Solaris vs. Solaris

Solariksen filmatisoinnit



(Tämä artikkeli ei oikeastaan käsittele esperantoa, vaan Solaris-kirjasta tehtyjä filmatisointeja, joista kumpikaan ei ole esperantoksi.)

 

Syyskuussa tuli kuluneeksi sata vuotta puolaisen ­kirjailijan Stanisław Lemin syntymästä. Lem kirjoitti joukon teoksia, jotka ovat sittemmin kohonneet klassikon asemaan tieteis­­­kirjallisuudessa. Suomennettuja klassikoita ovat mm. Tähti­­­päiväkirjat, Solaris, Paluu tähdistä ja Isännän ääni. Tunnetuin romaani on eittämättä Solaris, joka tänänä vuonna julkaistiin esperantoksi (ks. artikkelini). En ole vielä lukenut tuota romaania – ehkäpä joulu­­­lomalla saan aloitettua – mutta suomennos löytyy ihan omasta kirja­­hyllystäni jo vuosien takaa.

Luonnollisesti Solaris on myös filmatisoitu –elokuva­ti­etokanta IMDB:n mukaan peräti kolmasti. Näistä olen nähnyt molemmat varsinaiset elokuva­­filmatisoinnit useammankin kerran.

Televisiosarja

Ensimmäinen filmatisointi oli kaksi­­osainen televisio­­­sarja vuodelta 1968. Tätä Boris Nirenburgin ja Lidija Išimbajevan ohjaamaa neuvosto­­­liittolaista mini­­sarjaa ei käsittääkseni ole koskaan näytetty Suomessa. Sarja on kuulemma julkaistu Venäjällä dvd-levynä 2009, mutten olen nähnyt sitäkään.

Katso ohjaus- ja näyttelijätiedot IMDB:stä.

Tarkovskin ohjaus

Neuvosto­liittolainen elokuva­juliste. Upotus IMDB:n kuva-arkistosta.

Usein todetaan, ettei kirjasta tehty elokuva yllä samalle tasolle kuin kirja. Näin ei kuitenkaan voi sanoa Andrei Tarkovskin vuonna 1972 ohjaaman Solaris-elokuvan kohdalla, sillä monien mielestä se hyvinkin vertaa vertoja kirjalle, joidenkin mielestä jopa ylittää sen.

Tarkovski onnistui kokoamaan elokuvaansa varsinaisen unelma­­­joukkueen:

  • Donatas Banionis, jonka rooli Kris Kelvininä on hänen uransa tunnetuin.
  • Natalja Bondartšuk, jonka rooli Hareyna on hänen uransa tunnetuin.
  • Jüri Järvet, joka näytteli elämänsä aikan noin 50 elokuvassa, joista tunnetuin rooli lienee juuri Solariksen Snaut.
  • Anatoli Solonitsyn, joka oli Tarkovskin luotto­­näyttelijä; tosin hänen tunnetuin rooli ei ole Solariksen Sartorius vaan nimirooli toisessa Tarkovskin elokuvassa Andrei Rubljov1.

Solaris-elokuvan unohtumattoman musiikin sävelsi neuvosto­­­liittolaisen elokuva­­musiikin ykkös­nimi Eduard Artemjev. Vaikka olen nähnyt tämän elokuvan varmaan kymmenen kertaa, olin silti ällikällä lyöty, kun löysin paikallisesta kirjastosta levylisen Artemjevin elokuva­­­musiikkia ja otin selvää hänestä. Artemjeviin palaan toiste.

Tarkovskin elokuva keskittyy ihmisiin ja heidän sisäiseen maailmassa, jonka planeetan käyttäytyminen tuo esille. Lem aikanaan kritisoi tätä näkemystä, koska hänen mielestään kirjan sanoma on ihmisen kyvyttömyys kommunikoida vieraan elämän­muodon kanssa. Lemin sanoma käy ilmi aiempaan Solaris-artikkeliini laittamastani lainauksesta. Siis siitä, joka alkaa sanoin ”Ni ekiras la kosmon pretaj por ĉio, nome por soleco, lukto, martireco kaj morto.

Katso ohjaus- ja näyttelijätiedot IMDB:stä.

Soderberghin ohjaus

Yhdysvaltalainen Steven Soderbergh ohjasi oman versionsa Solariksesta vuonna 2002. Vaikka Soderberghin ohjaus on selkeästi saanut vaikutteita Tarkovskin ohjauksesta – elokuvassa mm. sataa aika paljon – painotus on erilainen jopa siinä määrin, että katsoessani elokuvan nyt syksyllä uudestaan (itse asiassa katsoin kirjastosta laimaani dvd:n kaksi, kolme kertaa, jos kohtausten analysoinnit lasketaan mukaan) ihmettelin, että onko kyse lainkaan ”samasta” elokuvasta. Niin erilainen filmatisointi on kuitenkin kyseessä.

Kun Lem kerran jo kritisoi Tarkovskia väärän­laisesta tulkinnasta, Soderberghin näkemyksestä hän liki raivostui. Lem ehti kuolla näkemättä Soderberghin versiota, mutta hän sai tietää siitä sen verran, että kuulemma töksäytti, että hänen kirjansa ei käsittele ihmisten eroottisia ongelmia ulko­­­avaruudessa. Soderbeghin ohjauksen pääpaino on nimittäin Kris Kelvinin, elokuvassa kirjoitus­asussa Chris Kelvin, (näyttelijänä George Clooney) ja hänen edesmenneen vaimonsa Hareyn, elokuvassa nimellä Rheya (näyttelijänä Natascha McElhone), välinen kariutunut suhde. Kelvin potee syyllisyyttä suhteen kariutumisesta ja alun primitiivi­­­reaktion (jonka jälkeisistä tapahtumista Bjalistokin esperanto­seuran julkaisema yhdeksän­­­sivuinen näyte kertoo) jälkeen näkee aseman tapahtumat mahdollisuutena hyvittää tekonsa. Tämän hyvityksen voi tietysti nähdä paluuna lemiläisille juurille. Psykologina Kelvinin täytyy tietää, että hän vierailijaan osoittama kiintymys on psykologiasta tuttu projektio, joten siinä mielessä Kelvin ei olekaan lähtenyt avaruuteen etsimään uutta vaan ainoastaan kuvajaista itsestään, mikä on juuri Lemin sanoma.

Katso ohjaus- ja näyttelijätiedot IMDB:stä.

Kirja vs. leffa

Ylellä on podkasti nimeltä Kirja vs. leffa, jonka jaksossa huhtikuulta 2021 käsitellään juuri näitä kahta Solariksen elokuva­­­filmatisointia. En paljasta, mitä kaikkia näkö­kulmia podkastissa nostetaan esille, mutta vinkkaan sen verran, että kenties Soderbergh nostaa esille seikkoja, jotka 1960-luvun neuvosto-Puolassa piti kätkeä syvälle rivien väliin.

  1. Wikipedian artikkelin mukaan Andrei Rubljov sijoittui Euroopan elokuva-akatemian äänestyksessä maailman kymmenen parhaimman elokuvan joukkoon. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että Andrei Rubljov on yksi kaikkien aikojen parhaita elokuvia.
This page as PDF
0
0
6.12.2021