Joka toista haukkuu, itse on



Ihmiset ovat kautta aikojen keksineet itselleen ja toisilleen mitä erilaisimpia liika-, lisä- ym. nimiä. Tiesitkö esimerkiksi tämän? Tanskaa vuosina 958–986 hallinnut kuningas Harald sai liikanimen ”sini­­hammas” ilmeisesti siksi, että hänellä oli tummuneet hampaat. Haraldin saavutuksiin kuuluu yhtenäisen Tanskan luominen, ja hänen kautenaan riita-asioita ryhdyttiin entisen viikinki­­meininkiin kuuluvan ylen­­palttisen toistensa mätkimisen sijaan ratkomaan neuvottelemalla, minkä seurauksena nyt yli tuhat vuotta myöhemmin neuvottelemiseen perustuva tiedonsiirto­­tekniikka tunnetaan Haraldin liika­­nimen mukaan nimellä Bluetooth.

Nykyajan nimityksiä puolestaan ovat Kiinan kansansortovallan presidentti Xi Jipingin kutsuminen pilkka­­nimellä Nalle-Puh1 ja Venäjän Vladimir Putinin nimittäminen joko bunkkeri­­papaksi (olisiko esperantoksi bunkra avo?) tai Vladimir Kalsari­­myrkyttäjäksi (olisiko esperantoksi kalsono­­venenisto?) .

Xi Jiping ja Nalle-Puh, Puh oikealla / Upotus Ylen sivulta

Taitelijat taas ovat käyttäneet sala­nimiä enemmän tai vähemmän peittääkseen oikean henkilöllisyytensä. Suomen­kielisessä Wikipediassa on pitkä luettelo salanimistä.

Minkälaisia nimityksiä on suomeksi?

Varsinkin liika-, lisä- ja pilkka­nimien ero on häilyvä ja monesti subjektiivinen. Käyn tässä aluksi läpi, miten minä ne suomeksi ymmärrän.

lempinimi

Lempinimi on jonkun toisen antama nimitys arvostamalleen henkilölle. Esimerkiksi presidentti Tarja Haloselle annettiin lempi­nimi Muumi­mamma sen jälkeen, kun Halonen esiintyi julkisuudessa Muumi­mamman käsi­laukkua muistuttavine laukkuineen.

Lempi­nimi voi myös olla henkilön itsensä keksimä. Tällöin on usein kyse tilanteesta, jossa on haluttu selkiyttää kenestä puhutaan, jos on jatkuva sekaannuksen vaara saman­nimisten kesken. Jos esimerkiksi työpaikalla on pari Juhaa, on selvää, että ainakin toiselle keksitään hyvin äkkiä lempi­nimi, jolla erottaa kenestä puhutaan.

liikanimi

Liikanimi jotenkin luonnehtii kantajaansa, ja se voi liittyä joko etu- tai sukunimeen. Toisinaan liika­nimet ovat periytyneet ja niistä on muodostunut suku­nimi. Esimerkiksi Karhu jonkin suvun suku­nimenä on saattanut saada alkunsa siitä, että karhun kaatanutta esi-isää Kustia on ryhdytty nimittämään Karhu-Kustiksi. Jälkeläiset ovat sitten saaneet tuosta suku­nimen.

Liikanimi saattaa olla hyvinkin pilkkaava, esimerkiksi juuri Vladimir Kalsari­myrkyttäjä.

Vaikka liikanimen olisi keksinyt joku yksittäinen tunnettu henkilö, nimitys on yleensä yhteisön antama.

lisänimi

Liikanimen tavoin lisä­nimikin jotenkin kuvaa henkilön ominaisuutta tai saavutusta. Nimensä mukaisesti lisä­nimeä yleensä käytetään varsinaisen nimen lisäksi. Esimerkiksi Ruotsin vallan aikaan taistelussa kunnostautunut Matti saattoi saada lisänimen Matti den Tapre, Urhea-Matti.

Toisin kuin liikanimi lisä­nimi yleensä ansaitaan ja sen myöntää joku muu.

nimimerki tai salanimi

Erityisesti kirjailijat mutta toki muutkin taitelijat ja jopa poliitikot saattavat esiintyä tai julkaista mieli­piteitään nimi­merkin tai sala­nimen turvin. Henkilö saattaa käyttää useaakin nimi­merkkiä, kuten Urho Kekkonen, joka käytti peräti 48 sala­nimeä Urho-klubin kokoaman listan mukaan.

pilkkanimi

Pilkkanimen tarkoituksena on nimenomaan halventaa kantajaansa. Suosittuja pilkka­nimien kohteita kautta aikain ovat tietenkin olleet hallitsijat, jotka ovat saattaneet virallisesti kieltää nimen käytön. Esimerkiki Kiinan kansansorto­vallassa julkiset viittaukset presidentti Xi Jipingiin Nalle-Puhina ovat vuorenvarma keino päästä tekemään tuttavuutta turvallisuus­koneiston kanssa.

taiteilijanimi

Siinä missä sala­nimi pyrkii peittämään henkilöllisyyden taitelija­nimen tarkoitus on päinvastainen. Se pyrkii tuoman taitelijan ”taide­henkilöllisyyden” helpommin tietoon. Esi­merkkinä tästä olkoon Kirsi Sirén, jonka nimi ei useimmille sano mitään, mutta jonka taiteilijanimen Kikka tuntevat liki kaikki.

Minkälaisia nimityksiä on esperantoksi?

Ajatuksen tähän artikkeliin sain, kun Duolingossa törmäsin kysymykseen, mitä tällaisia nimityksiä esperantoksi onkaan ja mitä ne tarkoittavat. Käydyn keskustelun pohjalta laadin seuraavan luettelon selityksineen. Huomaa, ettei luettelo voi pitää tyhjentävänä. Lisäksi huomaa, että käyn nimitykset suomen tavoin läpi aakkos­järjestyksessä, joten suomen ja esperanton kohtia ei pidä verrata suoraan keskenään.

alnomo

PIV antaa sanalle alnomo määritelmän

aldona nomo, ofte priskriba aŭ aluda, kiun unu persono povas ricevi de siaj kunvivantoj, k kiu povas okaze iĝi hereda

ja antaa esimerkin

  • Johanino la virgulino de Orléans

suomalaisittain Jeanne d’Arc ”Orléansin neitsyt”2. Näin ollen voisi ajatella, että alnomo vastaa suomen lisä­nimeä. Ongelma vain on, että Tekstarossa vartalo alnom/ esiintyy vain 30 kertaa – usemmiten verbinä tai siitä muodostettuna partisiippina – mikä tarkoittaa, että sana ei ole kovin tunnettu.

alinomo

Sekä PIV että ReVo selittävät sanan alinomo aliakseksi, ”toiselta nimeltään”, ”tunnettu myös nimellä”.

Vartalo alinom/ on Tekstaro-kisan kolmonen 83 esiintymällään.

apudnomo

Nimitystä apudnomo ei löydy PIV:stä eikä ReVosta. Koska apud merkitsee lähellä, vieressä, suomeksi kyseessä lienee liika­nimi. Mutta sanaa ei löydy lainkaan Tekstarosta, ja Duolingon keskustelusta saa käsityksen, jonka mukaan sana olisikin peräisin jostain huonoksi tiedetystä englanti–esperanto-sanaluettelosta3.

karesnomo

Voisi ajatella, että niinkin ilmeinen sana kuin karesnomo olisi läpihuutojuttu, vaan eipä olekaan. PIV ei tunne koko sanaa, ja Tekstarossakin se esiintyy vain vaivaiset viisi kertaa.

ReVo toki tuntee sanan, mutta antaa sille ensimmäisenä selityksenä venäläisen käytännön, joka on osin käytössä suomessa. Esimerkiksi Riittaa voidaan kutsua Rituskaksi.

kaŝnomo

Sekä PIV että ReVo antavat nimitykselle kaŝnomo saman, sala­nimeä tarkoittavan selityksen. Tämän lisäksi molemmat viittaavat sanaan pseŭdonimo.

Vartalo kaŝnom/ esiintyy vain 22 kertaa Tekstarossa.

kromnomo

PIV rajoittaa sanan kromnomo tarkoittamaan roomalaisen tavan mukaiseksi kolmanneksi tai neljänneksi nimeksi, joka muodostetaan henkilön synnyin­paikan pohjalta. Näin ollen teoksistaan Muodonmuutoksia ja Rakastamisen taito tunnetun roomalaisen runoilijan pitkän nimen Publius Ovidius Naso Sulmolainen – hän kun oli kotoisin Sulmon (nyk. Sulmona) kaupungista – viimeinen osa on tämän tulkinnan mukaan kromnomo.

ReVon mukaan taas kromnomo tarkoittaa samaa kuin alnomo.

Vartalo kromnom/ on Tekstaro-kisan ylivoimainen voittaja: 156 esiintymää!

moknomo

Sekä PIV että ReVo tuntevat sanan moknomo, jolle ne antavat yhtenäiset määritelmät. Suomeksi moknomo tarkoittaa selvästi pilkka­nimeä.

Johtuuko esperantistien taipumuksesta mielistelyyn kohteliaisuuteen vartalo moknom/ esiintyy vain kahdeksan kertaa Tekstarossa.

pensnomo

Nimitys pensnomo lienee niinikään peräisin jostain huonosta sana­luettelosta, koska sitä ei ole PIV:ssä eikä ReVossa ja Tekstarossakin sana esiintyy vain kerran. Sanan merkitys jää epäselväksi.

plumnomo

Nimitys plumnomo on ymmärrettävä sanan pseŭdonimo ”esperantisemmaksi” vastineeksi. Valitettavasti PIV ei sitä tunne, ReVo selittää sen pitkälti samoin sana­kääntein kuin sanan pseŭdonimo.

Valitettavasti sana jää Tekstarossa sanan pseŭdonimo jalkoihin, mitä tulee esiintymisten määrään, vain 18 esiintymää.

pseŭdonimo

Kreikankielistä alkuperää oleva sivistys­sana pseudonyymi (← ψευδώνυμος ← ψεῦδος (pseûdos, väärä) + ὄνομα (ónoma, nimi)) on luonnollisesti esperantossa. Varsinkin PIV mutta myös ReVo antavat ymmärtää, että pseŭdonimo tarkoittaa taitelijan tai poliitikon käyttämää nimi­merkkiä, ei siis mitä tahansa sala­nimeä.

Johtuuko esperantistien taipumuksesta kirjalliseen ilmaisuun vai mistä, mutta pseŭdonimo on Tekstaro-kilvan selkeä kakkonen 133 esiintymisellään.

serĉnomo

Sana serĉnomo lienee peräisin samalta syltty­tehtaalta kuin apudnomo: käytännössä täysin tuntematon.

Yhteenveto

Jossain olen nähnyt neliön, jossa esiteltiin esperanton neljä kivi­jalkaa. En muista kaikkia neljää, mutta yksi niistä ainakin on vakiintunut käytäntö. Tätä heijastelee hyvin Tekstaro yli kymmenellä miljoonalla sanallaan. Kun otetaan huomioon, ettei Tekstaroon valita mitä tahansa roskatekstejä, jonkin sanan esiintyminen Tekstarossa tai sen puuttuminen sieltä on mitä parahin vihje, onko sana yleisessä käytössä vai ei.

Kertaanpa siis, kuinka monta esiintymää löysin kullekin vartalolle.

vartalo osumia Tekstarossa
alnom 30
alinom 83
apudnom 0
karesnom 5
kaŝnom 22
kromnom 156
moknom 8
pensnom 1
plumnom 18
pseŭdonim 133
serĉnom 0

Suhteutettuna Tekstaron kokoon kaikki alle sadan esiintymän alle jäävät sanat ovat harvinaisia elleivät peräti käytännössä tuntemattomia. Näin ollen selviä käännöksiä ovat vain kromnomo liika- tai lisä­nimelle ja pseŭdonimo nimi­merkille. Toki alinomo selkeytensä perusteella voisi käydä yleisestä sala­nimestä.

Tuosta mahdollisista nimityksistä esperantoksi jäi puuttumaan taitelija­nimi. Eikö se voi olla suoraan artista nomo? Toki voi, tosin Tekstarosta löytyy vain kaksi osumaa, mutta on se sen verran selkeä ilmaisu, ettei kenellekään pitäisi jäädä epäselväksi, mistä on kysymys.


Otsikko on Vladimir Kalsarimyrkyttäjän maaliskuulta 2021 vastaus Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin syytöksiin, että Putin olisi tappaja. Tämä venäläinen sanonta on Suomessakin tuttu.
  1. Ainakin toinen alku­­peräisistä Nalle-Puh-kirjoista on ilmestynyt esperantoksi. Siinä Nalle-Puh on saanut nimen Winnie la Pu.
  2. Kyllä, tietenkin olen nähnyt Carl Theodor Dreyerin ohjaaman klassikko­mykkäelokuvan ”Jeanne d’Arcin kärsimys”. Pianosäesteinen traileri restauroidusta kopiosta on nähtävissä Imdb:ssä.
  3. Esperanto­foorumeilla ei voi olla törmäämättä tähän ilmiöön. On olemassa ainakin englanti–esperanto-kieliparisia, mutta varmasti on muitakin, todella heikkolaatuisia sanakirjoja ja ‑luetteloita, joihin retkahtaneiden oikomisessa riittää työsarkaa.
This page as PDF
0
0