Kuuleeko Esperantujo? Kuuntelen.



Radio

Radio-ohjelman lähettämiseen ilma­teitse riittää periaatteessa suhteellisen yksin­kertainen laite, radio­lähetin, radiosendilo, joka muuttaa puheen sähkö­magneettisiksi radio­aalloiksi. Kuuntelemiseen tarvitaan vielä yksin­kertaisempi laite, radio­vastaanotin, radioricevilo, joka palauttaa nämä aallot takaisin kuultavaksi ääneksi.

Yleisradio­toiminnassa tarkoitus on, että lähetys on laajalla alueella kuunnel­tavissa. Tällainen yleis­lähetyksenä, dissendo, lähettäminen vaatii lähetys­laitteistolta tehoa, kuten Lahden radio- ja tv-museossa käyneet ovat oppineet. Teho maksaa, tarvitaan lupia jne., joten yleisradio­toiminta ei olekaan niin yksin­kertaista. Kun tähän lisätään, kuinka harvassa esperanton kuuntelijoita on, pelkästään esperantoksi lähettävä radio­aaltoja käyttävä radio­asema on sula taloudellinen mahdottomuus.

Internetradio

Internet­radio on radio­toimintaa, jossa yleis­lähetys ei tapahdukaan eetteriin1 vaan suora­toistona, elsendflue, internettiin. Toki tämäkin vaatii enemmän kuin tavallisen tieto­koneen kytkemisen reitittimeen, enkursigilo, mutta on silti edullisempaa kuin radio­aaltojen lähettäminen.

Oli kyse sitten radio­aalloista tai suora­toistosta, radio­toiminta tarkoittaa, että lähetys tapahtuu johonkin tiettyyn aikaan eli lähetys on kuultavissa suorana vain ja ainoastaan mainittuna aikana.

Esperantoksi lähettäviä radio­kanavia tiedän vain kaksi, Ĉina radio internacian ja Muzaikon. Ensin mainittu lähettää enimmäkseen puhetta (ml. aivan täyttä propaganda­paskaa) – uutisia ja muuta toimitettua aineistoa – kun taas jälkimmäinen enimmäkseen musiikkia.

Podcastit

Wikipedia määrittelee podcastin2, podkasto, seuraavasti:

Podcasting on ääni­tiedostojen eli podcastien julkaisua internetissä. Podcast on audio­sarja, jonka jaksoissa keskustellaan jostakin asiasta.

Maailma on täynnä podcasteja mitä ihmeellisimmistä aiheista, sillä podcastien tekeminen onnistuu koti­konsteinkin. Tosin laatu kuuluu – sekä tekninen että sisällöllinen, joten ei ole ihme, että Suomen suurin podcastien tuottaja lienee Yleisradio. Ylen radio- ja tv-lähetyksien lisäksi Ylen Areenassa on kuultavissa iso määrä podcasteja.

Mikä tahansa internetissä julkaistu puhetta sisältävä ääni­tiedosto ei tietenkään ole podcast, vaan oleellista on tuo määritelmässä mainittu julkaiseminen sarjana. Siinä missä radio- ja tv-lähetysten lähetys­ajat julkaistaan verkko­sivuilla ja lehdissä, uusista podcast-jaksoista ilmoitetaan usein (verkko)syötteiden, (ret)fluo, avulla.

Esperantujon podcasteista itse seuraan Kern.punktoa ja Pola retradiota.

Verkkosyöte

Verkko­syöte on jossain päin internettiä oleva määrä­muotoinen tekstitiedosto, jota jokin sovellus käy säännöllisesti lukemassa ja jonka muutoksista sovellus ilmoittaa. Tavanomaisimmat syötteissä käytetyt määrä­muodot ovat RSS ja Atom, mutta periaate on kumpaakin käytettäessä sama.

Aluksi syötteitä käytettiin ilmoittamaan uusista artikkeleista blogeissa3, mutta sittemmin käyttö on laajentunut muunkin tyyppisistä julkaisuista ilmoittamiseen. Toki tieto uudesta jaksosta voidaan ilmoittaa myös jollain verkko­sivulla, mutta tällöin ihmisen täytyy itse muistaa käydä tarkistamassa, onko uutta jaksoa ilmestynyt. Syötteitä seuraavalla sovelluksella seuraaminen käy helpommin.


Syötteiden tunnukseksi on vakiintunut alunperin Firefox-selaimeen suunniteltu oheinen oranssi kuvake, jonka olet varmasti nähnyt jossakin muodossa jollakin sivustolla.

Syötteitä seuraamaan pystyviä sovelluksia on ämpäri­kaupalla sähköposti­ohjelmista (Thunderbird, Applen Mail, Microsoftin Outlook…), musiikki­ohjelmiin (Applen Itunes, VLC…), webbi­selaimiin (Googlen Chrome, Opera, Firefox…) sekä tietysti varta vasten podcastien seurantaan tarkoitettuihin ohjelmiin (Iphonen Podcastit, Googlen Podcasts…). Koska podcastia kuunnellaan, ei katsota, mieti, milloin kuuntelet. Samalla kun teet tieto­koneella jotain muuta, sohvalla maaten vai käydessäsi kävelyllä? Valitse tuohon hetkeen sopiva laite ja siihen sopiva syötteiden lukusovellus. Vinkki: Jotta pysyisit kärryillä, mitkä jaksot olet kuunnellut, tilaa kukin podcasti vain yhteen laitteeseen.

Lisää podcasteista ja niiden kuuntelusta esimerkiksi Kern.punkton jaksossa KP004 Podkaptiloj vuodelta 2014.

Upotus Kern.punkton sivulta.

  1. Ennen sähkö­magneettisten aaltojen löytämistä ajateltiin, että kuunylisen kaikkeuden täyttää näkymätön kimmoisa tai hyytelömäinen aine, eetteri (← muinais­kreikkaa αἰθήρ, aithēr), joka mahdollistaa valon ja äänen kulkemisen.
  2. Englannin­kieliselle lyhenne­sanalle ei ole syntynyt yleisesti tunnnettua suomen­kielistä vastinetta. Ks. Kieli­kello 3/2018. Viroksi on muuten mainio tasku­hääling eli tasku­ääni.
  3. Toiminto on tulossa Finna babilejoon.
This page as PDF
0
0