Vaikka kirjassa Ruoho­metsän kansa kerrotaan villi­kanien elämästä, kyseessä ei ole mikään lasten­kirja, sen verran kauheita kohtauksia se sisältää. Pikemminkin kirja käsittelee kani­allegorian kautta ihmisiä. Kirjan villi­kanit osaavat laskea, luetella asioita: yksi, kaksi, kolme, monta. Matematiikan ja tietojen­käsittelyn alku on juuri tuossa tarpeessa luetella asioita, esineitä, ihmisiä. Kuinka moni lähti hirvestämään? Montako kalaa tuli pyydyksestä?

Sekä suomen ”laskea” että esperanton kalkuli verbit tarkottavatkin luettelemista – muiden merkityksiensä lisäksi. Vertaa vaikkapa sanontaa ”laske kolmeen”, jossa ”laskea” juuri tarkoittaa lukujen luettelemista yhdestä kolmeen.

Hyvin usein lueteltava joukko on rajallinen: löydetyt nauriit, hirvestämään lähteneet, kaikki kyläläiset jne. Itse asiassa ääretön joukko on puhtaasti matemaattinen käsite. Puhuttaessa tällaisesta rajallisesta joukosta ääri­tapaukset ovat helposti ilmaistavissa: neniu on ei ketään, ĉiu jokainen tai ĉiuj kaikki. Entäs sitten siltä väliltä? Kuinka monta ovat esimerkiksi certaj, iuj, kelkaj, multaj tai pluraj?

certaj

Adjektiivilla certa on hyvinkin eri merkityksiä asiayhteydestä riippuen. PIV:n mukaan:

1. nedubanta
   Mi estas certa pri tiu informo : Olen varma tiedon paikkansa­pitävyydestä.
2. nedubebla
   La afero estas tute certa : Asia on täysin varma.
3. iu difinita
   …sekvas sian certan internan logikon : …seuraa omaa tiettyä sisäistä logiikkaansa.

PIV huomauttaa, ettei certa 3 suinkaan tarkoita mitään määrittele­mätöntä, vaan puhujalla on hyvinkin tarkka käsitys, mitkä hän laskee kuuluviksi mukaan, mutta hän ei vain ainakaan tässä kohdin täsmennä määrää tai ehtoja. Monikollinen certaj on siis ”tietyt”, arvatenkin useampi kuin yksi.¹

Toki on olemassa sana malcerta, mutta sitä käytetään merkityksien 1 ja 2 vastakohtana, ei osoittamassa määrää.

iuj

PIV toteaa, että iu korostaa määräisyyden puuttumista eli iu olisi tavallaan määräisen artikkelin la vastakohta. Lisäksi iu korostaa yksilöä erotukseksi joukosta. Tällöin monikko iuj tarkoittaisi useaa yksilöä.²

PIV:n mukaan Zamenhof olisi vaihtelevasti käyttänyt sanoja certaj, iuj ja kelkaj osoittamaan ”joitakin”, enemmän tai vähemmän määriteltyä osajoukkoa jostakin isommasta joukosta, yleensä ihmisistä.

Tekstarosta ei sanaa maliuj löydy, eikä sana oikein ole looginenkaan, joten on katsottava, ettei sitä ole olemassa.

kelkaj

PIV toteaa, että alkujaan, La Fundamenton mukaan kelkaj tarkoitti useampaa kuin yhtä, vain muutamaa. Huomaa, ettei tällöin ei ollut sanaa pluraj (ks. alempaa).

Tekstarosta ei sanaa malkelkaj löydy, eikä sana oikein ole looginenkaan, joten on katsottava, ettei sitäkään ole olemassa.

multaj

PIV määrittelee sanan multaj, siis nimenomaan tuon monikkomuodon seuraavasti:

Adj., montranta (plurale) grandan nedifinitan kvanton da nombreblaj aferoj kontraste kun pli malgranda kvanto

Kyseessä on siis iso mutta määrittelemätön joukko. Reta Vortaro toteaa vain, että kelkaj on sama kuin malmultaj, ei moni. Koska etuliite mal- osoittaa vasta­kohtaa, tästä seuraa loogisesti, että määriä osoittavalla janalla täytyy siis olla piste, jonka toisella puolella sijaitsee kelkaj ja toisella multaj. Tätä ei pidä kuitenkaan lukea niin, että tuo piste olisi keski­piste, siis duono jostain määrästä.

pluraj

Sana pluraj ei ole fundamenta vorto eli La Fundamentossa esiintynyt sana, vaan virallistettu lisäyksessä Kvara Aldono al Universala Vortaro vuodelta 1929.

Reta Vortaro selittää määrien kelkaj ja pluraj eron vasta­kohtien kautta. Sen mukaan vasta­kohta määrälle kelkaj on ei yksikään, kun määrälle pluraj vasta­kohta on yksi.

Suomeksi pluraj voisi olla useat tai monet, joista kiinnostuneet voivat katsoa lisätietoja esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielikeskuksen ohjepankista.

Tekstarosta löytyy yksi esiintymä vartalolle malplur/, sana on malplurece. Kun kerran pluraj tarkoittaa useita, malpluraj tarkoittanee harvoja – ja Tekstaron sana olisi näin ollen ”harvalukuisesti”.

ja ero on?

Ajatelkaamme, että neniu ja ĉiuj osoittavat määriä osoittavan janan ääripäitä. Tällöin kysymys kuuluu, mihin kohtaa tuota janaa voimme sijoittaa muut edellä mainittsemani määrät. Muiden kirjoittaman ja oman päättelyn perusteella sijoitan ne näin pienimmästä isoimpaan määrään:

• neniu < malpluraj < iuj < kelkaj (=malmultaj) < pluraj < multaj < ĉiuj

Vaikka sana certaj, ”tietyt”, on selkeästi enemmän kuin yksi, sen tarkka sijoittaminen ei tuolle janalle onnistu. Zamenhofin käyttöön perustuen se olisi vähintään iuj ja loogisesti enintään multaj.

Huomaa, kuinka määrät multaj ja pluraj negaatioineen menevät ”sisäkkäin” ja kelkaj tuppaa väliin, mikä hyvinkin saattaa selittää monien kokeman vaikeuden hahmottaa näitä määrien ilmaisuja. Mielestäni parempi onkin tässä kohdin hylätä mal- erillisenä etuliitteenä ja opetella nuo määräsanat kukin erikseen tuollaisena litaniana.

Yllä oleva jana sopii käytettäväksi silloin, kun tarkastelemme yksilöitä. Jos kohteena on jokin määrä, esimerkiksi ainesanat, jana näyttääkin tältä:

• nenio < malmulte da < iom da < kelke da < multe da < ĉio

Mihin katosi pluraj? Teoriassa kai voisi käyttää ilmaisua plure da, mutta käytännössä ei tuollaista käytetä³ ja hyvä niin, koska muutenkin eri foorumeilla usein esitettyjen kysymysten joukkoon kuuluu, kui pali kuki o.

---

1. Lisäksi PIV suosittelee merkitysten kaksi ja kolme erottamikseksi, että edellisen yhteydessä käytettäsiin jotain adverbiä, kuten tute yllä. ↩︎
2. Vertaa ĉiu ja ĉiuj. ↩︎
3. Löysin vain viisi esiintymää Tekstarosta. Esimerkiksi Plure da esperantistoj, kiuj ŝatas la indonezian, diris… ↩︎