ryhdyttiin esittämään erikseen, ja se saavutti Japanissa suuren suosion niin, että erilaiset artistit ovat ottaneet omat versionsa ohjelmis­toihinsa. Olen törmännyt internetissä esim. perinteisin soittimin – kotoin, samisenein, nokka­huiluin ja rummuin – esitettyyn versioon sekä tietenkin pariin suomen­­kieliseen käännökseen2.

Hatsune Miku ‑ohjelmisto on ostettavissa. Uusimman version hinta näkyy olevan noin 140 euroa. Niinpä joku innokas on laittanut Mikun laulamaan esperantoksi3. Tekijä kyllä myöntää, ettei ole opiskellut esperantoa ja sen valitettavasti huomaa – ja ilmeisesti partituuri­muokkaimenkin käyttö jättää toivomisen varaa. Käännös on karmean huono4, mutta arvioikaa itse, miltä kuulostaa kovaa ja korkealta laulettu j-pop edes jonkilaiseksi esperantoksi!

PS. Ääni­synteesin tekniikka on kehittynyt valtavasti noista edellä kuulluista esityksistä. Sekä Sakura-laulu vuodelta 2009 että Ievan polkka vuodelta 2011 kuulostavat varsin muovisilta verrattuna uusimpiin esityksiin. Esimerkkinä uudemmasta tasosta käyköön mainitun Crypton Future Media ‑yhtiön Kaito-vokaloidin (カイト) vuonna 2014 julkaistun version demo, jossa on käyteytty erikois­tehosteita. Koko laulu on luotu tietokoneella.

Upotus Crypton Future Media ‑yhtiön sivustolta, © Crypton Future Media, INC.
  1. Loituman versio on poikinut mitä eksoottisempia variaatioita, joista mainittakoon turkkilaisen katu­laulajan Bilal Göregenin rumpuversio.
  2. Ronya Valentinen kehto­­laulumainen versio on ehdottomasti paras suomen­­kielinen esitys.
  3. Ainakin itselläni kävi muutaman kerran niin, ettei video ei toistunut. Tällöin auttoi vaihtaminen toiseen selaimeen.
  4. Jos olen ymmärtänyt oikein, laulun alku­peräiset japanin­­kieliset sanat on puettu klassisen japanilaisen runouden asuun, joilloin sanoilla on monia merkityksiä, joiden saaminen mukaan käännöksiin on vaikeaa. Joka tapauksessa esperanton­­kielinen teksti vilisee virheitä.
This page as PDF
0
0